MTK:n peltokasvivaliokunnan ja peltokasvifoorumin syksyn kokouksissa painottuivat tuotannon kannalta välttämättömien panoskustannusten hillitseminen, CAP-rahoitus, viennin kehittäminen sekä viljelijöiden markkinaosaaminen ja yhteistyö
MTK:n peltokasvivaliokunnan ja peltokasvifoorumin syksyn kokouksissa painottuivat tuotannon kannalta välttämättömien panoskustannusten hillitseminen, CAP-rahoitus, viennin kehittäminen sekä viljelijöiden markkinaosaaminen ja yhteistyö
Tiedote – Maatalous ja suomalainen ruoka
MTK:n peltokasvivaliokunnan ja peltokasvifoorumin syksyn kokouksissa painottuivat tuotannon kannalta välttämättömien panoskustannusten hillitseminen, CAP-rahoitus, viennin kehittäminen sekä viljelijöiden markkinaosaaminen ja yhteistyö
17.11.2026
MTK Peltokasvivaliokunta kokoontui 26.10. ja peltokasvifoorumi 5.11.
Peltokasvisektorin heikon kannattavuuden korjaaminen vaatii toimia niin politiikassa, markkinoilla ja kuin koko ruokaketjussa. MTK:n peltokasvivaliokunnan ja peltokasvifoorumin syksyn kokouksissa painottuivat tuotannon kannalta välttämättömien panoskustannusten hillitseminen, CAP-rahoitus, viennin kehittäminen sekä viljelijöiden markkinaosaaminen ja yhteistyö.
MTK:n Peltokasvivaliokunta kokoontui 26.10. ja peltokasvifoorumin kokous pidettiin tätä seuraavalla viikolla, 5.11. Valiokunnan kokouksessa puheenjohtaja Kalle Hankamäki painotti sektorin kannattavuuden kehittämistä myös pidemmällä tähtäimellä sekä kentän viestien huomioimista sektorin edunvalvonnassa aikaisempaa paremmin. Foorumin puheenjohtaja Arto Laine puolestaan korosti kannattavuuden ja viennin vahvistamista sekä vaikuttamista tulevaan hallitusohjelmaan. Erityisesti valiokunnan keskusteluissa toivottiin näkyvämpää edunvalvontaa ja selkeämpää viestintää työn tuloksista.
MTK:n peltokasvituotannon kannattavuusohjelma kokoaa konkreettisia toimia tuotantopanosten kustannusten alentamiseksi, viljelyn työkalujen turvaamiseksi, viennin edistämiseksi ja viljelijän markkina-aseman parantamiseksi. Edunvalvontatyötä ohjaavien toimien edistämisen tavoitteena on kannattava tuotanto ja ennakoitava toimintaympäristö.
CAP-rahat aktiiviseen tuotantoon ja tilojen kehittämiseen
MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg valiokunnassa ja tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen foorumissa avasivat maatalouspolitiikan valmistelua. MTK:n johtokunnan 4.11. hyväksymissä CAP-linjauksissa painottuvat aktiivinen ruoantuotanto, investoinnit, nuoret viljelijät ja sukupolvenvaihdokset. Keskeistä on turvata rahoitus ja yksinkertaistaa tukijärjestelmää.
MTK:n Brysselin toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki korosti foorumin puheenvuorossaan EU-vaikuttamisen ja kansallisten rahoitusratkaisujen yhteyttä. EU-teemoista peltokasvisektorille tärkeitä ovat myös mm. unionin tuore lannoitestrategia, valkuaiskasvien viljelyyn kannustava proteiinisuunnitelma, uusien genomitekniikoiden (NGT) sääntely ja kasvinsuojelulainsäädännön yksinkertaistaminen.
Kriisituen kohdentamisesta keskusteltaessa valiokunta painotti varsinkin kasvitiloille aiheutuvaa kustannusrasitusta ja tuen kohdentamista todellisten tuotantopanosten käytön mukaan. Yksittäiset kriisituet eivät kuitenkaan ratkaise sektorin pitkän aikavälin kannattavuusongelmaa.
Tuotantopanosten kustannuksia alas ja käytännön viljelyn työkalut turvattava
MTK:n vilja-asiamies Max Schulman nosti puheenvuorojensa aikana esiin lannoitemarkkinoiden kilpailun ja läpinäkyvyyden, lannoiteomavaraisuuden sekä ravinteiden kierrätyksen. Kasvinsuojelussa tarvitaan Suomen oloihin sopivia valmisteita ja sujuvampia hyväksyntöjä. MTK tavoittelee myös kuivauksen energiakustannusten alentamista korotetulla energiaveronpalautuksella. EU:n hiilirajamekanismin ja päästökaupan kustannukset eivät saa jäädä viljelijän kannettaviksi. Valiokunta painotti lisäksi pellon vesitaloutta ja varautumista sekä kuivuuteen että märkyyteen.
Markkinoilta on saatava nykyistä suurempi osa tilan toimeentulosta
Nordic Grain Intelligencen Antti Ahola korosti foorumin puheenvuoronsa aikana ajantasaista markkinatietoa, suunnitelmallista myyntiä, hintakiinnityksiä ja ajoissa tehtyjä sopimuksia. Tuotanto-osaamisen rinnalla tarvitaan markkinaosaamista ja hintariskien hallintaa. Klaus Hartikainen puolestaan esitteli MTK-sovelluksen viljamarkkinaseurantaa.
Hankepäällikkö Vikke Schildt painotti foorumissa tuottajaorganisaatioiden mahdollisuuksia vahvistaa viljelijöiden neuvotteluvoimaa, kaupallista yhteistyötä ja vientiä. Todeten, että onnistuminen edellyttää sitoutumista, ei vain suurta jäsenmäärää. Myös viljelijöiltä tarvitaan aktiivisuutta sopimustuotannossa ja uusien toimintamallien rakentamisessa.
Viennistä kasvua suomalaiselle peltokasvituotannolle
Kotimarkkinoiden rajallisuus korostaa järjestelmällisen viennin merkitystä. MTK tavoittelee viljan viennin väylämaksujen poistamista sekä satama- ja lastauskustannusten alentamista. Vienti edellyttää riittäviä volyymeja, toimivia sopimuksia ja kilpailukykyistä logistiikkaa.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Csaba Jansik muistutti foorumin puheenvuorossaan, ettei viennin ja jalostuksen kasvu automaattisesti tuo lisäarvoa viljelijälle: omistusrakenne ratkaisee. Viljelijöiden yhteistyö ja omistajuus voivat palauttaa hyödyn tuottajille. Yhteinen varasto-, kuivuri- ja konekapasiteetti puolestaan pienentää kiinteitä kustannuksia. Todeten, että kauralla on mahdollisuuksia myös pidemmälle jalostetuissa erikoistuotteissa.
Monipuolisempi tuotanto vahvistaa myös huoltovarmuutta
Öljy- ja valkuaiskasviverkoston puheenjohtaja Toni Lindqvist toi valiokunnan kokouksessa esiin kotimaisten öljy- ja valkuaiskasvien kysynnän ja viljelyalan kasvumahdollisuudet. Viljelyn on oltava kannattavaa, teollisuuden vastaanoton toimivaa ja peittausaineiden saatavuus on turvattua. Mallasohraverkoston puheenjohtaja Kalle Vuori nosti puolestaan esiin entsyymiohran kysynnän sekä tarpeen kehittää hinnoittelua ja käsitellä viljelijän laatu- ja satoriskejä yhdessä ostajan kanssa. Siemenverkoston puheenjohtaja Samuel Jussila korosti kotimaista siementuotantoa ja puna-apilan siemenen saatavuushaasteita. Kun taas luomuverkoston puheenjohtaja Tarmo Turunen nosti puheenvuorossaan esiin luomun viljelykierron korjuuvelvoitteen epäselvyydet, kotimaisen luomukysynnän vahvistamisen sekä luomusiementuotannon lisäämisen mahdollisuudet.
MTK edistää öljy- ja valkuaiskasvien asemaa CAP-ratkaisuissa. Valiokunta on nostanut esiin myös valkuaiskasvien huoltovarmuusvarastoinnin. Arto Laine toi esiin johtokunnan ja valiokunnan kannan viljavarastojen sataprosenttisesta kotimaisuudesta.
ASF:n vaikutukset ulottuvat myös peltokasvituotantoon
Asiantuntijat Taru Antikainen ja Max Schulman käsittelivät afrikkalaisen sikaruton (ASF) vaikutuksia ja MTK:n kriisityötä foorumin kokouksessa. Torjunta edellyttää riittäviä resursseja, nopeita päätöksiä, selkeitä määräyksiä ja ajantasaista viestintää. MTK-Kaakkois-Suomen kenttäpäällikkö Matti Seitsonen kuvasi tilanteen vaikutuksia viljelysuunnitelmiin ja käytännön töihin sekä toimijoiden yhteistyön merkitystä.
Peltokasvisektorin kannattavuus syntyy useasta tekijästä
Kannattavuutta vahvistetaan samanaikaisesti kustannuksia hillitsemällä, aktiivista tuotantoa tukevalla politiikalla, viennillä ja viljelijöiden yhteistyöllä. MTK jatkaa vaikuttamista kansallisesti ja EU:ssa. Tavoitteena ovat tilojen jatkuvuus, investoinnit ja sukupolvenvaihdokset sekä suomalaisen ruoantuotannon ja huoltovarmuuden turvaaminen.
Lisätietoja
Kalle Hankamäki, peltokasvivaliokunnan pj.
Arto Laine, peltokasvifoorumin pj.
Max Schulman, asiantuntija, peltokasvit
Helka Hypén, avustava asiantuntija
aiheet: kokoustiedote, peltokasvivaliokunta