MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkönä ja ympäristöasiantuntijana työskentelevän Markus Nissisen työnkuva on monipuolinen. Kenttäpäällikkönä Nissinen vastaa kaikesta Satakunnan maakunnan yksityismetsätalouteen liittyvästä edunvalvonnasta yhdessä metsänhoitoyhdistysten kanssa. Oman maakunnan edunvalvontaan kuuluu niin puukauppa-, kaavoitus- kuin vesiensuojeluasiat sekä Metso- ja Helmi-yhteistyöryhmät. Yhteensä 13 kenttäpäällikön työtehtävät kattavat koko Suomen maakunnallisen metsäedunvalvonnan.

Kenttäpäällikkönä tehdään paljon sidosryhmäyhteistyötä. Läheisimpiä maakunnallisia sidosryhmiä ovat ELY-keskus, Metsäkeskus ja maakuntaliitto.

Sidosryhmien kanssa rakennetaan parempaa maakuntaa. Kenttäpäällikön tehtävä on tuoda yksityisen metsänomistajan ääni kuuluviin, oli kyseessä sitten kaavoitus, vesistönhoito tai vaikkapa suojelualueiden lisäämistoiveet, Nissinen toteaa.

Markus Nissinen on valittu Lounais-Suomen alueellisen metsäneuvoston puheenjohtajaksi viime vuonna käynnistyneelle toimikaudelle. Metsäneuvostossa käsitellään 26 sidosryhmäorganisaation yhteistyönä Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien metsäkysymyksiä ja ohjataan osaltaan metsäkeskuksen toimintaa alueella. Nissinen toimii myös esimerkiksi Satakunnan alueellisen riistaneuvoston maanomistajien edustajana. Riistaneuvostossa hän on mukana päättämässä muun muassa hirvien ja valkohäntäpeurojen kantatavoitteita kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Kenttäpäälliköt toimivat myös viestinvälittäjinä metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n välillä ja välittävät kehitysideoita puolin ja toisin ja kouluttavat metsähoitoyhdistysten toimihenkilöitä oman erityisosaamisensa suhteen.

Koska metsänomistajat-ketjun osina olemme ”samaa taloa”, ovat metsänhoitoyhdistykset paljon enemmän kuin vain tärkeitä yhteistyökumppaneita. Käsittelemme haastaviakin asioita, ja joskus me kenttäpäälliköt ollaan vähän sellaisia ukkosen johdattimia”, Nissinen naurahtaa.

Luonnon monimuotoisuuden edistämistä ja jäsenien ongelmien ratkaisua

Kenttäpäällikön lisäksi Nissinen toimii valtakunnallisesti ympäristöasiantuntijana, mihin suurin osa hänen työajastaan menee. Hän vastaa vapaaehtoisen metsiensuojelun, muun luonnonsuojelun, talousmetsien luonnonhoidon ja ennallistamisen edistämisestä. Hänen tehtävänsä on varmistaa, että metsien monimuotoisuuden turvaaminen säilyy yksityisen maanomistajan tavoitteiden mukaisena, järkevänä ja kannattavana valintana. Tämä varmistetaan muun muassa maanomistajille vapaaehtoisten metsiensuojeluohjelma Metson ja elinympäristöohjelma Helmi seurantaryhmissä, missä Nissinen on mukana. Luonnonsuojeluasioissa jäsenet voivat olla ensisijaisesti yhteydessä omaan metsänhoitoyhdistykseensä. Nissinen on kuitenkin tarvittaessa apuna ja epäselvissä tapauksissa ottaa esimerkiksi kantaa siihen, kannattaako kohdetta tarjota suojeluun. Jokaisesta metsänhoitoyhdistyksestä löytyy luonnonhoidon asiantuntija. Nissinen tekee heidän kanssaan tiiviisti yhteistyötä ja välittää tietoa luonnonsuojeluasioiden uusimmista käänteistä.

Nissinen kehottaakin olemaan aktiivisesti yhteydessä omaan metsänhoitoyhdistykseen sekä asiantuntijoihin, sillä edunvalvontaan tarvitaan konkreettisia esimerkkejä. Erilaisten maanomistajiltatulleiden suojelu- ja maankäyttöongelmien ja murheiden avulla tiedetään, mitä pitäisi tehdä.

-Ongelma kuin ongelma niin aina löytyy vastaus tai sellainen etsitään, Nissinen toteaa.

Nissisen työnkuvaan kuuluu myös paljon metsänhoitoyhdistysten sekä jäsenten kouluttamista. Hän on kiertänyt kymmenissä, ellei sadoissa tilaisuuksissa puhumassa jäsenille aurinko- ja tuulivoimahankkeista sekä vapaaehtoisen suojelun ja luonnonhoidon mahdollisuuksista. Nissinen toimii kenttäpäällikön ja ympäristöasiantuntijan lisäksi projektikoordinaattorina Liito-orava-LIFE -hankkeessa. Metsähallituksen vetämän hankkeen tarkoituksena on huomioida liito-oravat metsien käsittelyssä paremmin. Vaikka liito-oravat asustavat myös talousmetsissä, metsiä pitää pystyä käyttämään samanaikaisesti.

- Lajisuojelun ja metsien hyödyntäminen maanomistajan tavoitteiden mukaisesti on hankkeen oppien myötä mahdollista yhdistää, Nissinen toteaa.

Hanketyöhön kuuluu niin kouluttamista kuin maastokatselmointeja, missä ratkaistaan osapuolten välisiä kiistoja maankäytöstä. Yhtenä hankkeen ideana on, että käräjille ei tarvitsisi koskaan mennä.

Suojelun on oltava vapaaehtoista

Nissinen on ollut mukana MTK:n ja SLC:n luonnon monimuotoisuuden tiekarttaprojektissa tuomassa prosessiin luonnon monimuotoisuuteen liittyvää tietoutta. Talousmetsiin voidaan jättää hallituin muutoksin lisää säästöpuita, lahopuita, riistatiheiköitä ja vesistöjen suojakaistoja, jotta luonnon monimuotoisuus voi paremmin. Kun elinympäristö voi paremmin, myös lajisto voi paremmin.

Nissinen toteaa, että pakkosuojelu kääntää ihmisten mielen helposti suojelua vastaan.

-Pelkästään verovaroilla ei voida enää monimuotoisuutta turvata, vaan metsäfirmojenkin tulisi korvata monimuotoisuuden huomioinnista maanomistajille syntyviä taloudellisia menetyksiä. Monella puunostajalla onkin jo hyviä toimintamalleja olemassa, Nissinen kiittää ja kannustaa.

Nissinen kannustaa kaikkia tutustumaan ainakin MTK:n ja SLC:n luonnon monimuotoisuuden tiekartan supertiivistelmään, joka kertoo missä maa- ja metsätalouden monimuotoisuudessa nyt mennään, mihin pitäisi mennä ja miten turvaamistyö pitäisi järjestöjen ja jäsenten mielestä jatkossa toteuttaa.

Monimuotoisuustiekartan lisäksi Nissisellä on työn alla niin Satakunnan maakuntakaavan päivittäminen kuin hallitusohjelmaan kirjatun alueidenkäyttölain laatimiseen osallistuminen. Nissinen kuuluu MTK:n maankäytön asiantuntijaryhmään, jonka tehtävänä on valvoa maanomistajien etua juuri maankäytön ja kaavoituksen kysymyksissä. Maanomistajien päätösvallan ja omaisuudensuojan korostaminen on maankäytön edunvalvonnankin ytimessä. Suunnitelmissa on myös alkaa kiertämään kouluissa ja kannustaa nuoria metsäalalle.

Edunvalvontatyö pitää sisällään paljon erilaisia kokouksia ja tapaamisia. Yhdeksi suureksi onnistumisekseen hän mainitsee viime hallituskaudella metsäkeskuksen Metso-rahoituksen kaksinkertaistumisen, joka vaati muun muassa useita tapaamisia maa- ja metsätalousministerin kanssa.  Metso-rahoituksen säilyminen on myös kuluvalla hallituskaudella ensisijaisen tärkeää.

Nyt ei ole oikea aika viedä vapaaehtoiselta suojelulta rahoja. Vapaaehtoisuuden myötä luonnonsuojelun hyväksyttävyys on lisääntynyt maanomistajien keskuudessa rutkasti, Nissinen toteaa.
Edunvalvonnan onnistumiset näkyvät usein siinä, että on rauhallista ja metsänomistajat saavat edelleen päättää omista metsistään.

Jäsenyys on ainut tie aidosti vaikuttaa, Nissinen kiteyttää.

Iida Jäykkä

viestinnän asiantuntija

sosiaalinen media, graafinen ilme, kuvat

+358 50 325 9609

Markus Nissinen

kenttäpäällikkö, ympäristöasiantuntija

Satakunta, Metso, luonnonhoito ja luonnon monimuotoisuus, kaavoitus, maankäyttö- ja ympäristöpolitiikka

+358 40 573 1131

aiheet: edunvalvonta, edunvalvonnan tekijät, mtk mobiili