MTK:n Wallin: Ruokaturvan tärkein resurssi on ihminen – viljelijän hyvinvointi mukaan politiikan mittareihin

Takaisin MTK:n Wallin: Ruokaturvan tärkein resurssi on ihminen – viljelijän hyvinvointi mukaan politiikan mittareihin

Tiedote

MTK:n Wallin: Ruokaturvan tärkein resurssi on ihminen – viljelijän hyvinvointi mukaan politiikan mittareihin

15.10.2026

Maatalouspolitiikan rahoitus ei ole vain sektoripolitiikkaa, vaan turvallisuuspolitiikkaa. MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin esittää, että politiikan ja ruokaketjun onnistumista arvioidaan jatkossa taloudellisten mittareiden rinnalla myös maatalousyrittäjän hyvinvointi-indeksillä.

Wallin puhui Ihminen ruokaturvan takana -seminaarin avauksessa Tampereella torstaina.
Seminaarin teema on ajankohtainen, sillä Suomeen tänä kesänä levinnyt afrikkalainen sikarutto on näyttänyt, kuinka nopeasti eläintautikriisi koettelee tilojen taloutta ja yrittäjien jaksamista.

– Ilman vahvaa kotimaista ruoantuotantoa romahtaa myös puolustuskykymme pohja. Ruoan tuottaminen on yhteiskunnan kriittisten toimintojen keskiössä. Se ei ole ala muiden joukossa. Ruokaturvan tärkein resurssi ei ole vilja, traktori eikä varmuusvarasto, vaan ihminen, Wallin sanoi.

Wallinin mukaan politiikan onnistumista on mitattava neljällä mittarilla: paraneeko yrittäjätulo, kasvaako tuottajan osuus arvonlisästä, käynnistyvätkö investoinnit ja voivatko maatalousyrittäjät hyvin.

Wallin pitää lomituspalveluita, maatalousyrittäjien lakisääteistä tapaturmavakuutusta (MATA) ja maatalousyrittäjien eläkejärjestelmää (MYEL) strategisina resursseina koko ruokaturvalle, ja hänen mukaansa ne on turvattava.

– Lomittajat eivät ole vain sosiaalipalvelu. He ovat ruoantuotannon osaajien verkosto ja osa Suomen strategista toimintakykyä. Huoltovarmuus ei ole vain sitä, että jotain on varastossa. Se on kykyä jatkaa toimintaa, Wallin sanoi.

Wallin muistutti, että maatalouden kannattavuutta ei ole saatu korjattua lupauksista huolimatta.

– Kannattavuuslupaus ei ole toteutunut. Viljelijät kyynistyvät, eikä se ole hyvä asia ruokaturvan kannalta. Kustannusten on siirryttävä ruokaketjun sopimuksiin ja hintoihin nopeasti. Muuten kustannuskriisistä tulee investointi-, tuotanto- ja lopulta huoltovarmuuskriisi, Wallin varoitti.

Omavaraisuus on modernin yhteiskunnan vakuutus

Varautuminen ei Wallinin mielestä ala kriisistä vaan arjesta: kannattavasta yritystoiminnasta, osaavasta työvoimasta ja siitä, että ihminen jaksaa tehdä työnsä.

Myös kansalaiset ovat huolissaan. Maaseudun Tulevaisuuden teettämän Kantarin kyselyn mukaan noin kaksi kolmasosaa suomalaisista arvioi hallituksen epäonnistuneen kotimaisen ruoantuotannon ja maaseudun tulevaisuuden turvaamisessa.

– Kun viljelijä jaksaa, ruokaturva kestää. Kun ruokaturva kestää, yhteiskunta kestää, Wallin sanoi.

MTK, Mela ja Huoltovarmuusorganisaatio järjestävät kaksipäiväisen Ihminen ruokaturvan takana -seminaarin 15.–16.10.2026 Varalan Urheiluopistolla Tampereella.