Ensimmäinen kokouspäivä 26.11.

Valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen: Historiallinen kokous – paljon saavutettu, mutta työ ei lopu

Eerikki Viljanen korosti puheenvuorossaan välttämätöntä tarvetta saada ruokamarkkinat toimimaan. Elintarvikemarkkinalain lausuntokierros on käynnissä, ja Viljasen mukaan on varmistettava, että kaupan merkkien suitsiminen jatkuu. Hän arvostelee hallitusta siitä, ettei kilpailulain korjausten valmistelu etene, vaikka markkinoiden ongelmat on kirjattu hallitusohjelmaan.

Viljanen painotti, että tuottajien asemaa on vahvistettava, kustannuspaineita kevennettävä ja erityisesti lannoitteiden hintojen nousu on saatava kuriin. Ruokaviennin edistäminen etenee hänen mukaansa liian hitaasti, ja maatalouden rahoituksen vahvistaminen pysyy MTK:n kärkitavoitteena.

Lunastuslain uudistusta Viljanen pitää tärkeänä voittona omaisuudensuojalle ja oikeusvaltiolle. Samalla on valvottava, että sääntöjä noudatetaan. Työtä jatketaan myös harmaan suojelun, voimalinjojen lupakysymysten sekä valkoposkihanhien ja petojen aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi.

Metsäpuolella Viljanen korostaa saavutettuja tuloksia. Metsien monitorointiasetus onnistuttiin torjumaan Brysselissä ja kotimaassa metsävähennystä nostettu. Seuraavina askelina hän listaa metsälainsäädännön uudistamisen, pesimärajoituksia koskevan työn, uuden kannustinjärjestelmän sekä luontoarvomarkkinoiden kehittämisen.

​
Eerikki Viljanen

 

Valtuuskunta hyväksyi toimintasuunnitelman vuodelle 2026

MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin esitteli MTK:n strategiatyön etenemistä ja toiminnan painopisteitä vuodelle 2026. Strategiassa tulevaisuutta katsotaan nyt vuoteen 2032 asti.

Wallin totesi, että järjestöllisesti suurin asia on vuoden 2027 liittokokoukseen valmistautuminen. Hän nosti esiin EU-komission toiminnan ja totesi, että järjestö on todistanut sen suunalta sekä haasteita mm. rahoituskehysvalmistelun osalta että myönteisiä asioita, kuten säädösten yksinkertaistamisen eli Omnibus-prosessin osalta.

Kotimaassa hallituskausi on kääntymässä loppupuolelle, ja työ seuraavaan hallitusohjelmaan vaikuttamiseksi on käynnissä.

Markkinoilla on tärkeä rooli järjestön strategiassa. Julkisen rahan saatavuus kiristyy sekä EU:ssa että kotimaassa, hän sanoi.

Wallin nosti esille heikentyneen työllisyys- ja taloustilanteen, viittasi puolueiden leikkauslistoihin ja totesi, että moni jäsenkunnalle tärkeä asia on päätymässä leikkauslistoille.

Wallin mainitsi myös järjestön osallistuvan viljelijämielenosoitukseen Brysselissä joulukuussa.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, markkinavaikuttaminen ja järjestön sisäinen eheys ja kehitys ovat Wallinin mukaan yhä strategian kulmakivinä.

Edunvalvonnan painotuksiin ja kohdentamisiin on kuitenkin tulossa muutoksia. Wallin nosti esiin toimintaympäristön muutokset, kuten kansallisen päätöksenteon merkityksen kasvun ja EU:n roolin säilymisen vahvana sekä geopoliittisten jännitteiden kasvun ja huoltovarmuuden korostumisen.

Kansallisen päätöksenteon rooli kasvaa mm. maatalouden rahoituksessa, Wallin korosti.

Wallin nosti esille myös hiilirajamekanismin aiheuttaman haasteen lannoitteiden hinnoissa.

MTK:n metsäedunvalvonta on ollut vahvaa, mutta metsäpuolelle kaivataan lisää tiedepohjaista keskustelua.

Meidän on puolustettava metsiemme käyttöä, Wallin korosti.

Wallin kaipasi lisää potkua ruokavientiin, jonka lisääminen on nykyhallituksen tavoitteena.

Nyt siihen liittyen on parasta tekemistä, mitä olen nähnyt yli 30 vuoteen, hän sanoi.

Juha Junnila kommentoi toimintasuunnitelmaa todeten, että järjestön on oltava hereillä keskusteluissa maatalouden kustannusrakenteen tarkastelusta kilpailukyvyn parantamiseksi, koska osa tuotannon kustannuksista ei ole vietävissä hintoihin. Kustannusten tarkastelu on aloitettu korkealla tasolla. Lisäksi Junnila mainosti, että Oma Metsä -palvelua kannattaa käyttää.

Aarne Lehtonen teki lisäysehdotuksen kasvintuotannon kannattavuusohjelman kirjauksesta toimintasuunnitelmaan. Se hyväksyttiin.

​
Jyrki Wallin

Kokouksessa käsiteltiin myös vuoden 2026 jäsenmaksut sekä päätettiin palkkioista, kulukorvauksista ja MTK:n talousarviosta vuodelle 2026. Asiat esittelivät järjestötoiminnanjohtaja Perttu Pyykkönen ja talousjohtaja Heikki Laurinen.
 

Yleiskeskustelu

Tuula Piekka kiitti MTK Akatemian webinaareja, jotka auttavat jäseniä pysymään ajan tasalla lainsäädännöstä ja ajankohtaisista asioista. Erityisesti hän nosti esiin maa- ja metsätilojen verotusta käsitelleen webinaarin selkeyden ja hyödyllisyyden. Piekka korosti tiedon jakamisen tärkeyttä sekä MTK:n asiantuntijoiden ja viestinnän roolia jäsenpalveluissa.

Aku Länninki nosti esille huolen luonnonvarakoulutuksen tilanteesta, erityisesti oppimisympäristöjen siirtämisestä taajamiin ja kaupunkikouluihin, mikä heikentää alan osaamista ja työvoiman saatavuutta. Erityisesti Mustialan tilanne huolestuttaa. Hän korosti, että yritykset eivät pysty kouluttamaan nollatasolta tulevia opiskelijoita oman työnsä ohella, mikä aiheuttaa kilpailukykyhaittaa.

Länninki toi esiin myös huolen alan kilpailukyvystä ja totesi, että markkinoilla ja teollisuudessa valta on keskittynyt harvoille toimijoille, mikä voi vaarantaa huoltovarmuuden ja yrittäjyyden kestävyyden. Hän muistutti myös, että ensimmäiset osakeyhtiömuotoiset tilat ovat tulossa SPV-vaiheeseen.

Jari Hevonoja esitti huolensa siitä, että Neuvo-rahat on käytetty loppuun ensi syksyn mennessä, ellei lisärahoitusta tule. Sisäiset siirrot eivät ongelmaa ratkaise. On muistettava, ettei ilmasto- ja ympäristötekojen korvauksista rahoja ei niin vain siirrellä. Määrärahojen ehtyminen ennenaikaisesti on vastuutonta. On vaikutettava siihen, että Petteri Orpon hallitus toimii nyt. Lisärahoitusta on löydyttävä heti. Neuvo-järjestelmä ei ole byrokratiaa, se on monipuolinen työkalu, joka auttaa meitä kehittämään maatilaa taloudesta eläinterveyteen ja jaksamiseen asti. Sen avulla parannetaan kannattavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Käsillä on akuutti rahoituskriisi. Kyse ei ole vain hallituksen leikkauksista, vaan ohjelmakauden alkuperäinen määräraha on auttamattomasti liian pieni. Se ei riitä kattamaan kaikkia niitä viljelijöitä, jotka ovat oikeutettuja ja kipeästi tarvitsevat Neuvo-järjestelmän tukea.

Lassi-Antti Haarala sanoi, että maataloustuotannossa on paljon epävarmuuksia. Moniin asioihin emme voi vaikuttaa, mutta meidän olisi kiinnitettävä enemmän huomioita tukien maksuaikatauluihin ja ennustettavuuteen. Jännitysmomentista on päästävä eroon. Urakoitsijat ja maatalouskauppa toimivat nyt pankkina. Viljelijöiltä vaaditaan paljon valtion toimesta. Järjestön on nyt vaadittava tiukemmin ryhtiä tukien maksatuksiin ja aikataulujen ennustettavuuteen. Meidän pitäisi olla paljon ylpeämpiä laadukkaasta ja vastuullisesta tavasta tuottaa ruokaa, hän sanoi.

Mikko Uusitalo nosti esiin ojitettujen peltojen ja metsien ennallistamisen sekä turpeen saatavuuden turvaamisen tulevaisuudessa. Hän viittasi Parkanossa järjestettyyn ministeriön kuulemistilaisuuteen, jossa viljelijöitä oli runsaasti mukana. Uusitalo toi esille Suomen vaikean taloustilanteen ja totesi, ettei merkittävää taloudellista tukea ole todennäköisesti luvassa, sillä rahoituskehys on yhä epäselvä. Tästä syystä MTK:n edunvalvonnan merkitys korostuu. Hän muistutti myös suurpetopolitiikan puutteista ja siitä, että Satakuntaa ei ole huomioitu susikannan osalta. Uusitalo kehotti MTK:ta suuntaamaan toimintaansa suojelusta vapauttamiseen, koska käytettävissä olevat varat vähenevät tulevaisuudessa. Lopuksi hän totesi, että kokouksiin osallistuminen on tärkeää, vaikka siihen joskus kotona suhtaudutaan kriittisesti.

Markus Kivelä nosti esille tulevaisuuden yrittäjien asiat. Uudessa CAP:ssa uusille yrittäjille luvataan lisää rahaa, mutta haasteena on, miten se kohdennetaan. Kivelä esitti, että nuorten tuki voitaisiin nähdä jatkuvana pidempiaikaisena maksatuksena, joka alkaisi jo ennen sukupolvenvaihdosta. Rahoituksen kautta voitaisiin kehittää tilan kehittämisen mahdollistamia investointeja jo ennen sukupolvenvaihdosta ja sen jälkeen ilman määräaikaa siitä, monenko vuoden aikana rahat on käytettävä. Kivelä peräänkuulutti myös kunnianhimoa CAP-uudistukseen.

Juhana Jalkanen kiitti Suomen maatalouden kierrätys Oy:n (Sumakki) toimivuutta ja toivoi mallin jatkuvan tulevaisuudessakin. Hän esitti kritiikkiä vihreän siirtymän toteutuksesta, jonka hän pelkää osoittautuvan virheelliseksi, koska tuotantoa ohjataan hänen mukaansa väärille alueille. Jalkanen nosti esiin tarpeen vaikuttaa alueelliseen hinnoitteluun Ruotsin ja Norjan mallien mukaisesti ja vaati sähkömarkkinoille muutoksia, jotta linjojen läpi kulusta maksetaan asianmukainen korvaus. Lisäksi hän kyseenalaisti, arvostetaanko maata Suomessa riittävästi sähkölinjojen rakentamisessa.

Aija Kalek korosti, että maatalousmarkkinoiden ennakointi ja riskienhallinta ovat tärkeitä. MTK:n on huolehdittava, että jäsenet eivät jää jälkeen. Tuovi-hanketta ja tuottajaorganisaatiota on kehitettävä. Lisäksi tarvitaan mm. sopimuksiin, kustannuslaskelmiin ja hinnoitteluun liittyviä koulutuksia. Niissä tulisi nostaa esiin käytännönläheisiä esimerkkejä ja tilannekuvia, ohjeita ja pohjia tuottajille. Markkinatiedon tuottaminen vahvistaa tuottajien asemaa ketjussa. MTK:n on myös korostettava muiden ketjun toimijoiden läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Tieto, osaaminen ja yhteistyö ovat vaikuttamiskanavia. Jäsenen on pystyttävät tekemään markkina- ja viljelypäätöksiä. Kalek kannusti järjestöä panostamaan vielä enemmän markkinaosaamisen kehittämiseen.

Jari Kajan korosti suomalaisen elintarviketuotannon vahvuutta ja salmonellavapautta, mikä on kansainvälisesti poikkeuksellista. Hän nosti esiin eläintautien lisääntymisen sekä yritysten kasvavat omavastuuosuudet tautisaneerauksissa. Kajan esitti, että MTK:n tulisi ottaa aktiivisempi rooli salmonellarahastojen perustamisessa ja niiden etenemisen vauhdittamisessa, erityisesti eläinlajikohtaisten rahastojen osalta. Hän painotti myös valtiovallan vastuuta. Yritykset eivät voi kantaa kustannuksia yksin.

Markku Hatakka kertoi esimerkin metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilön työstä, jossa avohakkuuleimikossa oli jätetty suojavyöhykkeet ohjeiden mukaan, mutta myöhemmin viranomaispäätöksissä ilmeni epäselvyyksiä noron olemassaolosta. Hän kritisoi, että viranomaispäätöksiin ei voi luottaa, jos ne muuttuvat ilman selkeää perustetta, ja toivoi kansanedustajien sekä MTK:n ottavan asian esille ja parantavan tilannetta

Aarne Lehtonen nosti esiin kasvintuotannon heikon kannattavuuden ja tuottajaorganisaatioiden tilanteen. Viljapuolella toimii kaksi tuottajaorganisaatiota, mutta niiden toimintaan liittyy haasteita: yhtiöt ovat nuoria ja pääomaköyhiä, mikä herättää kysymyksen siitä, millä niiden toimintaa – kuten vientikauppaa – voidaan rahoittaa. Omistajien tulisi pääomittaa yhtiöt, mutta monilla tuottajilla ei ole siihen taloudellisia mahdollisuuksia.

Lisäksi Lehtonen pohti, miten järjestön vahvaa osaamista voitaisiin hyödyntää, jotta pienistäkin rahavirroista saataisiin aikaan kannattavaa liiketoimintaa. Esille nousi myös ajatus ottaa mallia metsänhoitoyhdistyksistä, joissa pienet yrittäjät toimivat tehokkaasti. CAP34-ohjelmaa kuvattiin vedenjakajaksi, jossa ei ole varaa epäonnistua. Keskustelussa todettiin, ettei tule jumittua pohtimaan aktiiviviljelijän määrittelyyn, vaan on tärkeämpää löytää ratkaisuja ja turvata koko alan tulevaisuus.

Henrik Jensen sanoi, että valtio on maalannut kuvan, että Suomesta tulee vetytalouden suurmaa. Lokakuussa tuli tyrmistyksenä esille Gasumin pitkälle edenneet suunnitelmat vetyputkesta. Kuulemistilaisuuksissa hankkeelle on luvattu löytyvän resurssit, mutta käytännössä tekijöitä ei riitä, kaasulle ei ole asiakkaita ja monet maanomistajia koskettavat käytännön asiat ovat täysin avoinna. MTK:lta on peräänkuulutettu vahvaa edunvalvontaa kaikilla eri tasoilla. Kansantaloudellisesti kannattamattomia hankkeita pitää myös tarvittaessa uskaltaa vastustaa.

​
Ehdokkaat MTK:n puheenjohtajaksi osallistuivat paneelikeskusteluun 26.11.

MTK:n puheenjohtajaehdokkaat estradilla – päivä huipentui Matti Röngän vetämään paneeliin

Kaikki kuusi MTK:n puheenjohtajaehdokasta – Tero Hemmilä, Juha Junnila, Antti Kangas, Kati Partanen, Ilkka Pohjamo ja Eerikki Viljanen – esittäytyivät ensimmäisen kokouspäivän päätteeksi ja toivat esiin näkemyksensä järjestön tulevaisuuden suunnasta. Ehdokkaat korostivat MTK:n uudistumisen, yhtenäisyyden ja vaikuttavuuden vahvistamisen tarvetta.

Keskustelun keskiöön nousivat maatalouden kannattavuus, markkinalähtöisyys, viestinnän kehittäminen sekä MTK:n yhteiskunnallisen vaikuttamisen vahvistaminen. Myös maatalous- ja metsäpuolen yhteistyö nähtiin tulevaisuuden avainkysymyksenä. Ehdokkaat painottivat lisäksi yrittäjien hyvinvoinnin turvaamista, nuorten aseman vahvistamista ja järjestön näkyvyyden sekä toimeenpanokyvyn parantamista.

Paneelikeskustelussa korostui tarve näyttää MTK ulospäin ratkaisukeskeisenä, kasvuhakuisena ja yhtenäisenä toimijana. Ehdokkaat painottivat, että viestintää päättäjille, medialle ja laajasti yhteiskunnan eri toimijoille on parannettava, jotta järjestön tavoitteet saavat ansaitsemansa huomioarvon ja jäsenistön ääni kuuluu entistä selkeämmin julkisessa keskustelussa.

Vaikka ehdokkaiden johtamistavoissa ja painotuksissa oli eroja, kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että MTK:n on jatkossakin oltava vahva edunvalvontajärjestö, joka puolustaa jäsentensä etua määrätietoisesti.

​
Vasemmalta Tero Hemmilä, Juha Junnila, Antti Kangas, Kati Partanen, Ilkka Pohjamo ja Eerikki Viljanen.

Osuustoiminnan EU-edunvalvoja Cogecan puheenjohtaja Lennart Nilsson loi katsauksen EU-asioihin

Ruotsissa maata viljelevä Lennart Nilsson kertoi toimineensa Ruotsin tuottajaliitto LRF:ssä ensin alueellisena puheenjohtajana ja vuodesta 2012 johtokunnan jäsenenä. Kuusi vuotta sitten hän aloitti Cogecan työryhmissä ja viimeiset kaksi vuotta hän on toiminut Cogecan puheenjohtajana.

Nilsson kertoi Copa-Cogecan työstä, jossa toimii yli 40 työryhmää. Copalla ja Cogecalla yhteinen toiminnanjohtaja Elli Tsiforou. MTK on jäsenenä maatalouden edunvalvoja Copassa ja Pellervo Cogecassa.

- Tuottajaliittojen Brysselin toimistojen työ on tärkeää, sillä 85-90 % sääntelystä, joka koskee maataloutta, on peräisin Brysselistä, hän muistutti.

​
Lennart Nilsson

Samanmaalaiset lobbarit tärkeitä tietolähteitä ja kumppaneita EU-politiikoille.

Meidän viljelijöiden on kerrottava tarinaamme, koska muuten joku muu tekee sen. Maatalous eri maissa on hyvin erilaista, joten on tärkeää, että me kerromme omastamme, Nilsson sanoi.

Nilsson nosti esille peltokasvisektorin jatkuvat markkinahaasteet.

Politiikan tulisi antaa vakautta sää- ja markkinavaihteluihin. Sitä markkinat eivät meille anna, hän sanoi.

Nilsson nosti esille edellisen komission aikana päätetyn ennallistamisen ja metsäkatoasetuksen, joiden toimeenpano Ruotsissa on haastavaa.Myös maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta puhutaan paljon, mutta sen on vaikea nähdä toteutuvan käytännössä.

Uudella komissiolla hyvät puheet ja aikeet. Von Der Leydenin viesti maataloudesta strategisena toimialana ja komission maatalousvisio olivat hyviä kirjauksia maatalouden roolista turvallisuuden ja vakauden tuojana Euroopassa.

Emme näe kuitenkaan näiden tavoitteiden toteutuvan. Päinvastoin näyttäisi, että rahoihin tulee leikkaksia ja rahoitusjärjestelmä ei ole toivomamme, hän sanoi.

Nilsson kiitti Juha Marttilaa aktiivisuudesta Brysselissä ja pohjoismaisesta yhteistyöstä. Hän toivoi MTK:lta yhteistyötä pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa yhteistyössä ja peräänkuulutti pohjoismaisia viljelijöitä nousemaan nyt barrikaadeille, vaikka se ei ole normaalisti tapana.

Puheenjohtajan valinta

Ensimmäinen äänestyskierros:
Hemmilä 22
Junnila 7
Kangas 2
Partanen 12
Pohjamo 19
Viljanen 17

Toinen kierros:
Hemmilä 23
Junnila 6
Partanen 12
Pohjamo 20
Viljanen 18

Kolmas kierros:
Hemmilä 26
Partanen 12
Pohjamo 20
Viljanen 21

Neljäs kierros:
Hemmilä 28
Pohjamo 25
Viljanen 26

Viides kierros:
Hemmilä 41
Viljanen 37

Valtuuskunta valitsi Tero Hemmilän MTK:n puheenjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä 1.1.2026. Lue lisää MTK:n tiedotteesta.

 

Uusi puheenjohtaja Hemmilä haluaa rakentaa avointa, yhteistyökykyistä ja hyvää tulevaisuutta jäsenilleen tarjoavaa järjestöä

Tero Hemmilä korosti puheessaan, että MTK:n puheenjohtajuus on tehtävä, jossa kuunnellaan ja vaikutetaan. Siinä tehdään työtä metsien ja maatalouden puolesta.

MTK on vahvimmillaan, kun puhumme yhdellä äänellä. Meidän on panostettava siihen, että pysymme yhtenä järjestönä. Yhtenäisyys syntyy kuuntelemalla, keskustelemalla ja luottamalla, Hemmilä korosti.

Hemmilä muistutti, että ratkaisujen etsiminen yhdistää järjestöä eniten, ei yksityiskohdista kinasteleminen. Hän nosti esiin myös omaisuuden suojan merkityksen ja sen, että yrittäjyydellä on voitava myös vaurastua. Markkinaratkaisujen ja politiikan tulee tämä mahdollistaa. Yksityismetsänomistajilla tulee olla oikeus päättää metsiensä käytöstä.

Kannattavuus ja mahdollisuus vaurastua ovat jatkuvuuden perusta, hän korosti.

Nuoret yrittäjät ja jatkuvuus ovat uudelle puheenjohtajalle tärkeitä.

Nuorten tulisi nähdä mahdollisuuksia ei umpikujia. Elinkeinojen tulee myös olla arvostettuja, hän sanoi.

Hemmilä korosti, että järjestön on löydettävä uusia ratkaisuja ja järjestön näkyvyyttä on vahvistettava.

Kun olemme yhtenäisiä ja katsomme tulevaisuuteen, meillä ei ole hätää.

Hemmilä haluaa MTK:n olevan avoin ja yhteistyökykyinen sekä rakentavan hyvää tulevaisuutta jäsenille.

Hän kiitti kilpakumppaneita ja väistyvää puheenjohtajaa Juha Marttilaa arvostettavasta työstä.

On aika tarttua työhön. Tähän työhön tarvitsen teidän kaikkien tuen, hän korosti.

​
Tero Hemmilä

Järjestön toisen ja kolmannen puheenjohtajan valinta

MTK:n 2. puheenjohtajana jatkaa Tero Lahti ja 3. puheenjohtajana jatkaaArto Laine kaudella 2026–2028.

​Tero Lahti

​Arto Laine

Valinnat MTK:n johtokuntaan

MTK:n johtokunnan jäsenenä kaudella 2026–2028 jatkaa Jaakko Halkilahti ja
uudeksi jäseneksi valittiin Sami Nivala.

​Jaakko Halkilahti

Kati Partanen hyvästeli johtokunnan

Johtokunnan jättävä Kati Partanen kiitti johtokuntaa ja valtuuskuntaa sekä MTK:n toimihenkilöitä yhteistyöstä 15 vuoden aikana MTK:n johtokunnassa. Partanen jatkaa edelleen WFO:n hallituksessa ja jatkaa ruokaturvaan ja maaseutuun liittyvän hanketoiminnan parissa. Hän aikoo myös jatkaa MTK-Iisalmen johtokunnassa ja Mhy-Savotassa. Hän on pohtinut myös jatko-opintoja.

​

Kati Partanen

Yleiskeskustelua jatkettiin torstaina

Sauli Joensuu nosti esiin huolensa rahasta uudessa CAP:ssa. Maatalouden leikkaukset on kompensoitava kansallisella rahalla ja siihen on luotava kansallinen tahtotila. MTK:lla on tässä iso rooli. Tukikattoihin ja tukileikkureihin on otettava tiukka vastustus. Tukikatot heikentävät kilpailukykyä. Neuvo-korvaus puhuttaa tiloilla. Nyt siihen on varattu tilakoosta riippumatta sama summa, porrastusta tulisi miettiä. Joensuu muistutti, että Siikajoella on vahva lihanautakeskittymä ja Luken Ruukissa on hyvä infra lihanautatutkimukseen. On vaikutettava, että se saadaan pidettyä.

Kiinteistöveron poisto maatalousrakennuksilta pitäisi poistaa ja ely-keskusten jonotuslistamalli uusiin korvauskelpoisiiin peltoihin on syytä säilyttää ja jatkaa seuraavan hallituksen ohjelmassa. Harmaasta suojelusta hän totesi, että maanomistajien rooli ei ole rahoittaa sammakoiden suojelua. Joensuu on jäämässä pois valtuuskunnasta ja kiitti hyvästä yhteistyöstä. Valtuuskunta on erinomainen vaikuttamisen ja verkostoitumisen foorumi.

Anni Heiskanen nosti esiin huolen maatalouden vetovoimasta ja kysyi, mistä ala saa tulevaisuuden tekijät. Hän muistutti työn sitovuudesta, raskaudesta, heikosta palkkatasosta ja ilmastokeskustelun luomasta paineesta. Monen mielestä maatalouden ja ruuantuotannon pariin ei uskalleta enää hakeutua. Heiskanen pohti myös, miten vähenevät resurssit jaetaan oikeudenmukaisesti, ja nosti esiin erityisesti sikatalouden vaikean tilanteen. Hänen mukaansa alan tulevaisuutta ei voida rakentaa vastakkainasettelun varaan, vaan kansallisella tasolla tarvitaan yhteistyötä ja yhtenäisyyttä.

Perttu Sirviö sanoi, että maatalouden kvartaali on 25 vuotta. Haasteet eivät ole kadonneet, mutta lisää on tullut. Itä-Suomesta kuuluu viestiä pankkien suhtautumisesta rahoituskysymyksiin. Takana on henkilöstön vaihtuvuus ja perusmaatalouden osaamisen puute. Vakuusehdot ja sääntely puhuttavat myös viljelijöitä. Vaikuttamistyötä tarvittaisiin yritysten, edunvalvontayhdistysten ja rahoitusalan yhteistyönä. Sirviö muistutti, että maatalouden ja pk-yritysten rahoituksesta huolehtiminen on vastuullisuusteko. Sirviö muistutti, että antibioottien käyttö maailmalla on vastuutonta ja kauppasopimuksella ei tulisi tukea tällaista tuotantoa. Sirviö kysyi, miten kauppa suhtautuu vastuullisuuteen. Ellivuori-prosessista hän sanoi, että kun kaikki lukitaan, on olemassa vain hyvää tahtoa ihmisten kesken. Onko meillä hyvää tahtoa, hän kysyi?

Kati Kohtakangas nosti esiin 3G-verkon lakkauttamisen vaikutukset ja totesi, että monilla alueilla yhteydet ovat nyt arkipäiväisesti heikot tai kokonaan puuttuvat. Tämä vaikeuttaa tilojen toimintaa ja asiointia. Hän kritisoi myös lomitusjärjestelmän toimimattomuutta ja huomautti, että palkansaajilla ei ole erityisoikeutta saada palveluita, joita yrittäjille ei vastaavasti pystytä tarjoamaan.

SanteriMäkinen kiitteli sikakataloudelle myönnettyä lisämääräharaa afrikkalaisen sikaruton torjuntaan. Pitäisi kuitenkin tehdä lisätoimia tuonnin suitsimiseksi, jotta tauti ei leviä.

Johannes Tiusanen totesi, että soijan keskisato on vajaat kolme tonnia hehtaarilta ja että härkäpapu tuottaa yhtä paljon valkuaista kuin soija. Hänen mukaansa, jos soijan tuonti korvattaisiin kotimaisella herneellä ja härkäpavulla, Suomen viljatase olisi tasapainossa. Tiusanen kehotti jakamaan hänen innostuksensa kotimaisen valkuaisomavaraisuuden vahvistamiseen, mutta muistutti samalla viljelyvarmuuden haasteista. Hän painotti kasvinjalostuksen kehittämisen tarvetta, jotta kotimaisten valkuaiskasvien potentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti.

Arto Huhtala nosti esille huolensa osaamisen tarpeen kasvusta ja maatalouden opetuksen resursseista. Varat ovat vähentyneet ja samoin käytännön harjoitustyöt. Nyt luotetaan enemmän itseoppimiskykyihin. Käytännön harjoittelua ja ymmärtämistä tarvitaan enemmän, jos halutaan osaajia. Oppiminen pitäisi viedä tiloille, mutta siellä ei ole aikaa eikä resursseja opetukseen.

Pekka Ahokas muistutti, että Lähiruokapäivä ei vielä riittävästi korosta kotimaisen ruuan ja ruuantuottajien merkitystä. Hän ehdotti, että johtokunta pohtisi lähiruokateemaa uudelleen ja kehittäisi kampanjoita, jotka nostavat suomalaisen ruuan arvostusta, huoltovarmuutta ja tuottajien työn tärkeyttä. Ahokas painotti oikean ajankohdan valintaa, jotta tuottajat voivat osallistua kampanjointiin mahdollisimman laajasti.

Ahokas nosti esiin myös julkiset hankinnat ja kotimaisuusasteen valvonnan. Hänen mukaansa kunta- ja aluepäättäjien velvollisuus on varmistaa, että ratkaisut tukevat kotimaista ruuantuotantoa. Nyt tehdään erikoisia päätöksiä etenkin uusilla hyvinvointialueilla, joissa ruokaa kuljetetaan pitkiä matkoja. Hän muistutti, että hankintalain puitteissa julkisilla hankinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, että verorahat jäävät alueelle ja tukevat paikallista tuotantoa.

Otso Heikola kannatti Santeri Mäkisen kommenttia sikaruton tautisuojauksen tärkeydestä. CAP-kakku tulisi saada mahdollisimman suureksi. Ylärajaleikkuri ja tukipolitiikka tuotantopalkkioiden osalta pitäisi myös saada parempaan asentoon. Gasgrid-hankkeesta Heikola vaati, että keskusliitto tekee mallisopimuspohjan. Hän muistutti, että Oivasta ei edelleenkään lähden kohdennetusti viestejä eri tuotantosuunnille. Heikola on jäämässä poisvaltuuskunnasta ja kiitti hyvästä yhteistyöstä.

Timo Kankaanpää totesi, että järjestö teki suuria valintoja, jotka herättivät sekä tyytyväisyyttä että pettymyksiä, vaikka kaikki ehdokkaat olivat päteviä. Kiertue keräsi runsaasti huomiota ja herätti keskustelua siitä, mitä asioita MTK:n tulee hoitaa ja miten. Hän toivoi, että viestit kiertueella jäivät uuden puheenjohtajan mieleen. Kankaanpään mukaan kiertue auttoi kirkastamaan työn ydintä: miten järjestön tehtävät tulisi hoitaa jatkossa.

Hän painotti, ettei työ ole yhden ihmisen show, vaan onnistuminen vaatii laajan valtakunnallisen verkoston, pätevät järjestöasiantuntijat ja sen, että puheenjohtaja johtaa edestäpäin yhteisen strategian suuntaisesti. Nyt on aika kääriä hihat, sillä työtä riittää. Kankaanpää korosti, että MTK:lla on vahva joukkue, joka pystyy mihin tahansa, kun tavoitteet ovat yhteiset. Tuotantosuunnilla on omat näkemyksensä, mutta jokaisen osa-alueen on onnistuttava. Tulevat kaksi vuotta ovat ratkaisevia: säilyykö MTK vahvana edunvalvojana ja puhallammeko yhteen hiileen?

Hannu Uitto muistutti, että MTK:n onnistumisista pitää kertoa jäsenille. Metsävähennyksen nosto oli iso onnistuminen. Uitto kiitti lobbaukseen osallistuneitaja korosti, että päätöksen merkitys kannattaa avata jäsenille.

Jaakko Isomäki kertoi MMM:n järjestäneen neljä ennallistamistilaisuutta ja totesi, että tuottajien viesti tilaisuuksissa oli yhtenäinen: ennallistamisen on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Hän korosti, että MTK:n tulee pitää tästä tiukasti kiinni ja varmistaa, että ennallistamisasetus on viljelijöille oikeudenmukainen. Isomäki muistutti myös, että kuiviketurve unohtuu liian usein turvemaakeskustelussa. Luken kuiviketurvetiekartta etenee ja sen määräaika päättyy tammikuussa. Hän toivoi, että MTK käyttää vaikutusvaltaansa myös jatkossa.

Isomäki toi esiin tyytymättömyytensä MMM:n korvauskelpoisuuspäätökseen ja vaati samaa ratkaisua koko maahan, vastaavalla mallilla kuin Itä-Suomessa nuorille viljelijöille luotiin. Hän toivotti Tero Hemmilälle onnea pj-tehtävään.

Taneli Pajunen muistutti, että markkinoilla on menestyttävä. Olisiko maatalouspuolella opittavaa metsänhoitoyhdistysten osaamisesta?, hän kysyi. Puun hintatiedot ovat siellä näkyvissä ja keskustelua käydään avoimesti.

Kalle Myllyniemi kuvasi petovahinkojen korvausjärjestelmän epätasapainoa: jos koira joutuu suden hyökkäyksen kohteeksi, viranomainen vahvistaa tapauksen ja korvaus maksetaan noin kymmenessä päivässä, mutta valkoposkihanhien aiheuttamien satovahinkojen korvaaminen voi kestää jopa puoli vuotta. Myös karhun aiheuttamat tuhot voivat aiheuttaa tiloille merkittäviä menetyksiä.

Hän kiitti sitä, että Finveran saaminen mukaan maatalouspakettiin näyttää etenevän. Lisäksi Myllyniemi nosti esiin sukupolvenvaihdoshankkeiden etenemisen. Hän totesi myös, että maatalousrahoituksen saaminen on edelleen vaikeaa.

Timo Kankaanpää muisteli sitä, että valtuuskunta päätti 2009 tukineuvotteluista ja neuvottelupohjan laajentamisesta.Vuonna 2011 johtokunta valtuutettiin tekemään ehdotukset neuvottelijoista. Hän muistutti uutta puheenjohtajaa siitä, että tukialueiden ja tuotantosuuntien tasapuolisuus otetaan huomioon neuvottelijoiden valinnassa.

Sauli Joensuu ilmaisi tukensa Isomäen näkemyksille ja totesi kannattavansa sitä, että MTK ryhtyy valmistelemaan ratkaisua korvauskelpoisuuden laajentamiseksi koko maahan. Joensuu painotti, että pohjoinen kotieläintuki on elintärkeä sekä maidon- että lihantuotannolle. Hän kiitti Marttilaa hyvin hoidetusta pohjoisen tuen valmistelusta ja toivotti menestystä tuleviin järjestölle neuvotteluihin.

Marja Tiura Turkistuottajista sanoi, että on hienoa tehdä yhteistyötä osaavan MTK-porukan kanssa. Täällä tiedetään ja osataan, mitä tehdään. Hän toivotti onnea valituille luottamushenkilöille sekä muistutti turkistuotannon välitystoiminnan arvosta, merkittävistä tuotantomääristä, työllistävyydestä ja vahvasta vientipainotuksesta. Seuraavat hallitusneuvottelut ovat tärkeät. Vaarana on, että osa leikkauksista kohdentuu maaseudun elinkeinoihin. Yhteistyö, kilpailukyky ja vienti tärkeitä. Tiura muistutti, että turkistuottajat ovat myös olleet ahtaalla.Valonpilkahduksia kuitenkin on, sillä minkin ja ketun nahkojen hinnat ovat nousussa. Turkisala haluaa olla osa suomalaista maataloutta. Tiura kiitti lämpimästi Juha Marttilaa ja  toivoi, että hän lähtee ehdolle eduskuntavaaleissa. Tiura antoikin hänelle kannustimeksi ja pään lämmikkeeksi turkislakin.

Tauno Paakkari nosti esiin pohjoisen nautakarjatalouden ja porotalouden tilanteen ja kiitti Marttilaa pitkäjänteisestä työstä näiden asioiden edistämiseksi. Samassa yhteydessä Juha Marttila vastasi Paakkarille, että työ vielä jatkuu, ja keskusliitto tarjoaa vahvaa tukea pohjoisen kysymyksiin. Marttila korosti poronhoitoalueen tuottajayhdistysten merkitystä ja yhteistyön tarvetta laajalla alueella, jossa on paljon maata, mutta vähän ihmisiä. Hänen mukaansa asioita tulisi pyrkiä hoitamaan rauhanomaisesti ja yhteisymmärryksessä.

Teppo Pöllänen OP-ryhmästä sanoi, että pankki ja rahoitus ovat valtuuskunnassa nousseet esille vain kuudessa puheenvuorossa, vähemmän kuin aiemmin. Keskustelua rahoituksesta on käyty MTK:n kanssa aktiivisesti läpi. Yksikään pankki ei kehitä omaehtoisesti rajoitteita maatalouden tai muiden elinkeinojen rahoitukselle. Joudumme koko EU-alueella elämään kasvaneen sääntelyn kanssa. Olemme alkaneet tulla sen kanssa toimeen, mutta sääntely ei kuitenkaan ole vähenemässä. Yhteinen avoin keskustelu ja haasteiden esille tuominen ja yhteinen asioiden edistäminen ovat tärkeitä. Luotonannon kriteerit tulevat pysymään. Vastuullisuuskehitystä tulee lisää, mutta Pöllänen uskoo suomalaisen maatalouden pärjäävän sen kanssa hyvin.Rahoituksen osalta tullaan näkemään myös uusia instrumentteja. Hän kiitti myös Marttilaa hyvästä yhteistyöstä.

Kirsi Arvelo Lukesta onnitteli Tero Hemmilää valinnasta. Hän muistutti, että Jokioinen on edelleen yksi Luken keskeisistä toimipaikoista ja että lihanautatutkimus jatkuu Lukessa myös tulevaisuudessa.

Heli Backman Melasta onnitteli uutta puheenjohtajaa ja kiitti Juha Marttilaa. Melalla on käynnissä suuri tietojärjestelmäuudistus lomitusjärjestelmään, jossa lomituksen mitoitus ja työvuorojen suunnitteluovatmukana. Mela pyrkii yhdenmukaiseen asiakaspalveluun joka puolella Suomea.Haasteena o nlomituspalveluiden saatavuus ja riittävyys. Työn painopisteenä tulee olemaan työturvallisuuden edistäminen, joka on tärkeää niin lomituksen kuin yrittäjän kannalta.

Mari Kokko Pellervosta muistutti, että suomalainen pankki-, maa- ja ruokasektori on kasvanut ja voinut hyvin vuosikymmenten ajan yhteisen työn ansiosta. Hän korosti osuuskuntien merkitystä tässä kehityksessä ja totesi, että osuuskunta on sekä nykyaikaa että tulevaisuutta. Kokko kertoi, että viime vuosina osuustoimintaan on tullut uusia toimijoita, vastuuta jaettu laajasti ja esimerkiksi Viljatavastia on kasvanut yli 900 jäsenen yhteisöksi. Uutena avauksena on Vilja-akatemia, joka tarjoaa alustan käytännön tiedon jakamiselle ja uudenlaiselle tekemiselle. Lopuksi Pellervo kiitti Juha Marttilaa pitkäaikaisesta ja rakentavasta yhteistyöstä.

Ulf Jansson Valiolta kiitti puheenjohtaja-Juhaa ja onnitteli Hemmilää. Tehtävä on kova. Valion puolesta toivon, että yhteistyö jatkuu suoraviivaisena ja selkeänä.

Antti Korpinen kertoi, että maataloustavarakaupalla on pitkä kokemus panospuolen toiminnasta ja lyhyempi historia viljakaupasta, jota on harjoiteltu vasta muutaman vuoden ajan. Apetitin viljatuotannon osto toi mukanaan lisää opittavaa, ja kehitystyötä riittää edelleen. Hän onnitteli Tero Hemmilää valinnasta ja nosti esiin tämän vahvan markkinaosaamisen. Hemmilällä on hänen mukaansa paljon annettavaa järjestölle ja koko alalle.

Maatalousjohtaja Johan Åbergin mukaan rahoituskysymys tulee olemaan nyt kaikkein vaikein asia maatalousedunvalvonnassa. Politiikan osalta meillä on mahdollisuus saada äänemme kuuluviin. Olemme linjanneetselkeästi, että rahoitus on säilytettävä nykyisellään inflaatio huomioden.

Jäsen- ja järjestötoiminnan johtaja Perttu Pyykkönen nosti esille Oivan kehittämistyön ja luottamushenkilöiden keskeisen roolin järjestöremontissa.

Leena Kristeri vakuutti, että Gasgrid-putki on järjestöllä keskeisessä roolissa.

 

​
Juha Marttila

Juha Marttilan jäähyväispuhe

Puheenjohtaja Juha Marttila piti valtuuskunnassa jäähyväispuheensa. Kyseessä oli hänen uransa 43. valtuuskunnan kokous. Hän korosti MTK:n pitkää linjaa vastuullisena ja vakaana toimijana, jonka taustalla on vahva talonpoikainen perinne. Vaikeita aikoja on riittänyt, mutta Marttilan mukaan “vene on joskus keikkunut, mutta ei ole kaatunut”.

Hän kiitti jäsenistöä ja valtuuskuntaa kantaa ottavasta otteesta ja muistutti, että MTK:n toiminta perustuu luottamukseen ja vakaaseen yhteistyöhön. Metsänomistajien järjestäytyminen yhteisen lipun alla on ollut järjestölle strategisesti erittäin tärkeä asia, ja tätä yhteistä voimaa tulee Marttilan mukaan vaalia ja kehittää.

Puheessaan Marttila kuvasi järjestötyötä “avioliitoksi, maratoniksi ja kestävyyslajiksi”, jossa valtuuskunta antaa jatkuvasti syötteitä ja pitää suunnan oikeana. Hän nosti esiin kolme teemaa, jotka ovat olleet hänelle erityisen merkityksellisiä:

1. Uusiutuvan energian mahdollisuudet: Paljon on tehty, mutta myös paljon on tekemättä. Suuri energiamurros on maa- ja metsätaloudelle mahdollisuus.
2. Lunastuslaki ja korvaukset: Suomi on “Euroopan Kongo” sähkönsiirtokysymyksissä. Uutta lunastuslakia on noudatettava juuri niin kuin lainsäätäjä on sen tarkoittanut.
3. Ilmastonmuutos: MTK oli ensimmäisiä järjestöjä, joka otti ilmastonmuutoksen tosissaan ja puhui vihreästä kasvusta maalta. Ilmastopaniikista huolimatta fokus on pidettävä: biotalous kasvaa, mutta metsätalouden oikeutusta on puolustettava.

- MTK:n ei tule säästellä resurssejaan, muistutti Marttila.

Hän käsitteli myös suomalaisen omistajuuden ja pääoman tulevaisuutta. MTK on omistava luokka. Jäsenillämme on omaa maata jalkojensa alla. Marttila kuvasi vuosia 2009–2025 talouden “surkeaksi jaksoksi” ja muistutti järjestöä pitämään huolta suomalaisesta omistajuudesta ja pysymään edelleenkin aktiivisena toimijana kauppa- ja kehityspolitiikassa.

Puheensa päätteeksi Marttila korosti järjestön yhteisöllisyyden arvoa ja henkilökohtaista merkitystä.

Työssä jaksaa, kun sen kokee itselleen ja muille tärkeäksi.

Olemme Suomen paras joukkue, sanoi Marttila lopuksi ylpeänä.

​
Vasemmalta Pertti Hakanen, Juha Marttila, Sanna Hämäläinen, Eerikki Viljanen ja Sari Lantta.

 

Viljanen kiitti Marttilaa valtuuskunnan puolesta

Kiitospuheessaan Marttilalle valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen muistutti, että MTK:n lisäksi Marttila on toiminut monessa muussa tärkeässä luottamustoimessa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Maailma on muuttunut Marttilan aikana paljon.

Sinun urallesi on mahtunut paljon tehtäviä ja olet suoriutunut niistä esimerkillisesti, Viljanen sanoi.

Viljanen sanoi Marttilan johtaneen järjestöä läpi myrskyjen säilyttänyt rauhallisen, analyyttisen ja vakaan tyylin.

Sinun kyvyilläsi olisit voinut helposti valita helpomman uran, mutta onneksemme et sitä tehnyt, Viljanen sanoi

Hän kiitti myös Marttilan perhettä ja toivotti onnea Juhalle tuleville poluille.

Marttila sai Viljaselta Matti Vanhasen tekemän taulun. Sanna Hämäläinen antoi kutomansa sukat ja lahjakortin Juhan puolisolle,Viville. MTK-Etelä-Pohjanmaan puheenjohtaja Timo Kankaanpää muisteli Marttilan aikaa järjestön johtokunnassa ja antoi hänelle MTK-liittojen kiitoksena matkalahjakortin.

Valtuuskunnan puheenjohtaja Sari Lantta kiitti valtuuskunnan jäseniä ja puheenjohtajia siitä, miten olemme saaneet vietyä yhteisiä asioita eteenpäin. Hän kiitti lämpimästi myös valtuuskunnan taustalla toimivia toimihenkilöitä. Arvostus, tunnustus, kuuntelu ja kuuleminen ovat tärkeitä.

- Muistetaan ne, hän sanoi.

Valtuuskunnan väliaikaisen 2. varapuheenjohtajan valinta

Valtuuskunnan väliaikaiseksi 2. varapuheenjohtajaksi vuoden 2026 kevääseen asti valittiin sulkavalainen Kaisa Ralli, Etelä-Savon mhyn hallituksen puheenjohtaja.

​
Kaisa Ralli

-------------------

Lisätietoja pj-ehdokkaistatäällä.

Kuvia valituista henkilöistä ja MTK:n valtuuskunnan kokouksestaMTK:n kuvapankissa

 

Toimintasuunnitelma 2026

MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin esitteli MTK:n strategiatyön etenemistä ja toiminnan painopisteitä vuodelle 2026. Strategiassa tulevaisuutta katsotaan nyt vuoteen 2032 asti.

Wallin totesi, että järjestöllisesti suurin asia on vuoden 2027 liittokokoukseen valmistautuminen.Hän nosti esiin Euroopan komission toiminnan ja totesi, että järjestö on todistanut sekä haasteita mm. rahoituskehysvalmistelun osalta että myönteisiä asioita, kuten säädösten yksinkertaistamisen eli Omnibus-prosessin.

Kotimaassa hallituskausi on kääntymässä loppupuolelle, ja työ seuraavaan hallitusohjelmaan vaikuttamiseksi on käynnissä.

Markkinoilla on tärkeä rooli järjestön strategiassa. Julkisen rahan saatavuus kiristyy sekä EU:ssa että kotimaassa, hän sanoi.

Wallin nosti esille heikentyneen työllisyys- ja taloustilanteen, viittasi puolueiden leikkauslistoihin ja totesi, että moni jäsenkunnalle tärkeä asia on päätymässä leikkauslistoille.

Wallin mainitsi järjestön osallistuvan mielenosoitukseen Brysselissä joulukuussa.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, markkinavaikuttaminen ja järjestön sisäinen eheys ja kehitys ovat yhä strategian kulmakivinä.

Edunvalvonnan painotuksiin ja kohdentamisiin on kuitenkin tulossa muutoksia. Wallin nosti esiin toimintaympäristön muutokset, kuten kansallisen päätöksenteon merkityksen kasvun ja EU:n roolin säilymisen vahvana sekä geopoliittisten jännitteiden kasvun ja huoltovarmuuden korostumisen.

Kansallisen päätöksenteon rooli kasvaa mm. maatalouden rahoituksessa, Wallin korosti.

Wallin nosti esille hiilirajamekanismin aiheuttaman haasteen lannoitteiden hinnoissa.

Metsäedunvalvonta on ollut vahvaa, mutta metsäpuolelle kaivataan lisää tiedepohjaista keskustelua.

Meidän on puolustettava metsiemme käyttöä, Wallin korosti.

Wallin kaipasi lisää potkua ruokavientiin, jonka lisääminen on nykyhallituksen tavoitteena.

Nyt siihen liittyen on parasta tekemistä, mitä olen nähnyt yli 30 vuoteen, hän sanoi.

Juha Junnila kommentoi toimintasuunnitelmaa: Järjestön on oltava hereillä keskusteluissa maatalouden kustannusrakenteen tarkastelusta kilpailukyvyn parantamiseksi, koska osa tuotannon kustannuksista ei ole vietävissä hintoihin ja niiden tarkastelu on aloitettu korkealla tasolla. Lisäksi Junnila mainitsi, että Oma Metsä -palvelua kannattaa käyttää.

Aarne Lehtonen teki lisäysehdotuksen kasvintuotannon kannattavuusohjelman kirjauksesta toimintasuunnitelmaan. Se hyväksyttiin.

​
Jyrki Wallin

Kokouksessa käsiteltiin myös vuoden 2026 jäsenmaksut sekä päätettiin palkkioista, kulukorvauksista ja MTK:n talousarviosta vuodelle 2026. Asiat esittelivät järjestötoiminnanjohtaja Perttu Pyykkönen ja talousjohtaja Heikki Laurinen.

Yleiskeskustelu

Tuula Piekka kiitti MTK Akatemian webinaareja, jotka auttavat jäseniä pysymään ajan tasalla lainsäädännöstä ja ajankohtaisista asioista. Erityisesti hän nosti esiin maa- ja metsätilojen verotusta käsitelleen webinaarin selkeyden ja hyödyllisyyden. Piekka korosti tiedon jakamisen tärkeyttä sekä MTK:n asiantuntijoiden ja viestinnän roolia jäsenpalveluissa.

Aku Länninki nosti esille huolen luonnonvarakoulutuksen tilanteesta, erityisesti oppimisympäristöjen siirtämisestä taajamiin ja kaupunkikouluihin, mikä heikentää alan osaamista ja työvoiman saatavuutta. Erityisesti Mustialan tilanne huolestuttaa. Hän korosti, että yritykset eivät pysty kouluttamaan nollatasolta tulevia opiskelijoita oman työnsä ohella, mikä aiheuttaa kilpailukykyhaittaa.

Länninki toi esiin myös huolen alan kilpailukyvystä ja totesi, että markkinoilla ja teollisuudessa valta on keskittynyt harvoille toimijoille, mikä voi vaarantaa huoltovarmuuden ja yrittäjyyden kestävyyden. Hän muistutti myös, että ensimmäiset osakeyhtiömuotoiset tilat ovat tulossa SPV-vaiheeseen.

Jari Hevonojaesitti huolensa siitä, että Neuvo-rahat on käytetty loppuun ensi syksyn mennessä, ellei lisärahoitusta tule. Sisäiset siirrot eivät ongelmaa ratkaise. On muistettava, ettei ilmasto- ja ympäristötekojen korvauksista rahoja ei niin vain siirrellä. Määrärahojen ehtyminen ennenaikaisesti on vastuutonta. Vaikutettava siihen, että Petteri Orpon hallitus toimii nyt. Lisärahoitusta on löydyttävä heti. Neuvo-järjestelmä ei ole byrokratiaa, se on monipuolinen työkalu, joka auttaa meitä kehittämään maatilaa taloudesta eläinterveyteen ja jaksamiseen asti. Sen avulla parannetaan kannattavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Käsillä on akuutti rahoituskriisi. Kyse ei ole vain hallituksen leikkauksista, vaan ohjelmakauden alkuperäinen määräraha on auttamattomasti liian pieni. Se ei riitä kattamaan kaikkia niitä viljelijöitä, jotka ovat oikeutettuja ja kipeästi tarvitsevat Neuvo-järjestelmän tukea.

Lassi-Antti Haarala sanoi, että maataloustuotannossa on paljon epävarmuuksia. Moniin asioihin emme voi vaikuttaa, mutta meidän olisi kiinnitettävä enemmän huomioita tukien maksuaikatauluihin ja ennustettavuuteen. Jännitysmomentista on päästävä eroon. Urakoitsijat ja maatalouskauppa toimivat nyt pankkina. Viljelijöiltä vaaditaan paljon valtion toimesta. Järjestön on tiukemmin vaadittava ryhtiä tukien maksatuksiin ja aikataulujen ennustettavuuteen. Meidän pitäisi olla paljon ylpeämpiä laadukkaasta ja vastuullisesta tavasta tuottaa ruokaa.

Mikko Uusitalo nosti esiin ojitettujen peltojen ja metsien ennallistamisen sekä turpeen saatavuuden turvaamisen tulevaisuudessa. Hän viittasi Parkanossa järjestettyyn ministeriön kuulemistilaisuuteen, jossa viljelijöitä oli runsaasti mukana. Uusitalo toi esille Suomen vaikean taloustilanteen ja totesi, ettei merkittävää taloudellista tukea ole todennäköisesti luvassa, sillä rahoituskehys on yhä epäselvä. Tästä syystä MTK:n edunvalvonnan merkitys korostuu. Hän muistutti myös suurpetopolitiikan puutteista ja siitä, että Satakuntaa ei ole huomioitu susikannan osalta. Uusitalo kehotti MTK:ta suuntaamaan toimintaansa suojelusta vapauttamiseen, koska käytettävissä olevat varat vähenevät tulevaisuudessa. Lopuksi hän totesi, että kokouksiin osallistuminen on tärkeää, vaikka siihen joskus kotona suhtaudutaan kriittisesti.

Markus Kivelä nosti esille tulevaisuuden yrittäjien asiat. Uudessa CAP:ssa uusille yrittäjille luvataan lisää rahaa, mutta haasteena on, miten se kohdennetaan. Kivelä esitti, että nuorten tuki voitaisiin nähdä jatkuvana pidempiaikaisena maksatuksena, joka alkaisi jo ennen sukupolvenvaihdosta. Rahoituksen kautta voitaisiin kehittää tilan kehittämisen mahdollistamia investointeja jo ennen sukupolvenvaihdosta ja sen jälkeen ilman määräaikaa siitä, monenko vuoden aikana rahat on käytettävä. Kivelä peräänkuulutti myös kunnianhimoa CAP-uudistukseen.

Juhana Jalkanen kiitti Suomen maatalouden kierrätys Oy:n (Sumakki) toimivuutta ja toivoi mallin jatkuvan tulevaisuudessakin. Hän esitti kritiikkiä vihreän siirtymän toteutuksesta, jonka hän pelkää osoittautuvan virheelliseksi, koska tuotantoa ohjataan hänen mukaansa väärille alueille. Jalkanen nosti esiin tarpeen vaikuttaa alueelliseen hinnoitteluun Ruotsin ja Norjan mallien mukaisesti ja vaati sähkömarkkinoille muutoksia, jotta linjojen läpi kulusta maksetaan asianmukainen korvaus. Lisäksi hän kyseenalaisti, arvostetaanko maata Suomessa riittävästi sähkölinjojen rakentamisessa.

Aija Kalek korosti, että maatalousmarkkinoiden ennakointi ja riskienhallinta ovat tärkeitä. MTK:n on huolehdittava, että jäsenet eivät jää jälkeen. Tuovi-hanketta ja tuottajaorganisaatiota on kehitettävä. Lisäksi tarvitaan mm. sopimuksiin, kustannuslaskelmiin ja hinnoitteluun liittyviä koulutuksia. Niissä tulisi nostaa esiin käytännönläheisiä esimerkkejä ja tilannekuvia, ohjeita ja pohjia tuottajille. Markkinatiedon tuottaminen vahvistaa tuottajien asemaa ketjussa. MTK:n on myös korostettava muiden ketjun toimijoiden läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Tieto, osaaminen ja yhteistyö ovat vaikuttamiskanavia. Jäsenen on pystyttävät tekemään markkina- ja viljelypäätöksiä. Kalek kannusti järjestöä panostamaan vielä enemmän markkinaosaamisen kehittämiseen.

Jari Kajan korosti suomalaisen elintarviketuotannon vahvuutta ja salmonellavapautta, mikä on kansainvälisesti poikkeuksellista. Hän nosti esiin eläintautien lisääntymisen sekä yritysten kasvavat omavastuuosuudet tautisaneerauksissa. Kajan esitti, että MTK:n tulisi ottaa aktiivisempi rooli salmonellarahastojen perustamisessa ja niiden etenemisen vauhdittamisessa, erityisesti eläinlajikohtaisten rahastojen osalta. Hän painotti myös valtiovallan vastuuta. Yritykset eivät voi kantaa kustannuksia yksin.

Markku Hatakka kertoi esimerkin metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilön työstä, jossa avohakkuuleimikossa oli jätetty suojavyöhykkeet ohjeiden mukaan, mutta myöhemmin viranomaispäätöksissä ilmeni epäselvyyksiä noron olemassaolosta. Hän kritisoi, että viranomaispäätöksiin ei voi luottaa, jos ne muuttuvat ilman selkeää perustetta, ja toivoi kansanedustajien sekä MTK:n ottavan asian esille ja parantavan tilannetta

Aarne Lehtonen nosti esiin kasvintuotannon heikon kannattavuuden ja tuottajaorganisaatioiden tilanteen. Viljapuolella toimii kaksi tuottajaorganisaatiota, mutta niiden toimintaan liittyy haasteita: yhtiöt ovat nuoria ja pääomaköyhiä, mikä herättää kysymyksen siitä, millä niiden toimintaa – kuten vientikauppaa – voidaan rahoittaa. Omistajien tulisi pääomittaa yhtiöt, mutta monilla tuottajilla ei ole siihen taloudellisia mahdollisuuksia.

Lisäksi Lehtonen pohti, miten järjestön vahvaa osaamista voitaisiin hyödyntää, jotta pienistäkin rahavirroista saataisiin aikaan kannattavaa liiketoimintaa. Esille nousi myös ajatus ottaa mallia metsänhoitoyhdistyksistä, joissa pienet yrittäjät toimivat tehokkaasti. CAP34-ohjelmaa kuvattiin vedenjakajaksi, jossa ei ole varaa epäonnistua. Keskustelussa todettiin, ettei tule jumittua pohtimaan aktiiviviljelijän määrittelyyn, vaan on tärkeämpää löytää ratkaisuja ja turvata koko alan tulevaisuus.

Henrik Jensen sanoi, että valtio maalannut kuvan, että Suomesta tulee vetytalouden suurmaa. Lokakuussa tuli tyrmistyksenä esille Gasumin pitkälle edenneet suunnitelmat vetyputkesta. Kuulemistilaisuuksissa hankkeelle on luvattu löytyvän resurssit, mutta käytännössä tekijöitä ei riitä, kaasulle ei ole asiakkaita ja monet maanomistajia koskettavat käytännön asiat ovat täysin avoinna. MTK:lta on peräänkuulutettu vahvaa edunvalvontaa kaikilla eri tasoilla. Kansantaloudellisesti kannattamattomia hankkeita pitää myös tarvittaessa uskaltaa vastustaa.

​
Ehdokkaat MTK:n puheenjohtajaksi osallistuivat paneelikeskusteluun 26.11.

MTK:n puheenjohtajaehdokkaat estradilla – päivä huipentui Matti Röngän vetämään paneeliin

Kaikki kuusi MTK:n puheenjohtajaehdokasta – Tero Hemmilä, Juha Junnila, Antti Kangas, Kati Partanen, Ilkka Pohjamo ja Eerikki Viljanen – esittäytyivät ensimmäisen kokouspäivän päätteeksi ja toivat esiin näkemyksensä järjestön tulevaisuuden suunnasta. Ehdokkaat korostivat MTK:n uudistumisen, yhtenäisyyden ja vaikuttavuuden vahvistamisen tarvetta.

Keskustelun keskiöön nousivat maatalouden kannattavuus, markkinalähtöisyys, viestinnän kehittäminen sekä MTK:n yhteiskunnallisen vaikuttamisen vahvistaminen. Myös maatalous- ja metsäpuolen yhteistyö nähtiin tulevaisuuden avainkysymyksenä. Ehdokkaat painottivat lisäksi yrittäjien hyvinvoinnin turvaamista, nuorten aseman vahvistamista ja järjestön näkyvyyden sekä toimeenpanokyvyn parantamista.

Paneelikeskustelussa korostui tarve näyttää MTK ulospäin ratkaisukeskeisenä, kasvuhakuisena ja yhtenäisenä toimijana.Ehdokkaat painottivat, että viestintää päättäjille, medialle ja laajasti yhteiskunnan eri toimijoille on parannettava, jotta järjestön tavoitteet saavat ansaitsemansa huomioarvon ja jäsenistön ääni kuuluu entistä selkeämmin julkisessa keskustelussa.

Vaikka ehdokkaiden johtamistavoissa ja painotuksissa oli eroja, kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että MTK:n on jatkossakin oltava vahva edunvalvontajärjestö, joka puolustaa jäsentensä etua määrätietoisesti.

​
Vasemmalta Hemmilä, Junnila, Kangas, Partanen, Pohjamo ja Viljanen

Osuustoiminnan EU-edunvalvoja Cogecan puheenjohtaja Lennart Nilsson loi katsauksen EU-asioihin

Ruotsissa maata viljelevä Lennart Nilsson kertoi toimineensa Ruotsin tuottajaliitto LRF:ssä ensin alueellisena puheenjohtajana ja vuodesta 2012 johtokunnan jäsenenä. Kuusi vuotta sitten hän aloitti Cogecan työryhmissä ja viimeiset kaksi vuotta hän on toiminut Cogecan puheenjohtajana.

Nilsson kertoi Copa-Cogecan työstä, jossa toimii yli 40 työryhmää. Copalla ja Cogecalla yhteinen toiminnanjohtaja Elli Tsiforou. MTK on jäsenenä maatalouden edunvalvoja Copassa ja Pellervo Cogecassa.

- Tuottajaliittojen Brysselin toimistojen työ on tärkeää, sillä 85-90 % sääntelystä, joka koskee maataloutta, on peräisin Brysselistä, hän muistutti.

​
Lennart Nilsson

Samanmaalaiset lobbarit tärkeitä tietolähteitä ja kumppaneita EU-politiikoille.

Meidän viljelijöiden on kerrottava tarinaamme, koska muuten joku muu tekee sen. Maatalous eri maissa on hyvin erilaista, joten on tärkeää, että me kerromme omastamme, Nilsson sanoi.

Nilsson nosti esille peltokasvisektorin jatkuvat markkinahaasteet.

Politiikan tulisi antaa vakautta sää- ja markkinavaihteluihin. Sitä markkinat eivät meille anna, hän sanoi.

Nilsson nosti esille edellisen komission aikana päätetyn ennallistamisen ja metsäkatoasetuksen, joiden toimeenpano Ruotsissa on haastavaa.Myös maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta puhutaan paljon, mutta sen on vaikea nähdä toteutuvan käytännössä.

Uudella komissiolla hyvät puheet ja aikeet. Von Der Leydenin viesti maataloudesta strategisena ja komission maatalousvisio olivat hyviä kirjauksia maatalouden roolista turvallisuuden ja vakauden tuojana Euroopassa.

Emme näe kuitenkaan näiden tavoitteiden toteutuvan. Päinvastoin näyttäisi, että rahoihin tulee leikkaksia ja rahoitusjärjestelmä ei ole toivomamme, hän sanoi.

Nilsson kiitti Juha Marttilaa aktiivisuudesta Brysselissä ja pohjoismaisesta yhteistyöstä. Hän toivoi MTK:lta yhteistyötä pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa yhteistyössä.

Puheenjohtajan valinta

Ensimmäinen äänestyskierros:
Hemmilä 22
Junnila 7
Kangas 2
Partanen 12
Pohjamo 19
Viljanen 17

Toinen kierros:
Hemmilä 23
Junnila 6
Partanen 12
Pohjamo 20
Viljanen 18

Kolmas kierros:
Hemmilä 26
Partanen 12
Pohjamo 20
Viljanen 21

Neljäs kierros:
Hemmilä 28
Pohjamo 25
Viljanen 26

Viides kierros:
Hemmilä 41
Viljanen 37

Valtuuskunta valitsi Tero Hemmilän MTK:n puheenjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä 1.1.2026. Lue lisää MTK:n tiedotteesta.

Uusi puheenjohtaja Hemmilä haluaa rakentaa avointa, yhteistyökykyistä ja hyvää tulevaisuutta jäsenilleen tarjoavaa järjestöä

Tero Hemmilä korosti puheessaan, että MTK:n puheenjohtajuus on tehtävä, jossa kuunnellaan ja vaikutetaan. Siinä tehdään työtä metsien ja maatalouden puolesta.

MTK on vahvimmillaan, kun puhumme yhdellä äänellä. Meidän on panostettava siihen, että pysymme yhtenä järjestönä. Yhtenäisyys syntyy kuuntelemalla, keskustelemalla ja luottamalla, Hemmilä korosti.

Hemmilä muistutti, että ratkaisujen etsiminen yhdistää järjestöä eniten, ei yksityiskohdista kinasteleminen. Hän nosti esiin myös omaisuuden suojan merkityksen ja sen, että yrittäjyydellä on voitava myös vaurastua. Markkinaratkaisujen ja politiikan tulee tämä mahdollistaa. Yksityismetsänomistajilla tulee olla oikeus päättää metsiensä käytöstä.

Kannattavuus ja mahdollisuus vaurastua ovat jatkuvuuden perusta, hän korosti.

Nuoret yrittäjät ja jatkuvuus ovat uudelle puheenjohtajalle tärkeitä.

Nuorten tulisi nähdä mahdollisuuksia ei umpikujia. Elinkeinojen tulee myös olla arvostettuja, hän sanoi.

Hemmilä korosti, että järjestön on löydettävä uusia ratkaisuja ja järjestön näkyvyyttä on vahvistettava.

Kun olemme yhtenäisiä ja katsomme tulevaisuuteen, meillä ei ole hätää.

Hemmilä haluaa MTK:n olevan avoin ja yhteistyökykyinen sekä rakentavan hyvää tulevaisuutta jäsenille.

Hän kiitti kilpakumppaneita ja väistyvää puheenjohtajaa Juha Marttilaa arvostettavasta työstä.

On aika tarttua työhön. Tähän työhön tarvitsen teidän kaikkien tuen, hän korosti.

​
Tero Hemmilä

Järjestön toisen ja kolmannen puheenjohtajan valinta

MTK:n 2. puheenjohtajana jatkaa Tero Lahti ja 3. puheenjohtajana jatkaaArto Laine kaudella 2026–2028.

​Tero Lahti

​Arto Laine

Valinnat MTK:n johtokuntaan

MTK:n johtokunnan jäsenenä kaudella 2026–2028 jatkaa Jaakko Halkilahti ja
uudeksi jäseneksi valittiin Sami Nivala.

​Jaakko Halkilahti

Kati Partanen hyvästeli johtokunnan

Johtokunnan jättävä Kati Partanen kiitti johtokuntaa ja valtuuskuntaa sekä MTK:n toimihenkilöitä yhteistyöstä 15 vuoden aikana MTK:n johtokunnassa. Partanen jatkaa edelleen WFO:n hallituksessa ja jatkaa ruokaturvaan ja maaseutuun liittyvän hanketoiminnan parissa. Hän aikoo myös jatkaa MTK-Iisalmen johtokunnassa ja Mhy-Savotassa. Hän on pohtinut myös jatko-opintoja.

​

Kati Partanen

Yleiskeskustelua jatkettiin torstaina

Sauli Joensuu nosti esiin huolensa rahasta uudessa CAP:ssa. Maatalouden leikkaukset on kompensoitava kansallisella rahalla ja siihen on luotava kansallinen tahtotila. MTK:lla on tässä iso rooli. Tukikattoihin ja tukileikkureihin on otettava tiukka vastustus. Tukikatot heikentävät kilpailukykyä. Neuvo-korvaus puhuttaa tiloilla. Nyt siihen on varattu tilakoosta riippumatta sama summa, porrastusta tulisi miettiä. Joensuu muistutti, että Siikajoella on vahva lihanautakeskittymä. Luken Ruukissa on hyvä infra lihanautatutkimukseen. On vaikutettava, että se saadaan pidettyä. Kiinteistöveron poisto maatalousrakennuksilta pitäisi poistaa ja ely-keskusten jonotuslistamalli uusiin korvauskelpoisiiin peltoihin on syytä säilyttää ja jatkaa seuraavan hallituksen ohjelmassa. Harmaasta suojelusta hän totesi, että maanomistajien rooli ei ole rahoittaa sammakoiden suojelua. Joensuu on jäämässä pois valtuuskunnasta ja kiitti hyvästä yhteistyöstä. Valtuuskunta on erinomainen vaikuttamisen ja verkostoitumisen foorumi.

Anni Heiskanen nosti esiin huolen maatalouden vetovoimasta ja kysyi, mistä ala saa tulevaisuuden tekijät. Hän muistutti työn sitovuudesta, raskaudesta, heikosta palkkatasosta ja ilmastokeskustelun luomasta paineesta. Monen mielestä maatalouden ja ruuantuotannon pariin ei uskalleta enää hakeutua. Heiskanen pohti myös, miten vähenevät resurssit jaetaan oikeudenmukaisesti, ja nosti esiin erityisesti sikatalouden vaikean tilanteen. Hänen mukaansa alan tulevaisuutta ei voida rakentaa vastakkainasettelun varaan, vaan kansallisella tasolla tarvitaan yhteistyötä ja yhtenäisyyttä.

Perttu Sirviö sanoi, että maatalouden kvartaali on 25 vuotta. Haasteet eivät ole kadonneet, mutta lisää on tullut. Itä-Suomesta kuuluu viestiä pankkien suhtautumisesta rahoituskysymyksiin. Takana on henkilöstön vaihtuvuus ja perusmaatalouden osaamisen puute. Vakuusehdot ja sääntely puhuttavat myös viljelijöitä. Vaikuttamistyötä tarvittaisiin yritysten, edunvalvontayhdistysten ja rahoitusalan yhteistyönä. Sirviö muistutti, että maatalouden ja pk-yritysten rahoituksesta huolehtiminen on vastuullisuusteko. Sirviö muistutti, että antibioottien käyttö maailmalla on vastuutonta ja kauppasopimuksella ei tulisi tukea tällaista tuotantoa. Sirviö kysyi, miten kauppa suhtautuu vastuullisuuteen. Ellivuori-prosessista hän sanoi, että kun kaikki lukitaan, on olemassa vain hyvää tahtoa ihmisten kesken. Onko meillä hyvää tahtoa, hän kysyi?

Kati Kohtakangas nosti esiin 3G-verkon lakkauttamisen vaikutukset ja totesi, että monilla alueilla yhteydet ovat nyt arkipäiväisesti heikot tai kokonaan puuttuvat. Tämä vaikeuttaa tilojen toimintaa ja asiointia. Hän kritisoi myös lomitusjärjestelmän toimimattomuutta ja huomautti, että palkansaajilla ei ole erityisoikeutta saada palveluita, joita yrittäjille ei vastaavasti pystytä tarjoamaan.

SanteriMäkinenkiittelisikakataloudellemyönnettyälisämääräharaaafrikkalaisen sikaruton torjuntaan.Pitäisi kuitenkin tehdä lisätoimiatuonninsuitsimiseksi, jotta tuonti ei leviä.

Johannes Tiusanen totesi, että soijan keskisato on vajaat kolme tonnia hehtaarilta ja että härkäpapu tuottaa yhtä paljon valkuaista kuin soija. Hänen mukaansa, jos soijan tuonti korvattaisiin kotimaisella herneellä ja härkäpavulla, Suomen viljatase olisi tasapainossa. Tiusanen kehotti jakamaan hänen innostuksensa kotimaisen valkuaisomavaraisuuden vahvistamiseen, mutta muistutti samalla viljelyvarmuuden haasteista. Hän painotti kasvinjalostuksen kehittämisen tarvetta, jotta kotimaisten valkuaiskasvien potentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti.

Arto Huhtalanosti esille huolensa osaamisen tarpeen kasvusta ja maatalouden opetuksen resursseista. Varat ovat vähentyneet ja samoinkäytännön harjoitustyöt. Nytluotetaan enemmän itseoppimiskykyihin.Käytännön harjoittelua ja ymmärtämistä tarvitaan enemmän, jos halutaan osaajia.Oppiminen pitäisi viedä tiloille, mutta siellä ei ole aikaa eikä resursseja opetukseen.

Pekka Ahokas muistutti, että Lähiruokapäivä ei vielä riittävästi korosta kotimaisen ruuan ja ruuantuottajien merkitystä. Hän ehdotti, että johtokunta pohtisi lähiruokateemaa uudelleen ja kehittäisi kampanjoita, jotka nostavat suomalaisen ruuan arvostusta, huoltovarmuutta ja tuottajien työn tärkeyttä. Ahokas painotti oikean ajankohdan valintaa, jotta tuottajat voivat osallistua kampanjointiin mahdollisimman laajasti.

Ahokas nosti esiin myös julkiset hankinnat ja kotimaisuusasteen valvonnan. Hänen mukaansa kunta- ja aluepäättäjien velvollisuus on varmistaa, että ratkaisut tukevat kotimaista ruuantuotantoa. Nyt tehdään erikoisia päätöksiä etenkin uusilla hyvinvointialueilla, joissa ruokaa kuljetetaan pitkiä matkoja. Hän muistutti, että hankintalain puitteissa julkisilla hankinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, että verorahat jäävät alueelle ja tukevat paikallista tuotantoa.

Otso Heikolakannatti Santeri Mäkisen kommenttia sikaruton tautisuojauksen tärkeydestä. CAP-kakkutulisi saadamahdollisimman suureksi. Ylärajaleikkuri ja tukipolitiikka tuotantopalkkioiden osalta pitäisimyössaada parempaan asentoon.Gasgrid-hankkeesta Heikola vaati, että keskusliitto tekee mallisopimuspohjan.Hän muistutti, ettäOivasta ei edelleenkään lähden kohdennetusti viestejä eri tuotantosuunnille.Heikola on jäämässä poisvaltuuskunnasta ja kiitti hyvästä yhteistyöstä.

Timo Kankaanpää totesi, että järjestö teki suuria valintoja, jotka herättivät sekä tyytyväisyyttä että pettymyksiä, vaikka kaikki ehdokkaat olivat päteviä. Kiertue keräsi runsaasti huomiota ja herätti keskustelua siitä, mitä asioita MTK:n tulee hoitaa ja miten. Hän toivoi, että viestit kiertueella jäivät uuden puheenjohtajan mieleen. Kankaanpään mukaan kiertue auttoi kirkastamaan työn ydintä: miten järjestön tehtävät tulisi hoitaa jatkossa.

Hän painotti, ettei työ ole yhden ihmisen show, vaan onnistuminen vaatii laajan valtakunnallisen verkoston, pätevät järjestöasiantuntijat ja sen, että puheenjohtaja johtaa edestäpäin yhteisen strategian suuntaisesti. Nyt on aika kääriä hihat, sillä työtä riittää. Kankaanpää korosti, että MTK:lla on vahva joukkue, joka pystyy mihin tahansa, kun tavoitteet ovat yhteiset. Tuotantosuunnilla on omat näkemyksensä, mutta jokaisen osa-alueen on onnistuttava. Tulevat kaksi vuotta ovat ratkaisevia: säilyykö MTK vahvana edunvalvojana ja puhallammeko yhteen hiileen?

Hannu Uittomuistutti, että MTK:n onnistumisista pitää kertoa jäsenille. Metsävähennyksen nosto oli iso onnistuminen.Uitto kiitti lobbaukseen osallistuneitaja korosti, ettäpäätöksenmerkityskannattaa avata jäsenille.

Jaakko Isomäki kertoi MMM:n järjestäneen neljä ennallistamistilaisuutta ja totesi, että tuottajien viesti tilaisuuksissa oli yhtenäinen: ennallistamisen on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Hän korosti, että MTK:n tulee pitää tästä tiukasti kiinni ja varmistaa, että ennallistamisasetus on viljelijöille oikeudenmukainen. Isomäki muistutti myös, että kuiviketurve unohtuu liian usein turvemaakeskustelussa. Luken kuiviketurvetiekartta etenee ja sen määräaika päättyy tammikuussa. Hän toivoi, että MTK käyttää vaikutusvaltaansa myös jatkossa.

Isomäki toi esiin tyytymättömyytensä MMM:n korvauskelpoisuuspäätökseen ja vaati samaa ratkaisua koko maahan, vastaavalla mallilla kuin Itä-Suomessa nuorille viljelijöille luotiin. Hän toivotti Tero Hemmilälle onnea pj-tehtävään.

Taneli Pajunenmuistutti, ettämarkkinoilla on menestyttävä. Olisiko maatalouspuolella opittavaa metsänhoitoyhdistysten osaamisesta. Puun hintatiedot ovat näkyvissäja keskustelua käydään avoimesti.

Kalle Myllyniemi kuvasi petovahinkojen korvausjärjestelmän epätasapainoa: jos koira joutuu suden hyökkäyksen kohteeksi, viranomainen vahvistaa tapauksen ja korvaus maksetaan noin kymmenessä päivässä, mutta valkoposkihanhien aiheuttamien satovahinkojen korvaaminen voi kestää jopa puoli vuotta. Myös karhun aiheuttamat tuhot voivat aiheuttaa tiloille merkittäviä menetyksiä.

Hän kiitti sitä, että Finveran saaminen mukaan maatalouspakettiin näyttää etenevän. Lisäksi Myllyniemi nosti esiin sukupolvenvaihdoshankkeiden etenemisen. Hän totesi myös, että maatalousrahoituksen saaminen on edelleen vaikeaa.

Timo Kankaanpäämuistelisitä, ettävaltuuskunta päätti 2009 tukineuvotteluista ja neuvottelupohjan laajentamisesta.Vuonna2011 johtokunta valtuutettiintekemään ehdotukset neuvottelijoista.Hän muistutti uutta puheenjohtajaasiitä, että tukialueiden ja tuotantosuuntien tasapuolisuus otetaan huomioon neuvottelijoiden valinnassa.

Sauli Joensuu ilmaisi tukensa Isomäen näkemyksille ja totesi kannattavansa sitä, että MTK ryhtyy valmistelemaan ratkaisua korvauskelpoisuuden laajentamiseksi koko maahan. Joensuu painotti, että pohjoinen kotieläintuki on elintärkeä sekä maidon- että lihantuotannolle. Hän kiitti Marttilaa hyvin hoidetusta pohjoisen tuen valmistelusta ja toivotti menestystä tuleviin järjestölle neuvotteluihin.

Marja Tiurasanoi, että on hienoa tehdä yhteistyötä osaavan MTK-porukan kanssa. Täällä tiedetään ja osataan, mitä tehdään.Hän toivotti onnea valituille luottamushenkilöille. Muistutti Turkistuotannon välitystoiminnan arvosta, merkittävistä tuotantomääristä,työllistävyydestäja vahvasta vientipainotuksesta. Seuraavat hallitusneuvottelut ovat tärkeät. Vaarana on, että osa leikkauksista kohdentuu maaseudun elinkeinoihin. Yhteistyö, kilpailukyky ja vienti tärkeitä.Turkistuottajat ovat myös olleet ahtaalla.Valonpilkahduksia kuitenkin on, sillä minkin ja ketun nahkojen hinnat ovat nousussa. Turkisala haluaa olla osa suomalaista maataloutta. Hänkiitti lämpimästi Juha Marttilaa.Tiura toivoi, että Juha lähtee ehdolle eduskuntavaaleissa ja antoi hänelle turkislakin.

Tauno Paakkari nosti esiin pohjoisen nautakarjatalouden ja porotalouden tilanteen ja kiitti Marttilaa pitkäjänteisestä työstä näiden asioiden edistämiseksi. Samassa yhteydessä Juha Marttila vastasi Paakkarille, että työ vielä jatkuu, ja keskusliitto tarjoaa vahvaa tukea pohjoisen kysymyksiin. Marttila korosti poronhoitoalueen tuottajayhdistysten merkitystä ja yhteistyön tarvetta laajalla alueella, jossa on paljon maata, mutta vähän ihmisiä. Hänen mukaansa asioita tulisi pyrkiä hoitamaan rauhanomaisesti ja yhteisymmärryksessä.

Teppo Pöllänen OP-ryhmästä sanoi, ettäpankki ja rahoitusovat valtuuskunnassanousseet esille vain kuudessa puheenvuorossa. Keskustelua rahoituksesta on käyty MTK:n kanssa aktiivisesti läpi. Yksikään pankki ei kehitä omaehtoisesti rajoitteita maatalouden tai muiden elinkeinojen rahoitukselle. Joudumme koko EU-alueen kanssa elämään sen kanssa. Olemme alkaneet tulla sen kanssa toimeen, mutta sääntelyei kuitenkaan ole vähenemässä. Yhteinen avoin keskustelu ja haasteiden esille tuominen ja yhteinen asioiden edistäminen ovat tärkeitä. Luotonannon kriteerit tulevat pysymään. Vastuullisuuskehitystä tulee lisää, mutta uskon suomalaisen maatalouden pärjäävän sen kanssa hyvin.Rahoituksen osalta tullaan näkemään myös uusia instrumentteja. Hän kiitti myös Marttilaa hyvästä yhteistyöstä.

Kirsi Arvelo Lukesta onnitteli Tero Hemmilää valinnasta. Hän muistutti, että Jokioinen on edelleen yksi Luken keskeisistä toimipaikoista ja että lihanautatutkimus jatkuu Lukessa myös tulevaisuudessa.

Heli Backman Melasta onnitteli uutta puheenjohtajaa ja kiitti Juha Marttilaa. Melallaonkäynnissä suuri tietojärjestelmäuudistus lomitusjärjestelmään, jossa lomituksen mitoitus ja työvuorojen suunnitteluovatmukana.Mela pyrkiiyhdenmukaiseen asiakaspalveluunjoka puolella Suomea.Haasteenaonlomituspalveluiden saatavuus ja riittävyys.Työn painopisteenä tulee olemaan työturvallisuuden edistäminen, joka on tärkeää niin lomituksen kuin yrittäjän kannalta.

Mari Kokko (Pellervo) muistutti, että suomalainen pankki-, maa- ja ruokasektori on kasvanut ja voinut hyvin vuosikymmenten ajan yhteisen työn ansiosta. Hän korosti osuuskuntien merkitystä tässä kehityksessä ja totesi, että osuuskunta on sekä nykyaikaa että tulevaisuutta. Kokko kertoi, että viime vuosina osuustoimintaan on tullut uusia toimijoita, vastuuta jaettu laajasti ja esimerkiksi Viljatavastia on kasvanut yli 900 jäsenen yhteisöksi. Uutena avauksena on Vilja-akatemia, joka tarjoaa alustan käytännön tiedon jakamiselle ja uudenlaiselle tekemiselle. Lopuksi Pellervo kiitti Juha Marttilaa pitkäaikaisesta ja rakentavasta yhteistyöstä.

Ulf JanssonValiolta kiittipuheenjohtaja-Juhaa ja onnitteli Hemmilää.Tehtävä on kova. Valion puolesta toivon, että yhteistyö jatkuu suoraviivaisena ja selkeänä.

Antti Korpinen kertoi, että maataloustavarakaupalla on pitkä kokemus panospuolen toiminnasta ja lyhyempi historia viljakaupasta, jota on harjoiteltu vasta muutaman vuoden ajan. Apetitin viljatuotannon osto toi mukanaan lisää opittavaa, ja kehitystyötä riittää edelleen. Hän onnitteli Tero Hemmilää valinnasta ja nosti esiin tämän vahvan markkinaosaamisen. Hemmilällä on hänen mukaansa paljon annettavaa järjestölle ja koko alalle.

Maatalousjohtaja Johan Åbergin mukaan rahoituskysymys tulee olemaannytkaikkein vaikeinasia maatalousedunvalvonnassa. Politiikan osalta meillä on mahdollisuus saada äänemme kuuluviin. Olemme linjanneetselkeästi, että rahoitus on säilytettävä nykyisellääninflaatiohuomioden.

Jäsen- ja järjestötoiminnan johtaja Perttu Pyykkönen nosti esille Oivan kehittämistyön ja luottamushenkilöiden keskeisen roolin järjestöremontissa.

Leena Kristeri vakuutti, ettäGasgrid-putki on järjestöllä keskeisessä roolissa.

 

​
Juha Marttila

Juha Marttilan jäähyväispuhe

Puheenjohtaja Juha Marttila piti valtuuskunnassa jäähyväispuheensa. Kyseessä oli hänen uransa 43. valtuuskunnan kokous. Hän korosti MTK:n pitkää linjaa vastuullisena ja vakaana toimijana, jonka taustalla on vahva talonpoikainen perinne. Vaikeita aikoja on riittänyt, mutta Marttilan mukaan “vene on joskus keikkunut, mutta ei ole kaatunut”.

Hän kiitti jäsenistöä ja valtuuskuntaa kantaa ottavasta otteesta ja muistutti, että MTK:n toiminta perustuu luottamukseen ja vakaaseen yhteistyöhön. Metsänomistajien järjestäytyminen yhteisen lipun alla on ollut järjestölle strategisesti erittäin tärkeä asia, ja tätä yhteistä voimaa tulee Marttilan mukaan vaalia ja kehittää.

Puheessaan Marttila kuvasi järjestötyötä “avioliitoksi, maratoniksi ja kestävyyslajiksi”, jossa valtuuskunta antaa jatkuvasti syötteitä ja pitää suunnan oikeana. Hän nosti esiin kolme teemaa, jotka ovat olleet hänelle erityisen merkityksellisiä:

1. Uusiutuvan energian mahdollisuudet: Paljon on tehty, mutta myös paljon on tekemättä. Suuri energiamurros on maa- ja metsätaloudelle mahdollisuus.
2. Lunastuslaki ja korvaukset: Suomi on “Euroopan Kongo” sähkönsiirtokysymyksissä. Uutta lunastuslakia on noudatettava juuri niin kuin lainsäätäjä on sen tarkoittanut.
3. Ilmastonmuutos: MTK oli ensimmäisiä järjestöjä, joka otti ilmastonmuutoksen tosissaan ja puhui vihreästä kasvusta maalta. Ilmastopaniikista huolimatta fokus on pidettävä: biotalous kasvaa, mutta metsätalouden oikeutusta on puolustettava.

MTK:n ei tule säästellä resurssejaan, muistutti Marttila.

Hän käsitteli myös suomalaisen omistajuuden ja pääoman tulevaisuutta.

- MTK on omistava luokka. Jäsenillämme on omaa maata jalkojensa alla.

Marttila kuvasi vuosia 2009–2025 talouden “surkeaksi jaksoksi” ja muistutti järjestöä pitämään huolta suomalaisesta omistajuudesta ja pysymään edelleenkin aktiivisena toimijana kauppa- ja kehityspolitiikassa.

Puheensa päätteeksi Marttila korosti järjestön yhteisöllisyyden arvoa ja henkilökohtaista merkitystä.

- Työssä jaksaa, kun sen kokee itselleen ja muille tärkeäksi.

Olemme suomen paras joukkue, sanoi Marttila lopuksi ylpeänä.

​
Vasemmalta Pertti Hakanen, Juha Marttila, Sanna Hämäläinen, Eerikki Viljanen ja Sari Lantta.

 

Viljanen kiitti Marttilaa valtuuskunnan puolesta

Kiitospuheessaan Marttilalle valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen muistutti, että MTK:n lisäksi Marttila on toiminut monessa muussa tärkeässä luottamustoimessa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Maailma on muuttunut Marttilan aikana paljon.

Sinun urallesi on mahtunut paljon tehtäviä ja olet suoriutunut niistä esimerkillisesti, Viljanen sanoi.

Viljanen sanoi Marttilan johtaneen järjestöä läpi myrskyjen säilyttänyt rauhallisen, analyyttisen ja vakaan tyylin.

Sinun kyvyilläsi olisit voinut helposti valita helpommat uran, mutta onneksemme et sitä tehnyt, Viljanen sanoi

Hän kiitti myös Marttilan perhettä ja toivotti onnea Juhalle tuleville poluille.

Marttila sai Viljaselta Matti Vanhasen tekemän taulun. Sanna Hämäläinen antoi kutomansa sukat ja lahjakortin Juhan puolisolle,Viville. MTK-Etelä-Pohjanmaan puheenjohtaja Timo Kankaanpää muisteli Marttilan aikaa järjestön johtokunnassa ja antoi hänelle MTK-liittojen kiitoksena matkalahjakortin.

Valtuuskunnan puheenjohtaja Sari Lantta kiitti valtuuskunnan jäseniä ja puheenjohtajia siitä, miten olemme saaneet vietyä yhteisiä asioita eteenpäin. Hän kiitti lämpimästi myös valtuuskunnan taustalla toimivia toimihenkilöitä. Arvostus, tunnustus, kuuntelu ja kuuleminen ovat tärkeitä.

- Muistetaan ne, hän sanoi.

Valtuuskunnan väliaikaisen 2. varapuheenjohtajan valinta

Valtuuskunnan väliaikaiseksi 2. varapuheenjohtajaksi vuoden 2026 kevääseen asti valittiin sulkavalainen Kaisa Ralli, Etelä-Savon mhyn hallituksen puheenjohtaja.

​
Kaisa Ralli
 

 

Valintoja valiokuntiin ja verkostoihin

Valtuuskunta teki lukuisia valintoja järjestön valiokuntien ja verkostojen kokoonpanoihin liittyen. Niistä lisää myöhemmin omassa uutisessaan.
 

-------------------

Lisätietoja pj-ehdokkaista täällä.

Kuvia valituista henkilöistä ja MTK:n valtuuskunnan kokouksesta MTK:n kuvapankissa

aiheet: valtuuskunta, mtkvaltuuskunta, puheenjohtajakisa, puheenjohtaja, mtk mobiili, mtkpuheenjohtaja