Puinnit etenevät sateiden lomassa – viljasadosta odotetaan lähelle tavanomaista

Takaisin Puinnit etenevät sateiden lomassa – viljasadosta odotetaan lähelle tavanomaista

Tiedote – Maatalous ja suomalainen ruoka

Puinnit etenevät sateiden lomassa – viljasadosta odotetaan lähelle tavanomaista

09.09.2026

Pellolla etenevä puimuri on varma syksyn merkki. Sadonkorjuu on nyt käynnissä eri puolilla Suomea, mutta puintien etenemisessä on suuria alueellisia eroja. Sateet ovat paikoin keskeyttäneet töitä, ja poutapäiviä tarvitaan erityisesti lakoontuneiden kasvustojen korjaamiseen. Tähän mennessä puidun viljan määrä ja laatu ovat olleet monilla alueilla pääosin hyviä.

Luonnonvarakeskuksen ensimmäisen satoarvion mukaan tämän vuoden viljasato on noin 3,2 miljardia kiloa eli 6 prosenttia viime vuotta pienempi. Arvio perustuu elokuun puolivälin tilanteeseen, joten lopulliseen sadon määrään ja laatuun vaikuttavat vielä korjuukauden sääolot.

Viljojen viljelyala pieneni viime vuodesta 7 prosenttia eli noin 66 000 hehtaaria. Ala väheni kaikilla pääviljoilla, eniten rukiilla ja syysvehnällä. Samalla valkuais- ja öljykasvien viljely lisääntyi. Rypsin ja rapsin yhteissadoksi arvioidaan noin 90 miljoonaa kiloa, mikä olisi lähes puolet enemmän kuin viime vuonna. Myös hernesadosta odotetaan ennätyksellistä.

Kauraa vientiin, ruista täydennetään varastoista ja tuonnilla

Kaurasadoksi arvioidaan noin 1,1 miljardia kiloa. Kotimaisen käytön lisäksi suomalaiselle kauralle on kysyntää ulkomailla, ja arviolta jopa kolmannes sadosta viedään.

Rukiin sato jää sen sijaan tavanomaista pienemmäksi. Sadoksi arvioidaan noin 66 miljoonaa kiloa, kun Suomessa käytetään vuosittain keskimäärin noin 80 miljoonaa kiloa ruista. Vajetta voidaan täydentää aiempien vuosien varastoilla ja tuontirukiilla.

Kotimainen vilja näkyy arjessamme monessa muodossa. Ruista riittää leipään varastojen ja tuonnin täydentämänä, ja laadukasta suomalaista myllykauraa viedään myös Eurooppaan. Suomalainen vilja saattaa päätyä maailmalla jopa tuoppiin, sillä suomalainen mallas kelpaa myös ulkomaisille panimoille, sanoo MTK:n asiantuntija Max Schulman.

Leipäviikko muistuttaa kotimaisen viljan merkityksestä

Leipäviikolla kannattaa katsoa leipää myös pellolta alkavana ruokaketjuna.

Kun valitsee kotimaisesta viljasta Suomessa valmistetun leivän, ruokaostoksiin käytetyt eurot jäävät Suomeen ja vahvistavat kotimaista ruokaketjua. Hyvää Suomesta -merkki auttaa tunnistamaan kotimaisen vaihtoehdon, sanoo MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen.

Suomessa on poikkeuksellisen monipuolinen leipävalikoima. Hyvä arkinen valinta on täysjyväleipä, josta saa kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita.

Täysjyväleipä voi olla yhtä hyvin vaaleaa kuin tummaa, muistuttaa Siivonen.

Leipäviikkoa vietetään 7.–13.9. juuri sadonkorjuun aikaan. Kotimaisesta viljasta Suomessa valmistetut tuotteet tunnistaa Hyvää Suomesta -merkistä. Kaupan paistopisteellä kannattaa tarkistaa tuoteselosteesta myös viljan alkuperämaa.

Leipäviikon kunniaksi jauhot voi laittaa pöllyämään myös kotona:
Kotoisa Focaccia eli peltileipä: https://www.mtk.fi/-/focaccia Kotoisa focaccia eli peltileipä.