null Pellolta pataan, kattilaan, taikinaan, pulloon tai tölkkiin – kotimaisesta peltoviljelystä on moneksi!

Artikkeli – Kotimainen ruoka

Pellolta pataan, kattilaan, taikinaan, pulloon tai tölkkiin – kotimaisesta peltoviljelystä on moneksi!

15.6.2021

Suomen pelloilla kasvaa 
- neljää pääviljaa: vehnää, kauraa, ruista ja ohraa 
- kahta öljykasvia: rypsiä ja rapsia
- proteiinirikkaita palkokasveja: hernettä ja härkäpapuja.
Lisäksi kymmeniä muita, pienialaisempia, mutta mielenkiintoisia lajikkeita, kuten spelttiä, tattaria, kuminaa, öljyhamppua, korianteria, qvinoaa ja pellavaa.  

Suomi on viljamaa, leipämaa ja puuromaa! Suomalainen leipävalikoima on huikea ja leipäkulttuuri rikas. Kotona voi kokeilla tai kaupasta etsiä pataleipää, juurileipää, hiivaleipää, ruisleipää, rieskaa, lepuskaa, nopeaa leirileipää, kauraleipää, mausteleipää tai vaikkapa makeahkoa limppua. Viljoista, öljykasveista ja kotimaisista kasviproteiinin lähteistä on kuitenkin moneksi muuksikin kuin vain leiväksi. 

Monipuolinen vilja

Monipuolisista viljavalmisteista on helppo leipoa suolaisia ja makeita herkkuja, valmistaa vatsaa helliviä puuroja tai kokata maistuvia ruokia. Jauholaarissa pölisee monipuolisesti, vilkuile siis kaupassa myös sivuille! Kotimaisesta vehnästä jauhettu 00-vehnäjauho on täydellistä pizzataikinassa. Grahamjauho muhevoittaa vaikkapa omena- tai marjapiirakan. Ruisjauho sopii myös makeaan leivontaan ja ohrajauho vatkaantuu samettiseksi puuroksi.

Jauhojen ja hiutaleiden lisäksi viljaa päätyy pulloon ja tölkkiin. Suomalaisesta ohrasta valmistettu mallas on huippulaatua, ja peltojen satoa päätyy myös kirkkaaseen, pehmeän ja raikkaan makuiseen suomalaiseen vodkaan.

Härkäpapu ja herne

Härkäpapu on Suomen vanhin viljelykasvi. Herne on myös perinteinen viljelykasvi, joka sopii napsittavaksi tuoreena kesäherneenä, raikkaana pakasteena tai käytettäväksi ruuanvalmistukseen kuivattuna ja liotettuna. Härkäpapua viljeltiin pitkään vain eläinten rehuksi, mutta proteiinirikas ja neutraalin makuinen papunen sopii hyvin myös lautaselle. 

Härkäpapua on saatavilla erilaisina jalosteina, rouheena ja valmiiksi kypsennettynä. Teollisuus kehittelee koko ajan uusia, innovatiivisia kasviproteiinituotteita kotimaisista kasveista kuluttajien iloksi. Härkäpapu ja herne ovat helppokäyttöisiä ja moneen taipuvia raaka-aineita. Viljelyn kannalta palkokasvit ovat erinomaisia maanparantajia, jotka sitovat typpeä maaperään.

Öljykasvit 

Viljojen ja palkokasvien lisäksi puimurilla korjataan talteen syksyn keltaisen kultainen sato, eli kotimaiset öljykasvit. Rypsi ja rapsi kukkivat kauniin keltakukkaisesti, ja niistä hyötyvät myös monet pölyttäjät, jotka viihtyvät myös palkokasvien kukissa. Maalaismaisemassa kulkevan kannalta monipuolinen ja vaihteleva kasvusto on ilo silmälle ja mielelle! 

Kotimaiset öljyt ovat tyylikkään ja raikkaan makuisia, ja ne sopivat kaikkeen ruuanlaittoon, leivontaan, marinointiin tai sellaisenaan maustamiseen. Korvaa oliiviöljy kylmäpuristetulla rypsi- ja rapsiöljyllä, tai kokeile kotimaista kauraöljyä. 

Viljat

Suomessa viljellään enimmäkseen kevätviljoja. Pellot kylvetään keväällä ja sato korjataan syksyllä. Kasvukausi on lyhyt ja intensiivinen, ja vähäinen, tarpeeseen kohdistettu kasvinsuojelu riittää. Suomessa viljellään meille sopivia lajikkeita, ja oma kasvinjalostus tutkii ja kehittää pohjoisiin olosuhteisiin sopivia lajikkeita, joista saadaan sekä laadullisesti että määrällisesti paras mahdollinen sato. 

Suomalainen vilja on korkealaatuista, kaura jopa maailman ykköslaatua! Suomi tuottaakin 13 % kaikesta Euroopan myllykaurasta. Pelloilla tehtävät toimenpiteet, kuten lannoitus ja kasvinsuojelu, harkitaan aina tarkkaan viljelijän ammattitaito ja mutta yhä useammin myös moderni tekniikka hyödyntäen. 

Lajikkeen valinta ja oikea-aikaiset toimet pelloilla ovat parasta kasvinsuojelua. Kasvinsuojelu tapahtuu satokauden alkuvaiheessa. Mitään toimenpiteitä ei tehdä ennen puintia, jolloin kuluttajan leivinpöydälle päätyy taatusti turvallisia tuotteita. 

 


Heidi Siivonen

ruokamarkkina-asiantuntija

+35820 413 2925

+35840 568 8802

Max Schulman

vilja-asiamies

viljat, mallasohra, öljy- ja valkuaiskasvit (kotimaa ja EU), gmo, viljavaliokunnan sihteeri, mallasohra- ja öljykasvijaostojen sihteeri, Copa Cogecan viljatyöryhmän puheenjohtaja, maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta

+35820 413 2414

+35840 825 2112

Kaija Stormbom

viestinnän suunnittelija

maatalous, elinkeinopolitiikka, maaseutuyrittäjyys, elintarvikkeet ja suomalainen ruoka

+35820 413 2385

+35840 848 9559

aiheet: vilja, öljykasvi, ohra, kaura, ruis, vehnä, sadonkorjuu, sato, palkokasvi, viljasato, sää, satoennuste