Vuonna 2025 Suomessa oli käytössä noin 2,265 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata, josta viljeltyä peltoa oli vajaa 2 miljoonaa hehtaaria. Yli puolet peltoalasta oli viljan sekä öljy- ja valkuaiskasvien viljelyssä ja kesannolla. Peltokasvit muodostavat ruokajärjestelmämme perustan: ilman viljaa, öljykasveja ja palkokasveja ei olisi myöskään kotimaista eläintuotantoa tai elintarviketeollisuutta.

Viljat ovat suomalaisen ruokakulttuurin perusta

Suomessa viljellään pääasiassa kevätviljoja. Pellot kylvetään keväällä ja sato korjataan syksyllä. Viljely perustuu pohjoisiin olosuhteisiin jalostettuihin lajikkeisiin, maltilliseen lannoitukseen ja tarkkaan harkittuihin viljelytoimiin. Suomalainen vilja on korkealaatuista ja turvallista, ja erityisesti kauraa pidetään kansainvälisesti huippuluokan raaka-aineena.

Viljoista valmistetaan leipää, puuroja, jauhoja ja hiutaleita, mutta myös juomia ja teollisia tuotteita. Kotimainen vilja päätyy pellolta pataan, taikinaan, pulloon ja tölkkiin.

Ohra on viljellyin peltokasvi

Ohra on Suomen viljellyin kasvi. Vuonna 2025 ohraa viljeltiin noin 369 000 hehtaarilla, mikä tekee siitä selvästi suurimman yksittäisen peltokasvin Suomessa. Tästä alasta mallasohraa oli noin 54 700 hehtaaria. Ohra on monikäyttöinen kasvi: sitä käytetään rehuksi suoraan tiloilla, mutta myös rehu-, tärkkelys- ja mallasteollisuuden raaka-aineena. Suomesta peräisin oleva ohramallas tunnetaan korkeasta laadustaan, ja sitä hyödynnetään muun muassa panimo- ja juomateollisuudessa.

Ohraa viljellään erityisesti Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Hämeessä, joissa olosuhteet soveltuvat hyvin tasaisiin satotasoihin.

Kaura on suomalainen vahvuus ja vientituote

Kaura on toiseksi yleisin viljelykasvi Suomessa. Vuonna 2025 kauraa viljeltiin noin 320 000 hehtaarin alalla. Kaura on vaatimaton kasvi ja soveltuu viljeltäväksi koko maassa, mikä tekee siitä tärkeän osan suomalaista viljelykiertoa.

Kaura tunnetaan erityisesti beetaglukaanista, vesiliukoisesta kuidusta, jolla on tutkitusti terveyttä edistäviä vaikutuksia. Kauran merkitys vientituotteena on kasvanut koko EU-jäsenyyden ajan, ja Suomi tuottaa noin 13 prosenttia koko Euroopan myllykaurasta. Erityisosaamista on puhdaskauran eli gluteenittoman kauran viljelyssä ja jalostuksessa.

Kauraa viljellään eniten Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Kauranjalostuskapasiteetti on kasvanut tasaisesti sekä kotimaan että viennin tarpeisiin.

Vehnä ja ruis ovat leipäviljoja

Vehnän viljelyala on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2025 vehnää viljeltiin noin 235 000 hehtaarilla, josta kevätvehnää oli 162 000 hehtaaria ja loput syysvehnää. Vehnää käytetään pääasiassa elintarviketeollisuudessa leivontaan, mutta sen käyttö rehuna on myös yleistynyt. Vehnän tärkeimmät tuotantoalueet ovat Varsinais-Suomi ja Uusimaa.

Rukiilla on erityinen asema suomalaisessa ruokakulttuurissa, mutta sen viljelyala on vaihdellut voimakkaasti. Vuonna 2025 ruista korjattiin noin 21 000 hehtaarin alalta. Rukiin suurimmat tuotantoalueet ovat Varsinais-Suomi, Uusimaa ja Pohjanmaa. Kotimaisen rukiin saatavuus on huoltovarmuuden kannalta tärkeää, ja sen viljelyä pyritään vahvistamaan pitkäjänteisesti.

Öljykasvit tuovat viljelyyn monipuolisuutta

Rypsi ja rapsi ovat Suomen tärkeimmät öljykasvit. Vuonna 2025 rypsiä ja rapsia viljeltiin yhteensä noin 57 400 hehtaarilla. Rapsia tuotetaan eniten Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, kun taas rypsiä viljellään erityisesti Etelä-Pohjanmaalla.

Öljykasvit kukkivat näyttävästi ja tarjoavat ravintoa pölyttäjille. Viljelyn näkökulmasta ne monipuolistavat viljelykiertoa ja parantavat maan rakennetta. Kotimaisista öljykasveista valmistetaan rypsi- ja rapsiöljyjä, jotka soveltuvat monipuolisesti ruoanlaittoon ja leivontaan.

Valkuaiskasvit täydentävät viljelykiertoa

Herne ja härkäpapu ovat tärkeimmät kotimaiset valkuaiskasvit. Vuonna 2025 hernettä viljeltiin noin 44 600 hehtaarilla, kun taas härkäpapua noin 6 300 hehtaarilla. Herneen viljelyala on ollut nousussa, kun taas härkäpavun ala on ollut loivassa laskussa.

Valkuaiskasvit ovat merkittäviä kasviproteiinin lähteitä sekä ihmisravinnossa että rehukäytössä. Viljelyn kannalta ne ovat arvokkaita, sillä ne sitovat typpeä maaperään ja vähentävät lannoitustarvetta seuraaville kasveille. Elintarviketeollisuus kehittää jatkuvasti uusia tuotteita kotimaisista palkokasveista, ja niiden merkitys osana ruokavaliota kasvaa.

Peltokasvien viljely tukee kestävyyttä ja huoltovarmuutta

Suomalainen peltokasviviljely perustuu viljelijöiden ammattitaitoon, tutkimukseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Lajikevalinnat, viljelykierto ja oikea-aikaiset toimenpiteet ovat keskeisiä sekä sadon määrän että laadun kannalta. Kasvinsuojelua käytetään harkiten ja pääosin kasvukauden alkuvaiheessa, eikä toimenpiteitä tehdä ennen sadonkorjuuta.

Kotimainen peltokasvituotanto vahvistaa huoltovarmuutta, vähentää tuontiriippuvuutta ja tarjoaa kuluttajille turvallisia, jäljitettäviä ja monipuolisia raaka-aineita. Samalla se ylläpitää maaseudun elinvoimaa ja suomalaista ruokakulttuuria.

Max Schulman

asiantuntija, vilja ja öljykasvit

viljat, mallasohra, öljy- ja valkuaiskasvit, gmo, maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta

+358 20 413 2414

+358 40 825 2112

Helka Hypén

avustava asiantuntija

viljat, PRIMARY-hanke

+358 50 355 9269

aiheet: vilja, öljykasvi, ohra, kaura, ruis, vehnä, viljely, tuotantosuunnat, viljelykasvi, rypsi