MTK vaatii lisää vauhtia suurpetolainsäädännön uudistukseen

Takaisin MTK vaatii lisää vauhtia suurpetolainsäädännön uudistukseen

Tiedote – Maaseudun edunvalvonta

MTK vaatii lisää vauhtia suurpetolainsäädännön uudistukseen

28.11.2024

Huhtikuun alussa maa- ja metsätalousministeriön asettaman suurpetojen poikkeuslupiin keskittyneen juristityöryhmän loppuraportti valmistui torstaina 28. marraskuuta. Työn keskeisenä tavoitteena on määritellä ne lainsäädäntömuutokset, joilla suurpetojen kannanhoidollinen metsästys saadaan jälleen käynnistettyä.

Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen käynnistäminen on selkeästi kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan. MTK on pettynyt siihen, että esitys suurpetolainsäädännön perusteellisesta remontista supistui tässä vaiheessa vain nykylainsäädännön täydentämiseksi.

“Nyt herää huoli, että työryhmän esitys ei riittävästi avaa mahdollisuuksia varsinkaan suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Lainsäädäntöön on välttämätöntä lisätä vähintään suden suotuisan suojelun tason viitearvo (minimikanta) ja antaa eduskunnan päätettäväksi millä periaatteilla Suomen susikannan suotuisan suojelun taso määritellään”, MTK:n kenttäjohtaja ja riistapolitiikan asiantuntija Timo Leskinen kommentoi.

Suomessa lähes kaikkien suurpetoja koskevien poikkeuslupien laillisuus testataan valitusmenettelyjen ja uusien korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätösten kautta. Näihin prosesseihin kuluu tyypillisesti kaksi vuotta.

“Jatkuvasti kasvavan ja kesyyntyvän susikantamme vuoksi meillä ei ole enää aikaa juridisille kokeiluille, vaan tarvitsemme selkeän ja ennakoitavan lakiperustan”, Leskinen kommentoi.

MTK vaatii, että nyt käynnistetään työryhmän loppuraportissa esitettyjen lainsäädäntömuutosten valmistelu ja tämän lisäksi otetaan välittömästi lainsäädännön jatkovalmisteluun suurpetojen, varsinkin suden, suojelun tason viitearvon määrittely, kannanhoitosuunnitelmien juridisen perustan vahvistaminen sekä lupien hakuun ja perusteluihin liittyvät uudistukset.

Esitykset poikkeuslupien perusteena olevien päämäärien määrittelystä ja kannanhoitosuunnitelmien alueellisten tavoitteiden korostamisesta ovat sen sijaan hyviä ja tarpeellisia.

EU:ssa on toistuvasti kehotettu käyttämään kansallista liikkumavaraa luontodirektiivin soveltamisessa. MTK on esittänyt Ruotsin suurpetojen kannanhallinnan toimintamallin käyttöönottoa myös Suomessa. Mallissa suurpetojen suotuisan suojelun tason tavoitetasojen määrittelyjen jälkeen kannanhoidollisella metsästyksellä on mahdollista poistaa tavoitetason ylittävä yksilömäärä.