Brexit sotkee Euroopan ruokamarkkinat – muutokseen pitää varautua taloudellisella tukipaketilla
Uutinen
Brexit sotkee Euroopan ruokamarkkinat – muutokseen pitää varautua taloudellisella tukipaketilla
06.10.2020
Elintarvikemarkkinat kohtaavat vuoden vaihteessa jo kolmannen markkinashokin brittien EU-eron astuessa voimaan. Korona ja afrikkalainen sikarutto (ASF) ovat myllänneet markkinoita koko vuoden. Tuotanto-, kuljetus-, jalostus-, jakelu- ja kysyntäongelmat ovat muuttaneet toimitusketjuja nopeaan tahtiin. Ainekset laajaan markkinahäiriöön on olemassa. Sopimuksellinen ero hieman pienentäisi elintarvikealan ongelmia. Brittien EU-eron markkinavaikutuksista keskusteltiin MTK:n järjestämässä asiantuntijaseminaarissa keskiviikkona 7.10.
Vuoden aikaisemmat markkinahäiriöt peittävät hieman brittien itselleen aiheuttamaa ongelmaa. Britit ovat olleet riippuvaisia Manner-Euroopan elintarviketarjonnasta, kun 40 % ruuasta tuodaan saarivaltioon. Tuotteittain erot ovat suuria, esim. salaateista ja tomaateista 80 – 90 % on tullut Hollannista ja Espanjasta, cheddar-juustosta 80 % Irlannista tai 60 % kinkuista Hollannista, Tanskasta, Saksasta ja Belgiasta. Moni tavarantoimittaja hakee nyt uusia markkinoita EU:n sisämarkkinoilta ja EU:n ulkopuolelta. Suurimmat välittömät vaikutukset kohdistuvat brittikuluttajaan, mutta myös EU:n elintarvike- ja maataloussektorille vaikutukset ovat merkittävät.
– EU:n elintarvikemarkkinoille sopimukseton brexit on suurempi ongelma kuin Venäjän tuontikielto. Irlannille suorat vaikutukset ovat samaa luokkaa kuin mitä Suomi koki Venäjän tuontikiellon jälkeen. Suomelle brexitin vaikutukset näkyvät välillisesti, EU-sisämarkkinoiden kautta, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
Muutoksiin pitää varautua
Taloudellinen ja poliittinen integraatio EU:n ja brittien välillä on syvällistä. Välittömiä vaikutuksia brittien erolla tulee olemaan etenkin tuoretuotteiden vientiin EU:sta britteihin. On selvää, että paraskaan mahdollinen sopimus EU:n ja UK:n välillä ei tule korvaamaan sisämarkkinoiden etuja. Toisin kuin äänestäjille on annettu ymmärtää, joutuvat britit omassa EU-viennissään joka tapauksessa noudattamaan EU-standardeja. Tilanne on täysin uusi koko maailmassa, koska vastaavaa kokemusta taloudellisen integraation purkamisesta ei ole.
Komission on tuottanut yhdessä jäsenmaiden kanssa laajan tietopaketin yritysten ja kansalaisten sopeutumiskeinoista muutostilanteessa. Tietopaketti löytyy suomeksi vnk:n sivuilta. EU-Iso-Britannia -suhteen lisäksi monet myös muut kauppasuhteet ovat muuttuneet. Erityisesti pk-yritykset tarvitsevat nyt kaiken mahdollisen markkinatiedon käyttökelpoisessa muodossa ja toimivia viennin tukipalveluita.
MTK näkee, että markkinamuutoksiin tulee varautua myös taloudellisella tukipaketilla. Kysymys ei ole vain suorien vientitulojen menetyksistä, vaan häiriön seurannaisvaikutukset voivat olla laajoja, kuten Venäjän embargo osoitti. EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen on varattu rahoitusta kriisitoimiin. EU-toimien lisäksi tarvitaan valmius myös kansallisiin elintarvikeketjun kriisitoimiin koronatoimien tapaan.
– Maatalous on herkässä tilassa. Se ei kaipaa enää uutta vaikeaa markkinakriisiä. Maatalous on tunnistettava alana, jolla on ratkaisuja ympäristö- ja ilmastohaasteisiin, Marttila korostaa.
Uusia kustannuksia toimitusketjuun
Brittien ero aiheuttaa tavarantoimittajille kahdenlaisia lisäkustannuksia, itse toimittamiseen liittyvät lisätoimenpiteet ja varsinaiset uudet tullit EU:n ja Iso-Britannian rajalla.
Vientikustannuksia nostavat mm. vientikustannuksia rekisteröintien, lisätarkastukset ja pidentyvät kuljetusajat. Jos yritys on toiminut vain sisämarkkinoilla, monia asioita joudutaan opiskelemaan uudelleen. Brittien tullitasoista uudessa tilanteessa on julkaistu tiedot. Ne noudattavat pääasiassa EU:n kolmasmaatullien linjaa. Sopimuksellinen ero voisi pienentää näiden tullinen merkitystä.
Tutkimusten mukaan muut kuin tullit muodostavat helposti 2/3- tai joka 3/4-osaa viennin lisääntyvistä kustannuksista. Tämä merkitsee sitä, että kauppasopimus brittien kanssa alentaisi vientikustannuksia, mutta viennin kannattavuus heikkenee nykytilaan verrattuna.
Kilpailutilanne markkinoilla ratkaisee
EU-viljelijän kannalta tärkein asia on kilpailutilanteen muutos. Kauppaneuvotteluissa brittien kanssa on puhuttu paljon tasavertaisesta kilpailuasetelmasta (Level Playing Field). Ilman kauppasopimusta EU-tuottajat kilpailevat brittikuluttajista samalla viivalla muiden sopimuksettomien maiden tuonnin kanssa sisämarkkinaedun poistuessa.
Ilman markkinoita jäävän EU-tuotannon vaihtoehdot löytyvät joko EU:n ulkopuolelta tai sisämarkkinoilta. Korona- ja ASF-markkinahäiriöt ovat osoittaneet, että markkinatilanteen ennustaminen on erittäin vaikeaa. Uusia mahdollisuuksia ja ongelmia ilmaantuu nopeaan tahtiin. Tärkeää on mm. lisätä yritysten tietoisuutta uusien kauppasopimusten luomista mahdollisuuksista.
EU:n prioriteeteissa on neuvotella ensin kauppasopimus tärkeän kauppakumppaninsa UK:n kanssa ennen kuin se avaa markkinoitaan muille maille ja kauppablokeille. Paineita on siihen suuntaan, että elintarvikesektoreiden neuvotteluita pilkottaisiin eri tuoteryhmien tai tuotantotapojen osalta, mutta se ei ole viljelijöiden tai markkinoiden kannalta tarkoituksenmukaista. Sisäpoliittisesti tilanne on myös haastava UK:ssa, koska ruuan hinta ei saisi saarivaltiossa nousta liiaksi ja se on nyt riskinä.
Tämän vuosituhannen aikana markkinat ovat kehittyneet niin, että pidemmän aikavälin sopeutumiskyky markkinakriiseihin on parantunut. Elintarvikealan yrityksille äkilliset markkinamuutokset voivat kuitenkin aiheuttaa suuria ongelmia, jotka voivat painaa maataloudelle tuottajahintoja alas ja aiheuttaa sitä kautta lisäongelmia maataloudellemme.
MTK järjesti asiantuntijaseminaarin brexitin vaikutuksista EU:n ja Suomen elintarvikemarkkinoihin keskiviikkona 7.10. Seminaarissa oli käytössä Chatham House -periaate.
Liitteet
Juha Marttila
I puheenjohtaja
(yhteydenotto- ja tapaamispyynnöt ks. johdon assistentti Mirja Perttu)
+35820 413 2340
+35850 341 3167
Juha Ruippo
johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet
kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö, EU-asioiden koordinaatio Suomessa: EU:n budjetti, kestävä rahoitus, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), World Farmers' Organisation (WFO), FAO, AgriCord, Food Systems Summit
+358 20 413 2341
+358 40 55 33 232
Johan Åberg
maatalousjohtaja
linjan yleisjohto
+358 20 413 2415
+358 40 523 3864