Ympäristö- ja maankäyttövaliokunta keskusteli lintu- ja luontodirektiivistä, maankäytön lakiuudistuksista ja ympäristönsuojeluun liittyvistä kaavamerkinnöistä sekä kierrätyslannoitteista
Ympäristö- ja maankäyttövaliokunta keskusteli lintu- ja luontodirektiivistä, maankäytön lakiuudistuksista ja ympäristönsuojeluun liittyvistä kaavamerkinnöistä sekä kierrätyslannoitteista
Tiedote – Maaseudun edunvalvonta
Ympäristö- ja maankäyttövaliokunta keskusteli lintu- ja luontodirektiivistä, maankäytön lakiuudistuksista ja ympäristönsuojeluun liittyvistä kaavamerkinnöistä sekä kierrätyslannoitteista
12.06.2026
Valiokunta kokousti etänä 9.6.
Juristi Vilma Holkko esitteli valiokunnalle lintu- ja luontodirektiivien stressitestin. Kyseessä on Komission lupaama lintu- ja luontodirektiivien tarkastus, joka tehdään osana ympäristö-omnibuspakettia. Testin tarkoituksena on varmistaa mm direktiivien ajantasaisuus, oikeasuhtaisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Testissä pyritään huomioimaan eri näkökulmia, kuten ilmastonmuutos, elintarviketurvallisuus, kilpailukyky, kehittyvä oikeuskäytäntö ja oikeusvarmuuden tarve. Testi toteutetaan mm. pitämällä avoin julkinen kuuleminen direktiivien toimivuudesta, kohdennetuilla kuulemisilla ja haastatteluilla, Eurobarometri-kyselyllä ja julkaisemalla lopulta raportti kerättyjen tietojen pohjalta tämän vuoden lopussa.
Tällä hetkellä on käynnissä avoin julkinen kuuleminen lintu- ja luontodirektiiveistä, johon voi osallistua kuka tahansa mm. järjestöt tai yksityinen taho. Holkko esitteli julkisen kuulemisen sisältöä sekä kertoi miten keskusliitosta tullaan kannustamaan alueliittoja vastaamaan kyselyyn, jotta siihen saadaan mahdollisimman paljon esimerkkejä käytännön kokemuksista ja mahdollisista ongelmakohdista. Kuuleminen on auki 10.8. asti.
Maankäytön asiantuntija Juho Ikonen esitteli maankäyttöön liittyvien lakiuudistusten tilannetta. Ikonen kertoi rakentamislakiin tehdyistä viimeaikaisista korjauksista ja muutoksista (lyhytaikavuokraaminen ja rakentamislain mukaiset suunnittelijapätevyydet). Yhdyskuntakehittämislaki ja yhdyskuntarakentamislaki olivat lausuntokierroksella keväällä ja näistä kahdesta yhdyskuntakehittämislaki on MTK:lle tärkeämpi, sillä se sisältää mm. kuntien maapolitiikan sääntelyn sekä lakiperusteen kuntien kaavapohjaiselle lunastamiselle. Lausuntokierroksella olleen luonnoksen perusteella tarkoituksena on lisätä kunnan maapolitiikan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta, mutta MTK on erittäin pettynyt esitettyihin lunastuspykäliin sillä ne eivät käytännössä korjaa nykytilanteen ongelmia. MTK tavoitteena on nostaa lunastuksen kynnystä kunnille, jotta lunastuksesta tulisi oikeasti viimesijainen keino maahankintaan.
Esitys uudistetusta alueidenkäyttölaista on tällä hetkellä eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Nyt käsittelyssä olevan esityksen perusteella maankäytön suunnittelujärjestelmä pysyy isossa kuvassa ennallaan ja siten maanomistajan kannalta huonot piirteet säilyvät (mm. kaavoituksesta suoraan tiedottamisvelvollisuus on rajallista ja kaavoitusmerkintöjä ei yhdenmukaisteta). Maanomistajien kannalta positiivisia uudistuksia ovat mm. metsäkorvauspykälä (kunnalle korvausvelvollisuus silloin kun metsien käyttöä rajoitetaan yleis- tai asemakaavalla) ja maanomistajan aloiteoikeus kaavoitukselle.
Ilmasto- ja maaperäasiantuntija Heikki Aro piti ajankohtaiskatsauksen ravinnekiertoon. Aro totesi, että lannan käytössä peltojen ravinteena on suuri käyttämätön raaka-ainepotentiaali Suomessa. Vuonna 2023 vain 6–7 % lannoitteista markkinoilla oli kierrätyslannoitteita. Oleellista ravinnekierrolle on varmistaa koko ketjun turvallisuus niin terveydelle kuin ympäristölle sekä sääntelyn ja tukipolitiikan teknologianeutraalius. Suomen biokierto ja biokaasu on kehittänyt suositukset laatuvaatimuksista kierrätysravinteille, joilla on tarkoitus varmistaa tuotteiden ja prosessin käytettävyys ja turvallisuus. Aron mielestä nämä laatuvaatimukset ovat olleet erinomaisia avaamaan markkinoita kiertolannoitteille sekä normalisoimaan niiden käyttöä.
Aro näkee kiertoravinteiden käytössä haasteita mm. sopivien paikallisten vaihtoehtojen saatavuudessa, elintarviketeollisuudessa ei edelleenkään välttämättä hyväksytä kiertolannoitteiden käyttöä, kuinka työlästä ja mahdollisesti uutta kalustoa vaativaa kiertolannoitteiden käyttö on. Positiivisina puolina kiertoravinteiden käytössä on kotimainen huoltovarmuus ja hintojen pitkäaikainen stabiilius sekä kiertoravinteiden positiiviset vaikutukset maaperään.
Kenttäpäällikkö Seppo Niskanen kertoi alueellaan olleita tapauksia. Ensimmäinen koski epäselvää ”ekologinen vyöhyke” -kaavamerkintää, joka oli laitettu saimaannorpan pesimäalueille ja joka jossain määrin rajoittaisi alueiden käyttöä. Merkinnässä ei oltu selkeästi määritelty mihin siinä olevat rajaukset perustuvat, mitä siinä olevat rajaukset tarkoittavat ja pesäpaikkojen sijaintia ei salassapitosyistä oltu kunnolla määritelty. MTK yhteistyössä maanomistajien kanssa laati lausunnon kaavasta, jossa kritisoitiin edellä mainittuja kohtia sekä lisäksi sitä, että tällä alueella maanomistajat olivat vapaaehtoisesti edistäneet saimaannorppakannan elinvoimaisuutta sallimalla alueellensa keinopesiä ja että nyt kaava nimenomaisesti rankaisisi näitä maanomistajia rajoittamalla heidän kiinteistöjensä kehitysmahdollisuuksia. Toinen tapaus, josta Niskanen kertoi, liittyi erääseen kaivoshankkeeseen, jossa ei oltu tajuttu pyytää maanomistajien edustajaa kaivoshankkeen sidosryhmistä muodostuvaan yhteistyöryhmään.
Valiokunta kokoustaa seuraavan kerran elo-syyskuun vaihteessa.
Jenni Hunnakko
Ympäristöjuristi ja YMV:n sihteeri
