Suomen ensimmäiset ASF-tapaukset todettiin luonnonvaraisissa villisioissa Virolahdella 30.7.2026. Tautia ei ole todettu tuotantosioissa, mutta löydökset aiheuttavat vakavan riskin sikataloudelle sekä merkittäviä vaikutuksia sianlihan vientiin, maatalouteen, metsätalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin taudin torjuntaan liittyvien viranomaispäätösten seurauksena.  Ensisijaisena tavoitteena on hävittää tauti luonnonvaraisista villisioista ja estää sen leviäminen tuotantosikaloihin ja muualle Suomeen. Tämä edellyttää riittäviä viranomaisresursseja, järjestelmällistä raatojen etsintää ja tutkimista, sikatilojen tehostettua tautisuojausta, villisikakannan hallintaa sekä selkeitä ja oikeasuhtaisia rajoituksia tartunta-alueella.  

Torjunnasta aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset eivät saa jäädä yksittäisten viljelijöiden, metsänomistajien tai maaseutuyrittäjien kannettaviksi. Valtion on luotava riittävät korvaus- ja tukijärjestelmät sekä varmistettava sikaketjun toimintaedellytykset markkinahäiriön aikana. Samalla on tuettava sikatilojen bioturvainvestointeja ja ehkäistävä sianlihamarkkinoiden ruuhkautuminen viennin vähentyessä. 

Taudin hävittämisen lisäksi kaikkein kiireellisintä on turvata sianlihan vienti.  Suomen on käynnistettävä määrätietoiset neuvottelut kaikkien keskeisten EU:n ulkopuolisten vientimaiden kanssa regionalisaation eli taudin alueellistamisen hyväksymiseksi vientisopimuksiin. Tällöin vientirajoitukset kohdistuisivat vain ASF-tartuntavyöhykkeeseen ja vienti voisi jatkua muualta Suomesta. Neuvotteluja on vietävä eteenpäin samanaikaisesti viranomais-, diplomaatti- ja poliittisella tasolla. Erityistä huomiota on kohdistettava markkinoihin, joihin viedään sellaisia ruhon osia, joita ei Euroopassa syödä. Samalla on haettava vaihtoehtoisia vientimarkkinoita ja jatkossa on sisällytettävä alueellistamisperiaate järjestelmällisesti kaikkiin uusiin vientisopimuksiin.  

Euroopan unionilta tarvitaan yhtenäistä ja aktiivista tukea kolmansien maiden suuntaan. EU:n on edistettävä kansainvälisten eläintautistandardien ja alueellistamisperiaatteen hyväksymistä sekä tuettava jäsenmaita vientimarkkinoiden avaamisessa. Lisäksi Suomen on tehtävä tiivistä rajat ylittävää yhteistyötä lähialueiden kanssa tautiseurannassa, villisikakannan hallinnassa ja tiedonvaihdossa. ASF ei noudata valtioiden rajoja, minkä vuoksi Suomen kansalliset torjuntatoimet onnistuvat vain, jos niitä täydentävät tehokas EU-yhteistyö ja kansainvälinen kauppapoliittinen yhteistyö.

• Katso koko Bryssel-agenda

aiheet: cap, bryssel-agenda