Lausunto

Lausunto valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle 1) asetusehdotuksesta Euroopan taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden, maatalouden ja maaseudun, kalatalouden ja merielinkeinojen, vaurauden ja turvallisuuden rahaston perustamisesta vuosiksi 2028-2034...

25.11.2025

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja  kalastuspolitiikan (YKP) uudistuksesta kaudelle 2028–2034 maatalousteeman osalta.  MTK:n näkökulmasta maatalouden osalta uudistuksen tärkein kysymys on rahoituksen  riittävyys, maatalouden kannattavuuden turvaaminen sekä toimintaympäristön  kannustavuus aktiiviseen ruuan tuotantoon. Uudistuksen tulee mahdollistaa suomalaisen 
ruoantuotannon jatkuvuus, viljelijöiden toimeentulo ja maaseudun elinvoima – erityisesti  pohjoisissa ja haastavissa olosuhteissa.

MTK pitää komission esityksen tavoitteita – rahoituksen yksinkertaistaminen,  vaikuttavuuden lisääminen ja kansallisten erityispiirteiden huomiointi – lähtökohtaisesti  kannatettavina. MTK korostaa, että maatalouden rahoituksen taso ja kohdentaminen ovat  ratkaisevia suomalaisen ruoantuotannon kannattavuudelle ja huoltovarmuudelle. Komission  ehdottama maatalouden korvamerkitty rahoitus on MTK:n arvion mukaan riittämättön, erityisesti Suomen haastavissa luonnonolosuhteissa.

MTK tukee Suomen kantaa, että maatalouden rahoitusta esityksessä tulee vahvistaa ja tukien kohdentamista aktiivisille tuottajille tehostaa. Perheviljelmäpohjainen maatalous on  säilytettävä CAP:n ytimenä. CAP:n uudistuksessa on varmistettava, että tukijärjestelmät  mahdollistavat kannattavan tuotannon kaikissa jäsenvaltioissa ja huomioivat pohjoisten alueiden erityistarpeet. Tuotantosidonnaisen tuen laskentaperiaatteissa on varmistettava vähintään nykyisen tasoinen rahoitus, ja tukien kohdentamista itäisille raja-alueille sekä  tietyille tuotantosuunnille tulee kehittää. MTK pitää tärkeänä, että maatalouden  kilpailukykyä edistäviin toimiin hyödynnetään laaja-alaisesti EU:n eri rahoitusvälineitä, kuten  kilpailukykyrahastoa. 

MTK tukee EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämistä osana rahoituskehystä ja  CAP:ia, mutta korostaa kansallisten olosuhteiden huomioimista ja selkeitä, mitattavia indikaattoreita. MTK pitää tärkeänä, että EU-rahoituksen toimeenpanoa yksinkertaistetaan  ja hallinnollista taakkaa vähennetään. Kumppanuusrahaston ja tuloksellisuusasetuksen  tulee mahdollistaa joustava suunnitelman muuttaminen ja rahoituksen kohdentaminen  ohjelmakauden aikana. Tämä edellyttää erillistä seurantakomiteaa maatalouden  toimenpidekokonaisuuden seurantaan ja ohjelmaan tarvittavien muutosten käsittelyyn.

MTK tukee vahvaa kansallista roolia kumppanuussuunnitelman laadinnassa ja  toimeenpanossa sekä kansallisen osarahoituksen merkitystä EU-ohjelmien tehokkaassa  toteutuksessa. MTK pitää tärkeänä, että EU-rahoituksen saaminen kytketään  oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien noudattamiseen. Horisontaaliset periaatteet, kuten demokratia, tasa-arvo ja oikeusvaltioperiaate, tulee kirjata selkeästi asetuksiin ja niiden toteutumista seurata läpinäkyvästi. Kumppanuussuunnitelman laadinta haastaa  hallinnon aivan uudenlaiseen yhteistyöhön ja koordinointiin kuin mitä on ollut tarve aiemmilla EU-ohjelmakausilla.

MTK korostaa, että kaikki mahdolliset menetykset tai vähennykset EU-rahoituksessa  maataloudelle on kompensoitava täysimääräisesti kansallisin varoin. Tämä on  välttämätöntä, jotta suomalaisen maatalouden elinvoima, kilpailukyky ja huoltovarmuus  voidaan turvata muuttuvassa EU-rahoitusympäristössä.

Yhteenvetona MTK toteaa näkevänsä komission esityksessä mahdollisuuksia rahoituksen  vaikuttavuuden ja joustavuuden parantamiseen, mutta korostaa kansallisten erityispiirteiden  vahvaa huomioimista, riittävää rahoitustasoa maataloudelle ja maaseudulle sekä  hallinnollisen taakan vähentämistä. MTK tukee keskeisiltä osin Suomen valtioneuvoston  linjauksia ja painottaa kansallisen päätösvallan sekä kansallisen kompensaation merkitystä  EU:n rahoituskehysuudistuksessa. MTK:n kanta poikkeaa oleellisesti valtioneuvoston  kannasta ainoastaan alenevan tulotuen alarajan osalta, joka valtioneuvoston kannan  mukaan tulisi olla vielä esitettyä alhaisempi.

Helsingissä 25.11.2025

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY

Juha Lappalainen
Tutkimuspäällikkö

aiheet: lausunto, cap-rahasto