Arvot ja ihmisyys kovilla – elämän perusta tasa-arvo ja ruokaturva
Blogi – Kansainvälinen toiminta
Arvot ja ihmisyys kovilla – elämän perusta tasa-arvo ja ruokaturva
08.04.2016
Maailman muutokset ovat olleet todella rajuja viime vuosina. Ihmiskunta on tavoitellut hyvää pyrkimällä syvempään yhteistyöhön ihmisten kesken, lisää kauppaa, uutta teknologiaa, parempaa ekologiaa ja halua sotien suitsimiseen. Samalla on selvää, että globalisaatio on edennyt kovaa vauhtia monista häiriötekijöistä huolimatta. Aivan viime päiviin asti kaikki – eli ihmiset, tavarat, palvelut, tieto ja pääoma – liikkuu vapaammin ja entistä nopeammin. Jotta näin on voinut tapahtua, se on vaatinut määrätietoista yhteistyötä ihmisten ja valtioiden välillä eri foorumeilla.
Maailmassa on edelleen suuri määrä kriisejä, mutta niitäkin on yritetty sovitella rakentamalla rauhanturvaamis- ja yhteistyömekanismeja, jotta hätää voitaisiin vähentää ja köyhyyttä minimoida. Kansainvälinen yhteisö on tehnyt paljon perustehtävänsä mukaan. On ilo todeta, että Suomi ja monet maanaisemme ja -miehemme ovat antaneet merkittävän panoksen rauhan rakentamisessa. Presidentti Martti Ahtisaaren pitkä ura ja Nobelin rauhanpalkinto ovat parhaimmat esimerkit tasokkaasta työstä.
Vaikka pitkässä juoksussa on tapahtunut positiivista kehitystä, niin juuri nyt on syytä pohtia ihmiskunnan ja maapallon tilaa. Tällä hetkellä demokratian peruspilarit ovat kovalla koetuksella. Eurooppalainen integraatio, jonka arvoperusta pohjautuu rauhaan, ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen. Kysynkin, eikö näillä arvoilla pitäisi pärjätä hyvin maailman myllerryksessä. Euroopan unionin koko historia on ollut toistaiseksi suuri menestystarina siitäkin huolimatta, että byrokratiaa ja sääntelyä voidaan aiheellisesti arvostella.
Suomenkin integraatiotaival, joka alkoi konkreettisesti maamme ulkojäsenyydellä Euroopan vapaakauppaliitossa EFTA:ssa vuonna 1961, on ollut todellinen menestystarina päätyen Euroopan unionin jäsenyyteen vuonna 1995. Haluan palauttaa mieliin sen, että Suomen integraatiopolitiikan peruslinjat luotiin jo presidentti Urho Kekkosen pitkän toimikauden alkuvaiheessa. Hyvinvointivaltio Suomen peruslinja on perustunut sisäiseen yhteiskykyyn ja aktiiviseen kansainväliseen toimintaan niin politiikassa kuin taloudessa.
Tämän hetken lisääntyneet ongelmat ja kansainvälisen politiikan myllerrykset ovat johtaneet yhteistyökyvyn merkittävään heikentymiseen. Monet maat käyttäytyvät kuten maailma olisi palannut suljettuun talouteen ja katse on vain omissa asioissa. Päättäjien – niin Suomessa, EU:ssa ja globaalisti – olisi löydettävä yhteistyön sävel, kun pakolaiskysymys, vaikeroiva talouskehitys, ilmastopolitiikka ja sotakonfliktit muistuttavat meitä päivittäin siitä, että tarvitaan todellista yhteistyötä yli rajojen koko kansainvälisessä yhteisössä. Tämä yhteistyön haaste mittaa ihmiskunnan todellista vastuuta.
Talonpoikaiseen perinteeseen on kuulunut vastuu heikommassa asemassa olevista ihmisistä. Näitä periaatteita toteutettiin menestyksekkäästi karjalaisen väestön kotouttamisessa toisen maailmansodan jälkeen.
Ruokaturvan hoitaminen on maiden ja kansainvälisen yhteisön perusvelvollisuus jo YK:n ihmisoikeussopimusten mukaan. Samaan aikaan kun Suomen ja EU:n on taattava ruokaturva meillä ja Euroopassa, on kansainvälisen yhteisön satsattava ruokaturvan merkittävään vahvistamiseen köyhemmissä maissa. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä kehityspolitiikkaa, jonka laiminlyöminen on yksi pakolaiskysymyksenkin taustatekijöistä. Euroopan unioninkin arvot ja yhteistyökyky ovat tiukassa mittauksessa juuri pakolaisongelman ratkaisussa.
Seppo Kallio
johtaja
MTK
Olen johtajana MTK:ssa, tehtäväkenttänäni EU ja kansainväliset erityistehtävät. Vuodesta 1995, jolloin Suomi liittyi Euroopan unioniin, olen toiminut Euroopan Talous- ja Sosiaalikomitean, ETSK:n jäsenä. ETSK on eurooppalaisten etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan virallinen EU-elin, jossa on 9 jäsentä Suomesta ja yhteensä 353 jäsentä koko EU:sta. Komitea ottaa kantaa käytännössä kaikkeen EU:ssa valmisteltavaan lainsäädäntöön ja poliittiseen keskusteluun. MTK:n kannalta keskeiset politiikan toiminta-alueet ovat mm.: maatalous, metsätalous, budjetti, kauppa, energia, kilpailu, kehitys ja muu ulkosuhdetyö. Olen tehnyt koko urani MTK:n kansainvälisissä edunvalvontatehtävissä. Tämän ohella olen osallistunut poliittiseen toimintaan vuosina 1987 – 1995. Yhtenä virstanpylväänä elämässäni oli harmittava jääminen varakansanedustajan paikalle vuoden 1991 eduskuntavaaleissa. Toimin Esko Ahon hallituksen maa- ja metsätalousministerin poliittisena erityisavustajana vuosina 1991–1994, jolloin osallistuin myös tiiviisti Suomen EU-jäsenyysneuvotteluprosessiin. Olen naimisissa ja minulla on kaksi aikuista poikaa ja tällä hetkellä kaksi ihanaa vanhimman pojan tytärtä eli olen ukki-sarjassa - mikä on suuri asia!
