Lausunto

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi alueidenkäytöstä

31.08.2026

Ympäristöministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta lausua otsikon mukaisesta  aiheesta.

MTK:n mielestä maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavan selostuksessa tulee esittää selvitys kaavan  todennäköisistä maa- ja metsätalousvaikutuksista. Kaavoituksella on ohjattu maankäyttöä, jolla on ollut  vaikutuksia maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja sen toimintaedellytyksiin, myös vastoin  maanomistajan omia maankäyttötavoitteita ja -suunnitelmia. Eduskunnan käsittelyssä olevassa  alueidenkäyttölakiesityksessä kielletään metsätalouden ohjaus maakuntakaavalla ja asetetaan kunta  korvausvelvolliseksi maanomistajalle yleis- tai asemakaavamääräyksestä johtuvasta rajoituksesta  metsätalouden harjoittamiseksi. MTK:n mielestä epäkohtana ovat myös informatiiviset ja ominaispiireteitä  kuvaavat kaavakohdemerkinnät ja kaavamääräykset, jotka eivät alueidenkäyttölakiesityksen mukaan  aiheuttaisi kunnalle korvausvelvollisuutta. MTK huomauttaa, että informatiivisilla ja ominaispiirteitä  kuvaavilla kaavakohdemerkinnöillä ja kaavamääräyksillä on ollut vaikutuksia mm. mm.  puunostajaorganisaatioiden toimintaan eli nämä kohteet rajautuvat kaupallisten puukauppojen ulkopuolelle  aiheuttaen harmaata suojelua. Tyypillisesti kuvatut ominaispiirteet liittyvät luonto-, maisema- ja  virkistyskäyttöarvoihin. MTK kokemuksen mukaan maa- ja metsätalousvaikutuksia ei ole juurikaan  kaavoituksessa arvioitu voimassa olleen lainsäädännön aikana, vaikka kaavoitusta on ulotettu maa- ja 
metsätalousmaalle, joten maa- ja metsätalousvaikutuksien selvittämistä on tarve korostaa erikseen. 

MTK kiinnittää huomiota, että asetusluonnoksen 1.1§:n (maakuntakaavan kaavaselostus) 5) -kohdan,  2.1§:n (yleiskaavan kaavaselostus) 5)-kohdan ja 3.1§.n (asemakaavan kaavaselostus) 5)-kohdan kaavan  selostuksessa on esitettävä kaavan todennäköisesti merkittävät vaikutukset saamelaisten oikeuteen ja  edellytyksiin ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan mukaan lukien perinteisiä elinkeinojaan, jos kaava  sijoittuu tai sen vaikutukset ulottuvat saamelaisten kotiseutualueelle.

MTK pitää tarkoituksenmukaisena,  että edellytetään todennäköisiä merkittäviä vaikutuksia, jolloin ei ole tarve vähämerkityksellisiä vaikutuksia 
tuoda selostuksessa esille. Kuitenkin keskiöön nousee miten todennäköiset merkittävät vaikutukset  arvioidaan ja luokitellaan merkittäviksi. Kysymyksenä on myös miten saamelaiskäräjälain 9, 9a ja 9b §:ien  mukaista menettelyä sovelletaan alueidenkäyttölain mukaisessa kaavoitusmenettelyssä ja voiko  saamelaiskäräjien passivoituminen tai kieltäytyminen vuoropuhelusta johtaa todennäköisesti merkittävään 
vaikutuslopputulokseen. MTK:n mielestä edellä kuvatun asetussäännöksen osalta on perusteltua arvioida  perustuslain 15§:n ja 18§:n toteutuminen. 

MTK pitää tärkeänä, että kaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointi voidaan tarvittaessa yhteensovittaa  menettelyiden osalta. MTK kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että 6§:ssa sallitaan poikkeuksellisesti se,  että YVA-selostusta ei liitetä valmisteluaineistoon vaan vasta kaavaehdotusvaiheessa. MTK:n mielestä  tämä on ongelmallinen osallistumisoikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta, sillä 
asianosaisten osallistumismahdollisuudet heikkenevät ja voivat muuttua jälkikäteiseksi.  MTK pitää sähköistä tiedottamista perusteltuna, mutta 7§:n mukaisessa tiedottamisessa tulee soveltaa  alueidenkäyttölain 84 §:n mukaista suoraa tiedottamista maanomistajille, ja siten varmistua asianosaisten 
maanomistajien tietoisuudesta ja osallistumismahdollisuuksista, mikä tukee hyvän hallinnon toteutumista.

Helsingissä 31.08.2026

Juho Ikonen
Maankäytön asiantuntija

Leena Kristeri
Elinvoimajohtaj

aiheet: lausunto, asetus, alueiden käyttö