Droonit tähtäävät osaksi viljelijän työkalupakkia - sääntelyn ja koulutuksen pysyttävä mukana

Takaisin Droonit tähtäävät osaksi viljelijän työkalupakkia - sääntelyn ja koulutuksen pysyttävä mukana

Uutinen – Metsätalous ja metsänomistaminen

Droonit tähtäävät osaksi viljelijän työkalupakkia - sääntelyn ja koulutuksen pysyttävä mukana

21.05.2026

Voisiko tulevaisuuden peltoja hoitaa ilmasta käsin entistä tarkemmin ja kustannustehokkaammin? Raskaat maatalousdroonit voivat mullistaa viljelyn tarkkuuden ja tuoda maatiloille lisää tehokkuutta, säästöjä ja satovarmuutta, sanoi MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä MTK:n ja Mtech Digital Solutionsin järjestämässä tilaisuudessa 19.5.2026 Helsingissä.

Drooni pellonreunassa. Kuva: Tuija Simpanen.

Hemmilän mukaan Suomen on pysyttävä mukana nopeasti etenevässä maatalousteknologian kehityksessä, eikä käyttöönottoa saa jarruttaa pitkillä lupaprosesseilla. Droonien lupaprosesseja on nopeutettava, koska kyse on suomalaisen maatalouden kilpailukyvystä ja ruokaturvasta. Lue lisää MTK:n tiedotteesta.

Droonit kehittyvät nopeasti

Mikko Hakojärvi Mtech Digital Solutionsilta kertoi, miten raskaat maatalousdroonit ovat kehittyneet nopeasti ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia etenkin lannoitukseen, kylvöön ja täydennyskylvöihin.

Droonien etuna on, että ne voivat toimia myös märillä pelloilla jättämättä ajouria tai tallaamatta kasvustoa, ja toimenpiteet voidaan ajoittaa tarkemmin viljelykasvin tarpeen mukaan, Hakojärvi sanoi.

Hakojärven mukaan droonit soveltuvat peltoviljelyn lisäksi myös metsätalouteen ja puutarhatalouteen, esimerkiksi metsälannoituksiin, hivenlannoituksiin ja kasvihuoneiden kattojen käsittelyihin. Teknologian laajempi käyttöönotto edellyttää kuitenkin sujuvia lupa- ja toimintamalleja, sillä operointi vaatii erityisen kategorian toimiluvan ja työsaavutus riippuu paljon tankkauksen, akkujen vaihdon ja muun käytännön logistiikan toimivuudesta.

Mikko Hakojärvi

Droonilupien käsittelyjat ovat pitkiä

Pasi Takala Traficomista kertoi, että droonien erityisen kategorian toimintalupia on myönnetty Suomessa 181 kappaletta, ja käsittelyssä on noin 120 hakemusta. Suurin osa luvista perustuu SORA-riskiarvioon.

Käsittelyajat ovat liian pitkiä. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä, ja käsittelyyn vaikuttaa myös se, että tehtävään pätevöityneitä asiantuntijoita on neljä, Takala sanoi.

Takalan mukaan toimintalupahakemuksissa keskeisiä asiakirjoja ovat muun muassa hakemuslomake, operaattorirekisteröinti, kauko-ohjaajan pätevyys, vakuutus, toimintakäsikirja sekä maa- ja ilmariskiarviot. Yleisimpiä lisäselvityksiä aiheuttavia puutteita ovat vakuutustiedot, ohjaajien pätevyydet, riskien lievennysten dokumentointi, riskiarvioiden virheet, toimintakäsikirjan puutteet sekä kaluston tietojen ja äärimittojen epäselvyydet.

MTK:n asiantuntija Max Schulman valotti drooneihin liittyvää EU-tason sääntelykehitystä. Schulman kertoi muun muassa Omnibus-aloitteesta, jolla pyritään sujuvoittamaan droonien käyttöä maataloudessa, sekä Suomen lainsäädännön nykytilasta ja sen vaikutuksista droonien käyttöönottoon.

Patric Pagani Copa Cogecasta esitteli Euroopan komission Omnibus-esitystä. Esityksen mukaan EU:n torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevaa sääntelyä tulisi päivittää niin, että maatalousdroonit erotetaan perinteisestä lentoruiskutuksesta.

Droonit ovat osa tarkkuusviljelyn teknologiaa, jonka avulla torjunta-aineita voidaan levittää kohdennetummin ja pienemmällä ympäristö- ja altistusriskillä kuin perinteisillä menetelmillä, Pagani muistutti.

Omnibus-esityksessä katsotaan, että drooniruiskutus tulisi rajata nykyisen ilmaruiskutuskiellon ulkopuolelle silloin, kun sen riskit ovat maasta tehtävää ruiskutusta pienemmät, ja samalla alan lupaprosesseja tulisi nopeuttaa.

Drooniosaaminen vahvistaa kokonaisturvallisuutta

Jarno Limnellin mukaan drooniosaaminen on osa Suomen kokonaisturvallisuutta ja tulevaisuuden kilpailukykyä. Droonit muuttavat turvallisuusajattelua, koska ne demokratisoivat ilmatilaa ja vaikuttavat teknologian lisäksi psykologisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti. Suomella nähdään olevan mahdollisuus rakentaa drooniekosysteemi, joka yhdistää turvallisuuden, teknologian ja talouskasvun.

Limnell korosti, että Suomesta halutaan viiden vuoden kuluessa kehittää maailman paras maa droonien kehittämiseen ja niihin perustuvaan liiketoimintaan. Tavoitteena on kasvattaa kriittistä osaamista, edistää kokeiluja ja testausta, turvata kansallinen huoltovarmuus sekä helpottaa droonien käyttöönottoa ja operointia. Pääviesti on, että droonit ovat enemmän kuin uusi teknologia: ne ovat turvallisuuden, kasvun ja kilpailukyvyn tulevaisuutta.

MMM:n Tove Jernin mukaan kasvinsuojeluaineiden lentolevitys on ollut Suomessa lähtökohtaisesti kiellettyä vuodesta 2007, mutta lainsäädäntöä on viime vuosina täsmennetty droonien osalta. Vuonna 2024 lakiin lisättiin mahdollisuus hakea lupaa tutkimus- ja kehitystarkoituksessa tehtäviin kokeisiin, joissa kasvinsuojeluainetta levitetään droonilla. Ensimmäinen koelupa myönnettiin syksyllä 2025, ja luvan myöntää Tukes. Lisäksi toiminnassa on huomioitava ilmailulainsäädännön vaatimukset ja Traficomin luvat.

EU-tasolla droonilevityksen sääntelyä ollaan keventämässä osana komission elintarvike- ja rehulainsäädännön yksinkertaistamispakettia. Komissio ehdottaa poikkeusta lentolevityskieltoon drooneille, joiden riskit ovat pienemmät tai enintään samat kuin tavanomaisilla levitysmenetelmillä.

Aikataulu on vielä avoin, mutta ehdotus voisi selkeyttää ja helpottaa droonien käyttöä kasvinsuojelussa tulevaisuudessa, kertoi Jern.

Kalle Erkkola Berneristä kertoi, että droonit ovat tulossa osaksi viljelijän työkalupakkia vaiheittain: aluksi painopiste on urakoinnissa, mutta teknologian halventuessa niistä voi tulla yhä useamman tilan vakiotyökalu. Droonit voivat tukea kasvuston havainnointia, reaaliaikaiseen dataan perustuvaa täsmäviljelyä sekä kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden kohdennettua levitystä. Tavoitteena on käyttää tuotantopanoksia tarkemmin ja vähemmän, mikä tukee myös ympäristö- ja vastuullisuustavoitteita.

Käyttöönoton suurimpana esteenä nähdään sääntelyn epäselvyys, kertoi Erkkola.

Erkkola korosti, että kansallisen sääntelyn ja EU-tason kehityksen on edettävä samassa tahdissa, ja että operointilupien, levitettävien aineiden sekä käyttöehtojen on oltava viljelijöille selkeitä hyvissä ajoin ennen kasvukautta. Ennustettava sääntely luo investointivarmuutta, edistää teknologian laajamittaista käyttöönottoa ja auttaa pitämään suomalaiset viljelijät kilpailukykyisinä suhteessa verrokkimaihin.

Euroopalla on kurottavaa drooniosaamisessa

Luken Ari Ronkaisen mukaan Eurooppaan on syntynyt selvä tietämysaukko droonien käytöstä kasvinsuojelussa, sillä Aasia ja Pohjois-Amerikka ovat edenneet osaamisessa pidemmälle. Euroopassa drooneja ei ole juuri voitu käyttää varsinaiseen kasvinsuojelutyöhön, joten myös käytännön tutkimus, levitystekniikan kehittäminen ja kenttäkäyttö ovat jääneet jälkeen. Tämä katkaisee täsmäviljelyn kokonaisuuden: havainnointi, päätöksenteko ja arviointi kehittyvät, mutta varsinainen toimenpide eli kohdennettu levitys jää vajaaksi.

Tutkimuksessa tarvitaan lisää tietoa droonilevityksen tehosta, tasaisuudesta, kulkeumasta, altistuksista ja riskienhallinnasta. Tuloksia on jo jonkin verran, mutta menetelmät ovat vaikeasti vertailtavia ja rahoitusta on niukasti. Tietämysaukkoa voidaan kuroa umpeen hakemalla oppia maailmalta, käynnistämällä kokeiluja, vahvistamalla tutkimuspaikkojen yhteistyötä sekä rahoittamalla eurooppalaista tutkimus- ja teollisuusyhteistyötä.

Mtechin kaupallisen johtajan Mikko Jääskeläisen mukaan Bulgaria ja Britannia ovat drooniosaamisessa pitkällä, myös Espanjassa ja Italiassa drooneja hyödynnetään paljon.

Kaikkein kovin osaaminen löytyy tällä hetkellä Ukrainasta. Sinne myös raskaat maatalousdroonit tulivat ensimmäisenä Euroopassa, Jääskeläinen sanoi Jääskeläinen.