Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija maatilaretkellä Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä

Takaisin Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija maatilaretkellä Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä

Uutinen – Maatalous ja suomalainen ruoka

Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija maatilaretkellä Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä

18.06.2026

Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -kilpailujen menestyjät suuntasivat jo perinteeksi muodostuneelle maatilaretkelle tutustumaan kotimaisen ruoan alkutuotantoon ja tuottajiin. Tällä kertaa retkikohteet sijaitsivat Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Retken järjestivät MTK ja SLC osana yhteistyötään Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -kilpailujen kanssa.

Vuoden Tarjoilija Katrina Laitinen, Vuoden Kokki Piero Silvani sekä Vuoden Kokki -kilpailussa toiseksi tullut Otto Hietamies.

Mukaan matkaan lähtivät hallitsevat mestarit, Vuoden Kokki Piero Silvani ja Vuoden Tarjoilija Katrina Laitinen sekä toiseksi Vuoden Kokki -kilpailussa sijoittunut Otto Hietamies.

Vierailukohteet olivat Ahlbergin puutarha Sipoossa, Krannin tila Nurmijärvellä, Toikan tila Rajamäellä, Mikkolan suoramyynti Lopen Läyliäisissä sekä Halmelan tila niin ikään Lopella.

Ahlbergin puutarha – monipuolinen luomupuutarha

Ahlbergin puutarha Sipoossa on ollut nykyisen yrittäjäsukupolven, Kaijus Ahlbergin ja Minna Tengvallin hallussa vuodesta 1992.

Luomussa olevan puutarhan valikoimaan kuuluu monipuolinen kattaus erilaisia versoja, yrttejä, vihanneksia ja syötäviä kukkia, joiden väriloistosta ja kauneudesta saimme nauttia vierailumme lomassa.

Ruoka-alan ammattilaisvieraitamme kiinnostivatkin tilan erikoisuudet, kuten monivärinen salvia, jonka potentiaali tunnistettiin erityisesti ravintola-annosten koristelussa. Myös syötävät kukat saivat osakseen ihastuneita katseita.

Esittelykierroksesta vastannut Emilia Tontti kertoi, että uusia kukkalajikkeita otetaan puutarhan valikoimaan vuosittain ja niitä tilaavat erityisesti ravintolat.

Ahlbergin puutarha kasvattaa paljon erilaisia vihanneksia, joista ylpeydenaiheeksi nousee erityisesti puutarhan oma roomansalaatti. Salaatti kasvaa kasvihuoneessa ja sitä kastellaan ainoastaan viileällä ilmalla aamuvarhain. Kaikki tuotteet kerätään ja toimitetaan asiakkaille saman päivän aikana – pellolta pöytään periaattein. Luomutilalla ei käytetä kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita, vaan esimerkiksi tuholaisten torjunnasta vastaavat biologiset petopunkit.

Krannin tila – lähiruokaa Nurmijärveltä

Sipoosta teimme siirtymän Nurmijärvelle, jossa meitä odotti lämmin vastaanotto Krannin tilalle.

Krannin tila on pitkän ja vaiherikkaan historian omaava, vuodesta 2018 luomuviljelyyn keskittynyt tila Nurmijärven Lepsämän kylässä, jossa tapahtuu paljon: Tilan pihapiirissä sijaitsee tilan oma kauramylly, jossa pääsimme vierailemaan ja kuulemaan, kuinka jyvä tekee matkan hiutaleeksi. Lisäksi vierailimme pihapiirin navetan ylisille remontoiduissa Juhlatila Korjaamossa, jossa toimii kesäaikaan myös kesäkahvila-tilapuoti. Kesäaikaan pihapiirissä käyskentelee myös kesälampaiden lauma.

Krannin tilan isäntäväki, Olli Lukkarinen ja Anne Lukana, ovat yritteliästä ja innovatiivista porukkaa. Viime vuosina toimintaansa laajentanut ja lisännyt Krannin tila jatkojalostaa noin 200 000 kiloa viljaa vuodessa, muun muassa kuluttajille leivontaan ja ruoanlaittoon. Asiakkaiden suosikkeja ovat höyryttämättömät, isot kaurahiutaleet. Tila tekee tiivistä yhteistyötä lähialueiden toimijoiden kanssa, ja verkkokauppa toimittaa tuotteet kätevästi suoraan kuluttajille.

Koronavuosien aikana Krannin tila otti käyttöön myös suuren suosion saaneen noutoboksipalvelun navettarakennuksen alakertaan, josta tuotteita, kuten kananmunia, on mahdollista noutaa ympäri vuorokauden.

Toikan tila – lypsylehmätila Rajamäellä

Päivämme kolmas vierailukohde sijaitsi Rajamäellä. Toikan tila on noin 60 lehmän lypsylehmätila, joka myy suoraan kuluttajille myös naudanlihaa ja maitoa tilauksesta.

Toikan tilan emäntä Niina Toikka palasi kotiseudulleen Rajamäelle kymmenisen vuotta sitten jatkaen vanhempiensa elämäntyötä. Muualla vietetyt vuodet opettivat näkemään kotiseudun ja -tilan uudessa arvossa. Niinalle tärkeää on erityisesti eläinten hyvinvointi sekä suomalaisen ruoantuotannon korkealle arvostaminen. Ihmisen tekemää työtä helpottamaan tila investoi vastikään rehuntyöntörobottiin. Lypsämisestä huolehtii niin ikään robotiikka. Toikan tilan karjassa on pääosin sekä Holstein- että Jersey-karjaa.

Mikkolan suoramyynti – suoramyyntiä vuosikymmenten kokemuksella

Seuraavaksi suuntasimme halki kuvankaunista Suomi-maisemaa Lopen Läyliäisiin, jossa kesälounaasta huolehti Mikkolan suoramyynnin yrittäjäpariskunta, Anne ja Antti loihtien meille maittavan lähilounaan kesäkeittiössään. Tarjolla oli muun muassa vastanostettua Annabelle-varhaisperunaa Mikkolan omasta perunamaasta. Jälkiruoaksi nautittiin itsevalmistettua raparperijäätelöä.

Mikkolan suoramyynti on yksi Suomen vanhimmista suoramyyntitiloista, jolla on pitkä, vuosikymmenten historia. Valikoimasta löytyy kaikki satokauden herkut sekä lisäksi tilan omasta konditoriasta syntyvät leipomotuotteet ja muun muassa suklaakonvehdit.

Antti on ammatiltaan leipuri- ja kondiittorimestari, ja Mikkolat tarjoavatkin pitopalvelua Mikkola Catering -nimellä. Kesän kalenteri täyttyy häistä, joita mahtuu parhaimmillaan kahdet yhteen kesälauantaihin. Vierailun lopuksi napattiin tuliaiskasseihin tuoreita nippuvihanneksia ja leipää.

Halmelan vuohitila – Jonna ja Eero Ukkola hurahtivat vuohiin

Päivän viimeinen retkikohde oli Halmelan vuohitila Lopella. Suomen toiseksi suurimman vuohitilan titteliä kantavalla Halmelan vuohitilalla on tällä hetkellä noin 320 lypsävää vuohta, yhteensä eläimiä on noin 500. Vuohinavettana toimii lämpöeristetty pihatto luonnollisella ilmanvaihdolla.

Pääsimme siis kurkistamaan hetkeksi vuohitilan arkeen. Tämän hetken aikana näimme ja koimme, kuinka uteliaita ja aktiivisia eläimiä vuohet ovat. Siksi Halmelan vuohitilalla vuohille tarjotaan virikkeiksi esimerkiksi kiipeilytelineitä ja piilopaikkoja. Eräs lajityypillinen käyttäytymismalli on kurottelu, jota varten Halmelan tilalle on hankittu katosta roikkuvia, alun perin sioille tarkoitettuja virikeleluja.

Opimme myös, että vuohi käy lypsyllä tyypillisesti kaksi kertaa päivässä. Saimme kurkistaa myös lypsyaseman puolelle. Halmelan vuohitilan maito menee Juustoportille, josta siitä jatkojalostetaan esimerkiksi juustoja. Vierailun päätteeksi saimme maistella erilaisia vuohenjuustoja sekä myös esimerkiksi vuohenmaidosta valmistettavia jäätelöitä, joita meille tarjoili Linnankosken vuohitilan Ari Aaltonen.

Halmelan tila päätyi vuohitilaksi puolivahingossa: tilan suunnitelmissa pyöriteltiin ensin lypsykarjayksikön perustamista, joka olisi vaatinut kuitenkin isot taloudelliset investoinnit. Vinkki vuohista tuli tuttavilta. “Meille vinkattiin, että vuohenmaitoketju tarvitsee uusia tuottajia”, tilan emäntä Jonna Ukkola kertoo. Ensimmäiset vuohet saapuivat Halmelan tilalle vuonna 2017.

Ukkolan oma intohimo liittyy eläinten hyvinvointiin. Suomen vuohisektorilla Ukkola näkee paljon kehittämismahdollisuuksia. “Innovaatioita ja uutta tekemistä on mahdollista jakaa kollegoiden kanssa”, hän toteaa.

Retkipäivä oli onnistunut ja kirvoitti positiivista palautetta osallistuneilta. Päällimmäiseksi mieleen jäi vierailukohteiden yrittäjien ammattiylpeys ja arvostus suomalaista ruoantuotantoa kohtaan.

Vuoden Kokki Piero Silvanin mieleen jäivät erityisesti vuohet ja vuohenmaidosta jatkojalostetut tuotteet sekä arvostus suomalaisia ruoantuottajia kohtaan. “Olisi hienoa, jos kaikki tekisivät työtään samalla pieteetillä kuin tuottajat”, Silvani totesi päivän päätteeksi.

Vuoden Tarjoilija Katrina Laitisen mielestä päivä oli kokonaisuudessaan kiva. “Oli tosi upeaa päästä näkemään suomalaista ruoantuotantoa”, hän kiittelee. Omalle työmaalleen hän vie ajatuksen siitä, miten pientuottajien tuotteita voitaisiin käyttää ravintolamaailmassa enemmänkin.

Vuoden Kokki -kilpailussa toiseksi sijoittunut Otto Hietamies oli kollegoidensa kanssa samoilla linjoilla. Retkipäivää hän kuvaili inspiroivaksi ja silmiä avaavaksi. “Kaupunkilaispojalle, joka on nähnyt navetan kaksi kertaa elämässään, oli hienoa nähdä, että eläimistä pidetään huolta ja joka paikassa oli siistiä”, Hietamies kehui.

“Yhteistyö ravintola-alan kanssa on MTK:lle tärkeää, ja kotimainen lähiruoka on sekä ruoan tarjoajille että nauttijoille iso arvo. Päivän vierailukohteista saatiin upea kuva monipuolisesta, kotimaisesta ruoantuotannosta. Laadukkaiden perusraaka-aineiden lisäksi on hienoa huomata, että suomalainen alkutuotanto on myös hieman erikoisempien tuotteiden, kuten syötävien kukkien tai vuohenmaitotuotteiden lähde!” Kuvailee retkipäivän tunnelmia MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen.

Kuvat: SLC