Hankkeen päätöstapahtuma TREASoURcE Final Conference Brysselissä keräsi yhteen päättäjiä, tutkijoita, yrityksiä ja kansalaisyhteiskunnan edustajia pohtimaan yhtä keskeistä kysymystä, mitä kiertotalouden skaalaaminen todella vaatii. Konferenssi oli samalla World Circular Economy Forum 2026:n virallinen sivutapahtuma.

Kiertotalous ei etene yhdellä ratkaisulla

TREASoURcE‑hankkeen ydinajatus on ollut alusta asti systeeminen. Kiertotalous ei synny yksittäisistä teknologioista tai hyvistä ideoista, vaan useiden tekijöiden yhteispelistä. Euroopan komission puheenvuoroissa korostui sama viesti. Teknologiset ratkaisut, sääntely, markkinat ja sidosryhmien yhteistyö on saatava toimimaan yhtä aikaa.

Hankkeessa keskityttiin kolmeen arvoketjuun, joissa kiertotalouden potentiaali on erityisen suuri. Näitä ovat muovit, uusiokäytettävät akut sekä biopohjaiset sivu‑ ja jätevirrat. Ratkaisuja kehitettiin ja testattiin alueellisissa demonstraatioissa, mutta katse oli koko ajan pidemmällä siinä, miten mallit voidaan siirtää ja monistaa muualle Eurooppaan.

Luottamus ratkaisee skaalaamisen

Yksi konferenssin selkeimmistä viesteistä oli, että teknologia yksin ei riitä. Kiertotalouden laajamittainen käyttöönotto edellyttää luottamusta toimijoiden välillä, yhteiskehittämistä ja sosiaalista hyväksyntää.

Keskusteluissa nousivat esiin erityisesti poikkisektorinen yhteistyö, toimivat liiketoimintamallit ja markkinoiden kehittäminen. Digitaalisilla työkaluilla ja datalla nähtiin keskeinen rooli materiaalivirtojen hallinnassa ja uusien ratkaisujen syntymisessä. Julkiset hankinnat ja pitkäjänteinen rahoitus tunnistettiin keinoiksi, joilla kiertotalouden kysyntää voidaan vahvistaa.

Biopohjaisissa sivuvirroissa käytäntö ratkaisee

Biopohjaisten sivu‑ ja jätevirtojen sessioissa katse kääntyi erityisesti maaseudun ja kaupunkien välisiin ratkaisuihin. Keskusteluissa painottuivat paikalliset biotalousmallit, alueelliset symbioosit sekä viljelijöiden ja yritysten yhteistyö.

MTK toi esiin maatalouden ja metsätalouden konkreettisen roolin kiertotalouden toteuttajina. Esimerkkinä esiteltiin KiertoaSuomesta.fi‑alusta, joka toimii digitaalisena markkinapaikkana sivuvirroille ja auttaa yhdistämään tarjonnan ja kysynnän. Keskusteluissa tarkasteltiin myös sitä, miten vastaavia digitaalisia ratkaisuja voidaan viedä muihin maihin ja millaisia esteitä ja mahdollisuuksia tähän liittyy.

Keskeinen johtopäätös oli selvä. Biopohjaisten sivuvirtojen hyödyntäminen vaatii toimivia paikallisia markkinoita, selkeitä pelisääntöjä sekä politiikan, kokeilujen ja alueellisten ekosysteemien yhteensovittamista.

Kiertotalous näkyy arjessa

Konferenssin loppuosiossa huomio siirtyi kansalaisiin ja arjen ratkaisuihin. Esillä oli esimerkkejä korjauksen, uudelleenkäytön ja paikallisen oppimisen malleista sekä kaupunkien käytännön kokeiluista. Ne konkretisoivat, miten kiertotalous näkyy ihmisten arjessa ja miksi kansalaisten osallistuminen on ratkaisevaa ratkaisujen pysyvyyden kannalta.

Hankkeen perintö jatkuu

TREASoURcE‑hankkeen päättymistä seurasi konsortion viimeinen kokous, jossa vedettiin yhteen neljän vuoden työ. Yli 100 asiantuntijaa 15 organisaatiosta ja seitsemästä maasta on rakentanut laajan verkoston ja yhteisen osaamispohjan.

Yhteinen viesti kiteytyi yksinkertaisesti. Kiertotalous vaatii systeemistä ajattelua, mutta se syntyy käytännön tekemisestä. Pilottien ja alueellisten kokeilujen kautta luodaan mallit, joista voi kasvaa pysyviä ratkaisuja.

Vaikka TREASoURcE‑hanke päättyy, sen työ jatkuu uusina avauksina ja yhteistyökuvioina. MTK:n näkökulmasta hanke on vahvistanut ymmärrystä maatalouden ja biotalouden roolista eurooppalaisessa kiertotaloudessa aktiivisina ratkaisujen rakentajina eikä vain raaka‑aineiden tuottajina.

Riina Kärki

projektipäällikkö

TREASoURcE -hanke

+358 50 4720 656

aiheet: kiertotalous, treasource