Suomalaiset maanviljelijät ja yksityismetsänomistajat tukevat IPCC:n erikoisraportin suosituksia – Suomen tunnustettava omat vahvuutensa ja erityispiirteensä
Suomalaiset maanviljelijät ja yksityismetsänomistajat tukevat IPCC:n erikoisraportin suosituksia – Suomen tunnustettava omat vahvuutensa ja erityispiirteensä
Tiedote – Maaseudun edunvalvonta
Suomalaiset maanviljelijät ja yksityismetsänomistajat tukevat IPCC:n erikoisraportin suosituksia – Suomen tunnustettava omat vahvuutensa ja erityispiirteensä
08.08.2019
Viljelijöitä ja yksityismetsänomistajia edustavat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC pitävät tänään julkistetun Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n erikoisraportin viestiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ruokaturvaan ja maaperän kasvukuntoon hälyttävänä. Maankäyttöön keskittyvä raportti alleviivaa ilmastonäkökulmasta maatalouden, maankäytön ja uusiutuvien luonnonvarojen ratkaisevaa roolia ilmastonmuutosta vastaan taistelemisessa ja ruokaturvan takaajana muuttuvaan ilmastoon sopeutuen.
Omassa työssään viljelijät ja metsänomistajat jatkavat puoli vuotta sitten julkaistun MTK:n ilmasto-ohjelman mukaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Ilmasto-ohjelma sekä SLC:n ympäristöohjelma ovat hyvin linjassa IPCC:n tavoitteiden kanssa. MTK ja SLC muistuttavat, että tilanne ei ole lähimainkaan vastaava maailmalla ja siksi tämä maankäyttöön keskittyvä IPCC:n raportti on erittäin tärkeä puheenvuoro maailman elinkelpoisuuden kannalta. IPCC:n erikoisraportti osoittaa, että tämä työ on todella tärkeää ja että vastaavia toimia on pystyttävä tekemään kaikkialla maailmassa.
Maanviljelijät ovat tiivisti sidottuja työhön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, sillä muuttuvalla ilmastolla tulee olemaan suuria seuraamuksia maataloudelle ja maaperän kasvukunnolle sään ääri-ilmiöiden yleistyessä. Suomessa tuotetaan Euroopan puhtainta ruokaa erittäin tehokkaasti ja lähtökohdat kestävälle tuotannolle ovat hyvät. Suomen osalta tilanne ei ole niin mustavalkoinen kuin tutkijat maailmalla näkevät esittäessään, että ruokaturvaa voitaisiin parantaa vähentämällä rehukasvien viljelyä ja kotieläintuotantoa. Ilmastokestävät viljelykierrot tarvitsevat monipuolisen ruuantuotannon, jossa lihantuotanto on osa biomassojen ja maankäytön kestävää hyödyntämistä. Rehukasvien jalostaminen elintarvikkeiksi on osa ruokaturvaa. Rehuntuotantoon sopivien alueiden vetäminen pois ruuantuotannosta päinvastoin heikentäisi ruokaturvaa.
Metsämme kasvavat reilusti enemmän kuin niitä käytetään ja metsävarantomme on kasvanut vuosikymmeniä kestävän metsänhoidon ansiosta. Metsänomistajat näkevät, että suunnitteilla olevat metsäteollisuusinvestoinnit on mahdollista toteuttaa. Kestävä metsätalous ja metsänhoito Suomessa on ilmastopoliittisesti kestävin ratkaisu. Se lisää puuston kasvua ja hiilen sidontaa sekä pienentää vakavien metsäpalojen riskiä. Valmistettaessa puusta rakennusten osia, puuhun sitoutunut hiili varastoituu rakenteisiin pitkäaikaisiksi hiilivarastoiksi. Puutuotteet korvaavat muita materiaaleja. Niille on kasvavaa kysyntää maailmalla mm. muovin korvaajana.
