EU-tasolla asetelma on muuttumassa. Unionin mahdollinen laajentuminen vahvistaa EU:n geopoliittista painoarvoa, mutta samalla se lisää jäsenmaiden määrää ja vaikeuttaa pienten maiden mahdollisuuksia saada omat erityiskysymyksensä näkyviin. Pohjoinen ulottuvuus – Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti – on monessa maatalous-, metsä-, energia- ja huoltovarmuuskysymyksessä erilainen kuin EU:n eteläisempi valtavirta. Tuotanto-olosuhteet, pitkät etäisyydet, ilmasto, harva asutus ja riippuvuus toimivista kuljetus- ja panosketjuista tekevät pohjoisesta ruokajärjestelmästä omanlaisensa. 

Samanaikaisesti myös yritysmaailma on tiivistämässä pohjoismaista yhteistyötään. Ex-komissaari Jyrki Kataisen johdolla käynnistetty Nordic Compass kokoaa pohjoismaisia yrityksiä ja organisaatioita vahvistamaan alueen kilpailukykyä ja resilienssiä pääomamarkkinoiden, teknologian, puolustuksen ja energian kaltaisilla strategisilla aloilla. Tämä kehitys kertoo laajemmasta suunnanmuutoksesta: Pohjoismaat eivät voi tyytyä seuraamaan eurooppalaista kehitystä, vaan niiden on kyettävä muodostamaan yhteisiä ratkaisuja ja viestejä ennakoivasti päätöksentekijöille. 

Maatalousjärjestöjen puolella tätä tehtävää on hoitanut jo yli 90 vuoden ajan NBC, Nordiska Bondeorganisationers Centralråd. Vuonna 1934 perustettu pohjoismaisten tuottaja- ja tuottajaosuustoimintajärjestöjen yhteistyöfoorumi on vakiintunut kanava, jossa viljelijäjärjestöt vertaavat kokemuksiaan, muodostavat yhteisiä näkemyksiä ja rakentavat vaikuttamista kansalliselle, pohjoismaiselle ja eurooppalaiselle tasolle. NBC:n jäseninä ovat Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Islannin viljelijä- ja osuustoimintajärjestöt. 

NBC:n vuosittainen kesäkokous ei ole vain järjestöjen sisäinen kahvittelutapaaminen. Se on poliittinen keskustelufoorumi, jossa tunnistetaan tulevan vuoden keskeiset teemat ja luodaan yhteistä pohjoismaista selkänojaa kansalliseen vaikuttamiseen. Kun samat kysymykset – ruokaturva, maatalouden kannattavuus, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, tuotantopanosomavaraisuus, vesiasioiden hallinta, energia ja huoltovarmuus – nousevat kaikissa Pohjoismaissa, yhteinen analyysi vahvistaa jokaisen maan omaa vaikuttamista. 

Suomen johdolla NBC:ssä käynnistettiin neljä vuotta sitten resilienssikeskustelu, joka on osoittanut yhteistyön käytännön arvon. Keskustelu ei jäänyt käsitteelliseksi varautumispuheeksi, vaan se vahvisti pohjoismaisten viljelijäjärjestöjen valmiutta osallistua kansalliseen keskusteluun ruokaturvasta, kokonaisturvallisuudesta ja elintarvikesektorin merkityksestä huoltovarmuudelle. Suomessa nämä kysymykset ovat olleet pitkään osa kokonaisturvallisuuden ajattelua, ja suomalainen kokemus on tarjonnut vertailukohtaa myös muille Pohjoismaille omien järjestelmien rakentamiseen. 

EU-tasolla sama kokonaisturvallisuusajattelu on myös vahvistumassa. Presidentti Sauli Niinistön EU:lle laatima varautumisraportti korostaa koko yhteiskunnan lähestymistapaa, jossa siviili- ja sotilaallinen varautuminen, julkinen ja yksityinen sektori sekä kansalaisten ja yritysten toimintakyky nähdään osana yhteistä kriisinkestävyyttä. Nykyinen komissio on sitoutunut rakentamaan varautumisunionia ja vahvistamaan resilienssiä eri politiikkalohkoilla. Tämä tekee pohjoismaisesta viljelijäyhteistyöstä entistä ajankohtaisempaa: ruokaturva ei ole enää vain maatalouspolitiikkaa, vaan osa Euroopan turvallisuuspolitiikkaa. 

NBC-yhteistyön arvo näkyi konkreettisesti koronapandemian aikana, kun ulkomaisen työvoiman saatavuus nousi nopeasti koko ruokaketjun toimivuuden kannalta kriittiseksi kysymykseksi. Pohjoismaiden välinen toimintamallien vertailu ja kokemusten jakaminen tarjosivat järjestöille käytännön esimerkkejä siitä, miten kausityövoiman liikkumista, terveysturvallisuutta ja tuotannon jatkuvuutta voitiin sovittaa yhteen poikkeusoloissa. Benchmarking ei ollut vain teoreettista tiedonvaihtoa, vaan se auttoi löytämään ratkaisuja tilanteessa, jossa päätöksiä piti tehdä nopeasti. 

Pohjoismaisen yhteistyön erityisvahvuus on, että se ulottuu EU:n rajojen yli. Norja ja Islanti eivät ole EU:n jäseniä, mutta ne jakavat monia samoja tuotanto-olosuhteita, turvallisuuskysymyksiä ja markkina- ja politiikkahaasteita kuin EU:n pohjoiset jäsenmaat. Siksi pohjoismainen yhteistyö on osa EU-vaikuttamista. Se tuo mukaan laajemman arktisen ja pohjoisen näkökulman, jossa ruokaturva, energia, kuljetusreitit, maaseudun elinvoima ja luonnonvarojen kestävä käyttö kytkeytyvät toisiinsa. 

NBC:n merkitys pohjoismaisen viljelijän asialla on juuri tässä: se antaa rakenteen yhteistyölle, joka muuten jäisi satunnaiseksi yhteydenpidoksi. Yhteistyö rakentaa luottamusta, yhteistä tilannekuvaa ja kykyä reagoida ajoissa. Kun EU:n päätöksenteko laajenee ja monimutkaistuu, pohjoismaisen viljelijän ääni kuuluu parhaiten silloin, kun se on valmisteltu yhdessä, perusteltu hyvin ja sidottu laajempaan keskusteluun Euroopan kilpailukyvystä, turvallisuudesta ja kestävästä ruokajärjestelmästä. 

Pohjoismaiden on toimittava yhdessä, koska pohjoisen todellisuus ei aina näy eurooppalaisessa keskiarvossa. NBC on viljelijäjärjestöjen pitkäaikainen ja toimiva vastaus tähän tarpeeseen. Se on paikka, jossa pohjoismainen viljelijäkokemus muuttuu yhteiseksi vaikuttamiseksi – ja jossa ruokaturva, huoltovarmuus ja maatalouden tulevaisuus nähdään osana koko yhteiskunnan kestävyyttä. 

Suomi on NBC:n puheenjohtajana nyt kaksi vuotta.

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: nbc, pohjoismainen yhteistyö, mtk mobiili