Komission esityksessä monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2028-2035 (16.7.2025) komissio pyrkii kasvattamaan rajusti EU:n budjettia. Suurin uusi erä on Next Generation EU -velkojen takaisinmaksu. Samaan aikaan luodaan uusi kilpailukykyrahasto (ECF) ja kytketään se kasvatettuun Horisontti Eurooppa tutkimusrahoitukseen. Lisäksi Global Europe -rahoitusta esitetään kasvatettavaksi puolella, kun jäsenmaat supistavat kehitysyhteistyörahoitusta.

Maatalous on tunnustettava Euroopan kilpailukyvyn, huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta strategiseksi alaksi myös Euroopan kilpailukykyrahastossa. Rahaston on tuettava maataloutta näkyvämmin, kohdennetummin ja oikeudenmukaisemmin koko ruokaketjussa. Maatalous ja ruokaturva ovat EU:n yksi prioriteetti turvallisuuden ja kilpailukyvyn rinnalla. Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelman ja innovaatioita skaalaavan kilpailukykyrahaston kytkeminen toisiinsa on tärkeää, jotta EU saisi tutkimuksellisesti läpi strategisia läpimurtoja mm. omavaraisen valkuaishuollon, alueellisen lannoiteratkaisujen ja bioteknologian hyödyntämiseksi ilmastomuutokseen sopeutumisessa. 

Kilpailukykyrahastoon komissio esittää erillistä rahoitusikkunaa terveydelle, bioteknologialle, maataloudelle ja biotaloudelle:  

1. Terveyden tukemisen erityistavoitteena on edistää samanaikaisesti terveydenhuollon innovointia ja kilpailukykyä sekä vahvistaa toimitusvarmuutta ja teollisuuden kapasiteettia. Tavoitteeseen kuuluu myös kyky varautua ja hallita rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia. Lisäksi pyritään parantamaan ja suojelemaan kansanterveyttä painottamalla elinikäistä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ”Terveys kaikissa politiikoissa” - ja ”Yhteinen terveys” -lähestymistapojen mukaisesti sekä vahvistamalla terveydenhuoltojärjestelmien innovatiivisuutta ja häiriönsietokykyä. 

2. Bioteknologian tukemisen erityistavoitteet koskevat lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden, diagnostiikan ja muiden lääketieteellisten vastatoimien kehittämistä ja skaalautuvaa tuotantoa sekä käyttöönottoa, saatavuutta ja saavutettavuutta.  

3. Biotalouden tukemisen erityistavoitteet koskevat innovatiivisen ja kilpailukykyisen biotalouden edistämistä unionissa, myös biopohjaisten materiaalien ja tuotteiden, biovalmistuksen, innovatiivisten elintarvikkeiden ja biokemikaalien aloilla, mihin sisältyy pk-, startup- ja scaleup-yritysten tukeminen sekä biotalouden innovaatioiden kehittämisen, skaalautuvan tuotannon, käyttöönoton, saatavuuden ja saavutettavuuden edistäminen, mukaan lukien monialaiseen huippubioteknologiaan perustuvat innovaatiot, sekä toimitusketjujen vahvistamista ja niiden häiriönsietokyvyn parantamista.  

4. Maatalouden ja ruokaturvan tukemisen erityistavoitteena on vahvistaa maatalouden, kalastuksen ja vesiviljelyn sekä metsätalouden kilpailukykyä, kestävyyttä ja häiriönsietokykyä. Samalla tuetaan maaseutu- ja rannikkoalueiden elinvoimaa ja vahvistetaan näiden sektoreiden roolia siirtymässä kohti ilmastoneutraalia, ilmastokestävää, vesiälykästä ja luonnon kannalta kestävää taloutta. Tavoitteeseen kuuluu myös luonnonvarojen ja biologisen monimuotoisuuden suojelu sekä pitkän aikavälin ruokaturvan turvaaminen unionissa. 

MTK:n näkökulmat keskusteluun

Maatalous - ruokaturva 

• Maatalous on tunnustettava rahastossa nimenomaisesti strategiseksi sektoriksi, joka tukee kilpailukykyä, kriisinkestävyyttä, kestävyyttä ja ruokaturvaa. 

• Maataloudelle on varattava omat vähimmäisrahoitusosuudet, jotta ala ei jäisi suurempien teollisuus- ja biotekniikkasektorien varjoon avoimissa hauissa. Rahoitusosuuden on huomioitava maatalouden prioriteettiasema EU:n politiikassa.  

• Rahoituksen on katettava koko innovaatioketju tutkimuksesta käyttöönottoon ja laajamittaiseen soveltamiseen, mukaan lukien infrastruktuuri, digitaaliset ratkaisut, energia, vesitalous, logistiikka ja uuden genomiteknologian hyödyntäminen. 

• Tukikelpoisiksi on tunnistettava maatalouden erityispiirteet, kuten pienemmät hankekoot, hajautunut toimijakunta, yhteistoiminnalliset investoinnit sekä maaseutualueiden tarpeet. 

• Hakumenettelyjä on yksinkertaistettava ja yhteisrahoitusmalleja mukautettava, jotta myös viljelijät, osuuskunnat ja maaseudun pk-yritykset voivat tosiasiallisesti osallistua rahoitukseen. 

• Rahaston on tuettava investointeja tuottavuuteen, resurssitehokkuuteen, ilmasto- ja kuivuudenkestävyyteen, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvitautien torjuntaan, digitalisaatioon, biotalouteen ja uusiutuvaan energiaan. 

• Maatalous on huomioitava myös rahaston muissa painopisteissä, kuten puhtaassa siirtymässä, digitaalisessa johtajuudessa sekä resilienssi- ja turvallisuustavoitteissa. 

• Viljelijöiden ja heidän järjestöjensä on osallistuttava rahaston hallintoon, prioriteettien määrittelyyn, ohjelmien valmisteluun ja hankkeiden seurantaan. 

• Rahaston on täydennettävä yhteistä maatalouspolitiikkaa eikä sitä saa käyttää CAP-rahoituksen leikkausten korvikkeena. 

Biotalous 

• Edistetään biopohjaisten arvoketjujen kehittämistä ja eurooppalaisen biomassan teollista hyödyntämistä. 

• Tuetaan tilatason energiantuotannon, energian varastoinnin ja jakeluverkon stabilisointia. 

• Investoidaan kestävään ravinteiden hallintaan ja resurssien kiertotalouspohjaiseen käyttöön. 

• Varmistetaan haitta-aineettomien kierrätyslannoitteiden tarjonta, joissa hyödynnetään maatilojen omien raaka-aineiden lisäksi myös yhteiskunnan jätevesilietteiden ravinnesisältöä. 

• Tuetaan kestävää metsänhoitoa ja ilmastokestäviä tuotantotapoja. 

• Edistetään metsäpohjaisen kiertotalouden ja biopohjaisten materiaalien käyttöä. 

• Ekosysteemipalvelumarkkinaa varten tarvitaan työkaluja, joiden avulla metsänomistajat voivat tarjota ilmasto- ja biodiversiteettipalveluja. 

• Tuotetaan digitaalisia työkaluja ja data-alustoja sekä maataloudelle että metsätaloudelle. 

• Tuetaan metsätalouden strategista tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa, jossa tavoitteena on parantaa metsäalan kilpailukykyä ja kestävyyttä innovaatioiden avulla. Ks. https://www.forestplatform.org/.   

Tiivistetysti viljelijät vaativat, että kilpailukykyrahasto rakennetaan siten, että maatalous saa siinä aidosti strategisen aseman, sille osoitetaan riittävä ja kohdennettu rahoitus sekä varmistetaan, että rahoitus on myös käytännössä saavutettavissa maatiloille, osuuskunnille ja maaseudun toimijoille. 

Suomi on korostanut excellence-perustetta rahoituksessa, ”rahat parhaille”. Maataloudessa olemme varmasti eturivissä eläinten hyvinvoinnissa ja eläinlääkinnän vähäisessä käytössä. Monen muun mittarin osalta maatalous ei ole hyvässä asemassa, jos vain parhaita rahoitetaan. Ison rahoitusinstrumentin avaaminen on myös vaikeaa, jos jäsenmaat eivät koe itse olevansa kohderyhmässä. Tämän takia rahoitusvälineeseen tarvitaan laajempi valikoima vaihtoehtoja, kuten Suomen markkinoima veturiyritysmalli.   

Horisontti Eurooppa 

Horizon Europe 2028–2034 tarjoaa maataloudelle, metsätaloudelle, kalastukselle, vesiviljelylle sekä maaseutu- ja rannikkoalueille merkittäviä mahdollisuuksia, mutta myös huomattavia haasteita. Kasvavat tutkimus- ja innovaatiopanostukset, kestävyys ja digitalisaatio sekä tiiviimpi yhteistyö arvoketjuissa voivat vahvistaa innovaatioita, kilpailukykyä ja kestävyyttä. Samalla on kuitenkin varmistettava, että EU:n kunnianhimoiset tavoitteet voidaan toteuttaa kansallisella tasolla käytännössä.

Horisontti Euroopan valmistelun kriittinen kysymys on ohjelman politiikkaikkunoiden rakenne ja nimeäminen. Euroopan parlamentin ITRE-valiokunnan luonnosraportissa esitetään komission ehdottaman "Terveys, bioteknologia, maatalous ja biotalous" -politiikkaikkunan nimestä poistettavaksi sanat "maatalous" ja "biotalous" ja korvattaviksi ne laajalla ilmaisulla "kestävä vaurastuminen". MTK vastustaa tätä muutosta jyrkästi. Politiikkaikkunoiden nimeäminen ei ole tekninen yksityiskohta – se on signaali siitä, mitä EU pitää strategisesti tärkeänä, ja se ohjaa käytännössä rahoituksen kohdentumista. Maataloudelle ja biotaloudelle on tärkeää, että ne ovat selkeästi nimettyjä rahoituksen kohteita myös parlamentin kannanotossa. 

Kilpailukykyrahaston bioteknologiaikkunan on katettava laajasti myös biotalouden, maa- ja metsätalouden sekä kalatalouden sovellukset. Komission ehdotuksessa bioteknologian rajataan yksinomaan lääketieteellisiin sovelluksiin ja jättäisi sektoriemme innovaatiopotentiaalin hyödyntämättä. Uuden genomiteknologia lainsäädännön kanssa bioteknologia on keskeinen mahdollistaja myös kestävässä alkutuotannossa tarjoten ratkaisuja mm. ilmastokestävyyteen, kasvitautien hallintaan, ravinteiden kiertoon sekä biopohjaisten materiaalien kehittämiseen. Kilpailukyky edellyttää innovaatioiden lisäksi tuottavuutta, osaamista ja kykyä uudistua.  

Maatalouden erityispiirteet on säilytettävä tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa näkyvästi mukana. Ala toimii monimutkaisissa sosioekonomisessa järjestelmissä, joten se tarvitsee käytännönläheisiä ja paikallisiin olosuhteisiin sopivia ratkaisuja. Lisäksi Horisontti Euroopan tuleva hallintomalli ja sen yhteys kilpailukykyrahastoon ovat vielä avoinna, minkä vuoksi kehitystä on seurattava tarkasti. Tavoitteena tulee olla oikeudenmukainen, osallistava ja tasapainoinen järjestelmä, jossa myös viljelijöiden, osuuskuntien ja muiden maaseudun toimijoiden ääni kuuluu vahvasti. 

Suomalaiset toimijat ovat pärjänneet kuluvalla kaudella horisonttirahoituksen keräämisessä hyvin. Olemme saaneet enemmän kuin Suomi on rahoittanut Horisontti Eurooppaa. Merkittävä osa Suomen saamasta rahoituksesta on kohdistunut biotalouden ja maatalouden tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Rahoituksen kasvaessa on varmistettava, että rahoitettavat teemat palvelevat maa- ja metsätalouden tarpeita Suomessa. Metsäalalla on teemojen käsittelyä varten elinkeinoa tukeva rakenne olemassa.  

EU:n omat varat 

EU:n budjetti rahoitetaan pääosin jäsenmaksuilla, jotka määräytyvät prosenttiosuutena BKTL:stä. Perinteisesti tullimaksuilla on ollut merkittävä rooli, mutta vapaakauppasopimusten myötä niiden merkitys on vähentynyt jatkuvasti – toisin kuin nykyisessä Yhdysvaltojen kauppapolitiikassa. Arvonlisäveroon perustuvat maksut puolestaan määräytyvät yhtenäistetyn osuuden perusteella jäsenmaan ALV-pohjasta. 

Uusina omina varoina on vuodesta 2021 alkaen otettu käyttöön muun muassa muovijäteperusteinen maksu sekä suunnitellut tulot EU:n päästökauppajärjestelmästä (ETS). Valmistelussa ovat lisäksi lisätulot hiilirajamekanismista (CBAM) sekä mahdollisesta digiverosta tai yritysveropohjasta. Next Generation EU -ohjelmasta päätettäessä sitouduttiin myös omien varojen kasvattamiseen. Tällä hetkellä myönteisimmässä valmisteluvaiheessa näyttävät olevan elektroniikkajätteeseen kohdistuvat maksut. 

Suomi on suhtautunut valmistelussa myönteisesti hiilitullien (CBAMin) merkityksen kasvattamiseen. Maatalouden kannalta CBAMin painoarvon kasvattaminen on kuitenkin erittäin vaikea kysymys. MTK suhtautuu muutokseen kielteisesti. Olisi tärkeämpää purkaa lannoiteteollisuuden tueksi rakennettu järjestelmä irti CBAMista. Jos järjestelmää rakennettaessa tiedettiin, ettei lannoitemarkkina toimi samalla tavalla kuin esimerkiksi teräs- ja alumiinisektorit, on jo lyhyenkin kokemuksen perusteella perusteltua korvata lannoitteiden CBAM-järjestelmä muilla toimilla

• Katso koko Bryssel-agenda

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: bryssel-agenda, eu-politiikka