Maa- ja metsätalousministeriön, ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön ja Maaseutuverkoston järjestämä Turvemaiden tulevaisuus -kiertue järjestettiin 28.10. Parkanossa, 30.10. Siikalatvalla ja 4.11. Suomussalmella ja 6.11. Torniossa. Tilaisuuksiin osallistui yli 200 henkilöä.  
 
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesosen mukaan ministeriön lähtökohtana on, että turvemaiden ennallistamistoimien on oltava maanomistajalle vapaaehtoisia, ja että ne eivät saa vaarantaa ruoantuotantoa ja huoltovarmuutta.  

Ministeriön mukaan kiertueelta saatu palaute oli pääosin hyvää. MTK:n jäseniltä saaman palautteen perusteella tilaisuuksien ennakkomarkkinoinnissa nähtiin kuitenkin kehittämisen varaa.  

 
Toiminnanjohtajilla positiivinen vire 

Parkanon tilaisuuteen osallistunut MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski koki, että tilaisuudesta lähdettiin pois huojentuneemmin mielin kuin sinne mentiin. Vaikka paljon on vielä epäselvää, oli hallinnon näkökulma asiallisesti valittu. Asiana ennallistaminen tulee meille Brysselistä annettuna, eikä sitä pois saada. Vaarana on kuitenkin se, että ennallistamisasetus tulee Suomelle hyvin kalliiksi. 

Tilaisuuksissa MTK:n viestiä vietiin hallinnolle niin toimihenkilöiden kuin jäsentemme suulla. 

Halusimme korostaa toimien vapaaehtoisuutta ja elinkeinotakuuta. Kenenkään elinkeinoa ei saa viranomaispäätöksin viedä tai heikentää ennallistamistoimien takia. Viljelijä ei saa jäädä ennallistamisen maksumieheksi, Merikoski painottaa. 

Positiivinen vire jäi myös Suomussalmen tilaisuuteen osallistuneella MTK-Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Hanne Aholla, jonka alueella turvepelloilla viljely on laajamittaista ja hyvin tärkeää. 

Tietty huojennus tuli siitä, että toimet vapaaehtoisia ja että yhteistyö ympäristöministeriön kanssa vaikuttaa olevan sujuvaa, hän kertoo.  
Ahon mukaan painotus näyttäisi olevan se, että kaikki olemassa olevat, ennallistamista tukevat CAP-ohjelman ympäristötoimet, kuten säätösalaojitus, suojakaistat ja kesannointi luettaisiin ennallistamisen piirin.  EU-komission kanta asiaan on tosin vielä epäselvä. 

Yhä paljon avoimia kysymyksiä 

Keskeinen epäselvä kysymys on, mihin viljelijä lopulta sitoutuu peltoaloja ennallistettuaan. 

Voivatko CAPissa, komission ehdotuksessa ja jatkossa mahdollisesti myös ennallistamisen kansallisessa suunnitelmassa olevat toimenpiteet (mainitut kesannot, säätösalaojitus jne) aiheuttaa peltolohkolle jonkin merkinnän tai statuksen, joka rajaa sen käyttöä jatkossa? Esimerkiksi niin, että lohkon on oltava sitten asetuksen voimaantulon jälkeen aina CAPiin sisältyvien ennallistamistoimenpiteiden piirissä, Aho pohtii.

Haaste on myös, jos komissio tämänhetkinen linja, jonka mukaan nykyisiä, jo viljelykäytöstä poistuneita maa-alueita ei hyväksyttäisi ennallistamisen piiriin. Siihen MTK kaipaa muutosta. 
 
Kaikkein oleellisin kysymys on kuitenkin se, mistä toimet rahoitetaan, sillä kannustimia tarvitaan 

Jos ilmasto-kosteikkotoimenpiteet nähdään keskeiseksi ratkaisuksi, niistä pitäisi tulla rahaa, jota ei nyt ole, Aho sanoo. 

Merikoski näkee, että ratkaisuja ennallistamisen kustannuksiin tulisi löytää entistä enemmän toivon mukaan lähivuosina kehittyviltä maankäyttösektorin hiilimarkkinoilta. 

Maanomistajien tulisi saada ulkopuolista rahaa ennallistamiseen hiilensidonnan kautta. Ne alat, jotka vetetään tulisi saada hiilinieluiksi, joille maksettaisiin rahaa markkinalähtöisestä hiilipörssistä, hän esittää. 

Sekä Merikoski että Aro korostavat, ettei CAP-budjetista tulisi irrottaa rahaa ennallistamiseen vaan siihen on löydettävä kokonaan oma rahoituksensa. 
 

Toimet ja vaikuttaminen jatkuvat 

Ennallistamisesta tehdään parhaillaan myös maaseutuvaikutusten arviointia, jonka kuulemiseen MTK osallistuu aktiivisesti. 
 
Osana maaseutuvaikutusten arviointia toteutetaan Luonnonvarakeskuksen, Motivan, maaseutupolitiikan neuvoston, MMM:n ja Sitran yhteistyössä alkuvuodesta 2026 avoin puntarointi Voxit-osallistumisalustalla.  
 
Alustalla on tarkoitus käydä anonyymiä keskustelua äänestämällä ennallistamiseen liittyviä väitteitä sekä ehdottamalla omia näkökulmia. Voxit-keskustelun avulla hallinto haluaa saada syvällisempää ja kattavampaa tilannekuvaa mahdollisista maaseutuun kohdistuvista yhteiskunnallisista vaikutuksista. 

Lausuntokierros ennallistamissuunnitelmasta järjestetään keväällä 2026.  
 
Ennallistamissuunnitelman luonnos on tarkoitus toimittaa komissioon elokuussa 2026 ja komissio hyväksyy suunnitelman elokuussa 2027. 

Lisää aiheesta: 

MMM:n uutinen, materiaalit ja palaute ennallistamiskiertueelta

Klaus Hartikainen

jäsenviestintäpäällikkö

jäsenviestinnän koordinointi ja toteutus

+358 20 413 2316

+358 40 169 2060

aiheet: edunvalvonta, turvemaat, mmm, ennallistaminen, mtk mobiili