Metsäkatoasetus tulee voimaan – ohjeet puuttuvat edelleen

Takaisin Metsäkatoasetus tulee voimaan – ohjeet puuttuvat edelleen

Uutinen – Maaseudun edunvalvonta

Metsäkatoasetus tulee voimaan – ohjeet puuttuvat edelleen

10.09.2024

EU-jäsenmaat ja erityisesti niiden maatalousministerit ovat viestineet selkeästi, että metsäkatoasetusta ei pystytä toimeenpanemaan ensi vuoden alusta. Kahdeksan jäsenmaata ei ole vielä nimennyt vastuullista viranomaista omassa maassaan. Komissio lupasi heinäkuulle uudet täytäntöönpano-ohjeet, täydennetyn kysymyksiä/vastauksia -dokumentin ja tuotantomaiden riskiluokituksen. Näiden julkaisua on sen jälkeen saatu odotella tuloksetta. Komission metsäkatoasetuksesta vastaava ympäristöpääosasto viestii edelleen, että mitään tarvetta aikataulujen tarkastuksiin ei ole. Yhtenä syynä pidetään, että tällä hetkellä vastuussa oleva yksikönpäällikkö oli mukana myös komissaari Timmermansin kabinetissa.

Tässä vaiheessa muutoksia voidaan tehdä muuttamalla asetusta, mikä olisi pitkä prosessi eikä se toteutuisi ennen vuodenvaihdetta. Esillä on ollut myös asetuksen suurimpien heikkouksien tarkentaminen toimeenpanoasetuksen tai delegoidun säädöksen kautta. Delegoitu säädös samoin kuin asetuksen avaaminen edellyttää parlamentin ottamista mukaan prosessiin. Toimeenpanosäädös voitaisiin tehdä jäsenmaiden hyväksynnällä.

Taustana tälle odottelulle on maatalousneuvoston Itävallan aloitteesta käymä keskustelu. Esitystä kannattivat valmisteluvaiheessa Suomi, Ruotsi, Italia, Puola, Slovenia ja Slovakia. Kokouksessa Itävalta ja 20 muuta jäsenmaata tukivat esitystä. Lisäksi Tanska mietti kasvavaa byrokratiaa ja Hollanti toimijoiden tarvitsemaa lainsäädännöllistä varmuutta. Saksa taas epäili riittävien ohjeiden saamista ajoissa. Itävaltalaiset näkivät esityksessään ristiriitoja luonnonmukaisen tuotannon, pysyvien nurmien ja EU:n valkuaiskasvien tuotannon edistämistavoitteissa. Kriittisten ryhmään on tullut mukaan myös Tsekki. Komissio sen sijaan ei nähnyt tarvetta asetuksen toimenpanon lykkäämisestä.

Itävallan paperin neljä ehdotusta:

Täytäntöönpanoaikaa on pidennettävä huomattavasti.

Yksinkertaistamisen ja perusteettoman hallinnollisen taakan vähentämisen kannalta on otettava käyttöön konkreettinen de minimis -raja (esim. 0,5 ha).

Yleinen poikkeus alhaisen riskin maissa on tarpeen. Erityisesti olisi varmistettava, että maanviljelijöitä ja metsänhoitajia ei vaadita antamaan due diligence -lausuntoja.

Todistusten valtavaa määrää on yhtenäistettävä ja vähennettävä rajusti EU:ssa.

Komisaari Wojciechowskin kirjeessä von der Leyenille käytännössä toistettiin Itävallan kirjeen sisältö tiivistäen viesti siihen, että viljelijät ja metsäomistajat tarvitsevat työlleen laillisen varmuuden ja vähemmän byrokratiaa.

Käyty keskustelu on tuonut esiin käytännön ongelmat, kun asetus koskee konkreettisesti koko elintarviketoimialaa tuotannosta, teollisuuteen ja kauppaan, ml. tuontia. Kriittisten ryhmässä ei ole Brysselin lobbauksessa ollut mukana FoodDrinkEurope, mutta monessa maassa kansallinen elintarviketeollisuusliitto, kuten Suomessa ETL, on ollut aktiivisesti vaatimassa toimeenpanon siirtämistä.

Komissio on laittanut konsultit töihin vaikutusanalyysin valmisteluun uusien ekosysteemien lisäämiseksi järjestelmään asetuksen kirjausten mukaisesti. Uusien tuotteiden lisäämisestä tehdään myös vaikutusanalyysi. Esillä on ollut asetuksen toimialan laajentaminen mm. muihin lihalajeihin (broiler, sika…).

Komission järjestämä seuraava laajempi sidosryhmäpalaveri on 24.9. kalentereissa. Toivon mukaan sitä ennen meillä on uusi maatalouskomissaari, joka on halukas puuttumaan esillä oleviin epäkohtiin. Keskustelussa esillä ollut jatkoaika toimeenpanolle ei ratkaise asetuksen perusongelmia. Tarvitaan Itävallan esityksen mukaisesti laajempia muutoksia, vaikka lisäaika on tärkeä ensiapu, kuten myös sanktioinnin käynnistämisen lykkääminen.