null Ajankohtaista riista- ja petopolitiikassa

Uutinen

Ajankohtaista riista- ja petopolitiikassa

7.10.2021

Ajankohtaiskatsauksessa asiaa valkohäntäpeurasta, hirvestä, sudesta, valkoposkihanhesta ja villisiasta.

Kuva: Terhi Löfstedt, MTK-Varsinais-Suomi
Kuva: Terhi Löfstedt, MTK-Varsinais-Suomi

1.  Valkohäntäpeuran kannanleikkaus


Vuodesta toiseen paheneva peuratilanne vie uskottavuutta riistakonsernilta. Asian hoidossa peräänkuulutetaan maa- ja metsätalousministeriöltä yhteiskuntavastuuta. 
Käynnistyneellä metsästyskaudella on jälleen ennätysmäärä kaatolupia käytettävissä ja katseet kohdistuvat tihentymäalueen kannanleikkaukseen. Kaatolupien määrää on lisätty monissa ongelma-alueen riistanhoitoyhdistyksissä 30-40 %, muutamissa jopa enemmänkin. Valitettavasti on myös alueita tiheimmän kannan alueella, joissa lupamääriä ei enää lisätty. Nyt ei riitä, että vain osassa alueista haetaan kannanleikkausta.

Suomen Metsästäjäliiton hakema poikkeuslupa valon ja valovahvistimien käytölle on kannanleikkauksen kannalta myönteinen asia ja siitä kiitokset liiton suuntaan.  Nyt keskeinen kysymys on, miten laajasti ongelma-alueen seurat lähtevät toteuttamaan kannanleikkausta ja tehdäänkö sitä jatkossa useampana vuonna peräkkäin. Meillä ei ole enää varaa odottaa. Lainsäädännön muutokset ovat edelleen välttämättömiä. Käytännössä on tarjolla ainakin kaksi vaihtoehtoa: 1) Luovutaan valkohäntäpeuran luvanvaraisuudesta kokonaan tai 2) lasketaan kaatoluvissa edellytettävä lupa-alueen vähimmäispinta-ala 500 hehtaarista 100 hehtaariin. 

 

2. Hirvikannan hallinta


Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Suomen hirvikanta pieneni viime metsästyskaudella noin 10 %. Käynnissä olevalle kaudelle hirvenkaatolupia on käytettävissä 41 631 kpl. Määrä on 13 % pienempi kuin edellisvuonna. Hirvikannoissa on merkittäviä eroja eri maakunnista. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla kaatolupamääriä on kasvatettu edellisvuodesta.  Hirvivahinkojen vähentämiseksi on tärkeää, että metsästystä jatketaan syksyllä riittävän pitkään ja metsästyspainetta kohdistetaan erityisesti  hirvitihentymiin. Hirvenmetsästyksen edistymistä suhteessa kantatavoitteisin voi seurata riistahallinnon verkkosivuilta www.riistahavainnot.fi.
Hirvenmetsästykseen liittyvä hallinto on liian monimutkainen ja pahimmillaan se mahdollistaa maanomistajien tavoitteiden ohittamisen. Metsästyslaki määrittää selkeästi, että oikeus määrätä metsästyksestä kuuluu alueen omistajalle.  Uudistuksen tarpeessa oleva riistahallintolaki on nykyisellään ristiriidassa tämän kanssa. 

 

3. Suden kannanhoidollinen metsästys saatava käyntiin


Kuluneen kesänä on tapahtunut lukuisia susien aiheuttamista vahinkoja varsinkin lampaita ja koiria koskien.  Susien käytös on muuttunut yhä rohkeammaksi ja vaikuttaa siltä, että ihmisarkuus vähenee koko ajan.  Anakin kolmessa tämän kesän vahinkotilanteessa sudet ovat hyökänneet jopa kotieläinsuojaan sisälle.  Sudet ovat oppineet, ettei ihmistä tarvitse pelätä.  
Yhä useammat viljelijät joutuvat tekemään ennakkosuojaamiseen liittyvää ylimääräistä työtä. Pahinta on kuitenkin tilanteesta johtuva henkinen kuormitus ja stressi.  Ihmisarkuuden lisäämiseksi suden kannanhoidollinen metsästys on saatava käyntiin mahdollisimman pian. 

 

4. Valkoposkihanhien vahinkoja on voitava estää


Vuoden 2021 syksyllä 506 maatilalla on poikkeuslupa valkoposkihanhien karkottamiseen ja ampumiseen. Poikkeusluvilla saa ampua yhteensä 15 725 valkoposkihanhea. Tilakohtainen kiintiö on 20–40 lintua peltoalasta riippuen. On käsittämätöntä, että kaikki Natura- ja maalialueet on jätetty lupa-alueiden ulkopuolelle eikä luvanhakijoita ole kuultu lupakäsittelyn aikana lainkaan.  
Järjestön keskeiset lähiajan tavoitteet ovat ampumiseen perustuvan karkottamisen salliminen myös keväällä sekä saaliin hyödyntämisen salliminen.  
Saaliin hyödyntämiskielto vaikeuttaa merkittävästi myös kustannustehokkaan karkotuksen toteuttamista.  Monille ravinnoksi kelpaavien lintujen hautaamien on vastenmielistä ja sotii arvoja vastaan.

 

5. Villisikakannan kasvusuunta huolestuttaa


Alkuvuoden (tammi-elokuu) villisikasaaliis oli koko Suomessa 755 yksilöä, jossa kasvua oli 32 %. Kaakkois-Suomessa ammuttiin 492 yksilöä ja kasvua peräti 42 %.   Luvut kertovat vääjäämättä, että villisikakanta on huolestuttavasti kasvussa.  Erityisen huolestuttava oli Uusimaan kaatotilasto (131 yksilöä), jossa lisäystä oli vain 6 %. On mahdollista, että siellä, erityisesti itäosissa kanta kasvaa nyt kaikkein voimakkaimmin Suomessa.  

Asiasta lisää tänään MTK:n jäsenillassa.



Timo Leskinen

kenttäjohtaja

Etelä-Savo, puukauppa, riistapolitiikka, maakuntaedunvalvonnan johtaminen

+358400 754 235