Komission joulukuussa 2025 antamat CBAMia täydentävät ehdotukset lisäävät tätä epävarmuutta. Ehdotuksilla hiilirajamekanismin tuotekatetta laajennettaisiin erityisesti teräksen ja alumiinin jatkojalosteisiin, vahvistettaisiin kiertämisen estäviä toimia ja tarkennettaisiin sähkön päästöjen laskentasääntöjä. Vaikka laajennus ei suoraan kohdistu lannoitteisiin samalla tavoin kuin nykyinen CBAM-asetus, se kertoo EU:n suunnasta: hiilikustannuksia ollaan viemässä yhä pidemmälle arvoketjuihin.  

Maatalouden näkökulmasta tämä on olennainen signaali, koska lannoitteiden lisäksi myös koneet, rakenteet, varaosat, kuivurit, varastointi- ja kuljetusratkaisut sekä muu tuotantoinfra ovat riippuvaisia teräksestä, alumiinista ja energiasta. Jos CBAM laajenee ilman, että tuotantopanosten saatavuus ja viljelijöiden maksukyky huomioidaan, kustannuspaine lisää entistä laajemmin maatilojen kustannuskriisiä. 

Euroopan sisämarkkinoilla hintapainetta aiheuttaa päästökauppajärjestelmän ilmaispäästöoikeuksien asteittainen alasajo. Lannoiteteollisuuden mukaan eurooppalaisen lannoiteteollisuuden kustannustaakka on merkittävä, eikä teollisuus ole kilpailukykyinen CBAM-maksujen jälkeenkään. Tämä kuvaa osaltaan eurooppalaisen teollisuuden päästöintensiteettiä ja investointitarvetta. Toisaalta teollisuus on ollut polkumyyntitullien suojassa sisämarkkinoilla, mutta suoja ei ole riittävästi johtanut päästöjä vähentäviin tai kilpailukykyä parantaviin investointeihin. 

Yhdysvallat on poistanut maatalouden tuotantopanosten, mukaan lukien lannoitteiden, vastavuoroisia tulleja. Jo aiemmin polkumyyntitullit on poistettu Trinidadilta todeten niiden jatkamisen perusteettomaksi. Tämä luo epätasapainoa kansainvälisessä kilpailussa eurooppalaisille viljelijöille, jos EU:ssa kustannuksia kasvatetaan samanaikaisesti CBAM-maksuilla, polkumyyntitulleilla ja muilla hallinnollisilla lisärasitteilla. 

EU:ssa on valmisteltu lannoitemarkkina-analyysiä, jonka tavoitteena oli kilpailukykyisten lannoitteiden saatavuuden turvaaminen eurooppalaisille viljelijöille. Esitetyt toimet ovat kuitenkin hyvin hitaasti markkinoihin vaikuttavia. Pakotepoliittisista syistä lannoitteiden tuontitulleja on jo korotettu Venäjän ja Valko-Venäjän osalta. On perusteltua etsiä ratkaisuja irtaantumiseen venäläisestä lannoitetarjonnasta, mutta irtaantumisen kustannuksia ei voida siirtää yksinomaan viljelijöiden maksettavaksi. Eurooppalainen maatalous tarvitsee vakaat, monipuoliset ja kilpailukykyiset tuotantopanosten markkinat. 

Nykyiset markkina- ja sääntelymuutokset heikentävät eurooppalaisten viljelijöiden kilpailukykyä ja nostavat tuotantopanosten kustannuksia. Polkumyyntitullien relevanssia tulee arvioida kokonaisvaltaisesti huomioiden kansainvälinen kilpailutilanne, CBAM-mekanismin vaikutukset, EU:n strategiset tavoitteet sekä viljelijöiden tosiasiallinen maksukyky. Jos tavoitteena on samanaikaisesti vahvistaa ruokaturvaa, huoltovarmuutta ja vihreää siirtymää, sääntely ei saa johtaa siihen, että eurooppalainen tuotanto menettää kilpailukykynsä suhteessa tuontiin. 

Polkumyyntitullit eivät ole toimiva väline, jos ne suojaavat teollisuutta ilman, että ne parantavat markkinoiden toimivuutta, lisäävät investointeja vähäpäästöiseen tuotantoon tai turvaavat viljelijöille kohtuuhintaiset tuotantopanokset. Tässä tilanteessa on perusteltua tukea kilpailukykyistä omavaraisuutta, monipuolistaa lannoitetarjontaa ja varmistaa, että CBAMin mahdollinen laajentaminen ei johda hallitsemattomaan kustannusten kasautumiseen maatalouden arvoketjuissa.

MTK:n tavoitteet 

• EU tarvitsee uuden tuotantopanosstrategian, jossa maatalouden ravinnehuolto, lannoitteiden saatavuus ja tuotantopanosten kilpailukyky ovat keskeisiä kysymyksiä. 

• Tuotantopanosten hintojen tulee seurata viljelijöiden maksukykyä, eikä hallinnollisia lisäkustannuksia saa rakentaa irti maatalouden kannattavuuskehityksestä. 

• Markkinahintoihin tulevat hallinnolliset lisäkustannukset, kuten hiilirajamekanismi, polkumyyntitullit ja muut rajatoimet, pitää mitoittaa niin, etteivät ne heikennä eurooppalaisten viljelijöiden kilpailukykyä sisämarkkinoilla tai viennissä. 

• CBAMin tuotekatteen laajennuksissa on arvioitava vaikutukset koko maatalouden tuotantoketjuun, myös koneisiin, rakennuksiin, energiaan, kuljetuksiin ja muihin välillisiin tuotantopanoksiin. 

• Polkumyyntitullien ja CBAM-maksujen yhteisvaikutukset on arvioitava ennen uusien kustannusten käyttöönottoa, ja vaikutusarvioissa on huomioitava myös viljelijöiden kustannusasema suhteessa EU:n ulkopuolisiin kilpailijoihin. 

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: bryssel-agenda, ilmastotavoitteet