Takaisin Bryssel hoi – kuuleeko kukaan?

Blogi – Maatalous ja suomalainen ruoka

Bryssel hoi – kuuleeko kukaan?

24.02.2017

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) on uudistettu vuosien saatossa useastikin, joista viimeisin uudistus pantiin täytäntöön vuonna 2015. Suurempia muutoksia on tehty runsaan kymmenen vuoden välein. Edellistä uudistusta on kuitenkin kritisoitu siitä, ettei se pystynyt vastaamaan kaikkiin tämän hetkisiin haasteisiin, kuten esimerkiksi tuen tasapainoon, maatalouden ja maaseudun taloudellisiin näkymiin, ympäristönsuojeluun, ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä kestävään ja turvalliseen elintarviketuotantoon. Komission työlistalla on tälle vuodelle listattu nämä kysymykset ja tarkoituksena on kartoittaa maatalouspolitiikan yksinkertaistamis- ja nykyaikaistamistarpeita. Nyt kun edellisestä uudistuksesta on päästy, voidaankin jo siirtyä suunnittelemaan seuraavaa. Tavoitteena on määrittää tulevaisuuden toimintapoliittiset painopisteet perustuen kokonaisvaltaiseen nykyisen politiikan toimivuuden perusteelliseen arviointiin. YMP:n tulevaisuudesta keskustellaan jo useilla eri tahoilla, ja komission järjestämä kuuleminen ja vaikutustenarviointi ovat osa tätä laajaa prosessia.

YMP-kuuleminen käynnistyi helmikuussa ja jatkuu toukokuun alkuun asti. Komission postilaatikkoon on muutamassa viikossa kolahtanut jo reilut 10 000 vastausta kyselyyn. Vastausaikaa on vielä reilusti jäljellä, joten nähtäväksi jää, kuinka suureen vastaustulvaan komissio lopulta hukkuu. Toisaalta voisi pohtia, kuinka komissio on ajatellut tätä vastaustulvaa käsitellä ja tulkita? Toivon mukaan komission kellariin ole suljettu harjoittelijoita koko kesäksi käymään läpi vastausten kirjoa, vaan tietokoneohjelma hoitaa tämän puolen. Komissio on luvannut järjestää heinäkuulle seminaarin, jossa alustavia tuloksia käydään läpi. Kysymyksiä itsessään on 34, mutta onko kysymyksissä joitakin painotuksia tai voisiko niitä kenties sitoa yhteen jonkin komission esittämän skenaariomallin taakse? Näihin kysymyksiin komissio ei ole ottanut kantaa. Tarpeeksi rasteja tietynlaisiin kohtiin, ja oletkin kannattanut komission skenaariomallia numero viisi. Tiedostamatonta vaikuttamista parhaillaan. Olet vaikuttanut ja antanut äänesi, mutta mille, no siitä sinun ei tarvitse huolehtia tässä vaiheessa.

EU-koneistoa kritisoidaan usein hitaaksi ja jäykäksi, lainsäädäntömuutokset kiertävät kehää usean vuoden ajan ympäri Brysseliä. Asiat tapahtuvat siellä jossain kaukana kasvottomien virkamiesten pöydissä ja niillä ei ole mitään tekemistä todellisen arkielämän kanssa. Kotimaassa odotellaan kauhulla mitä ne siellä keksivät seuraavaksi. EU on pyrkinyt viime vuodet saamaan toimintaansa läpinäkyvämmäksi ja avoimemmaksi kansalaisille. Kuinka tässä tavoitteessa on onnistuttu tähän mennessä, taitaa riippua keneltä kysytään.

YMP-uudistus olisi tarkoitus astua voimaan 2021, mutta toisaalta Brysselin päässä koneisto tulee vielä vaihtumaan tässä välissä. Vuonna 2019 vaihtuu ensin parlamentti ja sitten komissio, joten voi olettaa, että vaihdokset tulevat vaikuttamaan prosessin läpi viemiseen. Unohtamatta myöskään mahdollista Brexitiä ja sen tuomia viivästyksiä tulevan ohjelmakauden budjetin valmisteluun. TTIP-sopimuksen investointisuojaa käsittelevä kuuleminen vei yhteensä vuoden, joten voi pohtia, kuinka paljon YMP-kuuleminen todellisuudessa antaa lisäarvoa, jos vastaukset pyritään käsittelemään hyvin nopeasti ja ilmeisen pintapuolisesti. Investointisuojaan saatuja vastauksia läpikäytäessä pystyttiin jäljittämään myös niiden alkuperä, noin 60-70% vastauksista oli tullut kolmelta eri serveriltä. Melko merkittävä huomio vastausten painoarvoa pohdittaessa. Kenenköhän ääni siellä kuului eniten?

Kuulemisprosessin tarkoituksena on saada EU-kansalaisten ääni paremmin kuuluviin uudistuksia tehtäessä. Toisaalta voidaan pohtia, mikä rooli sitten jää perinteisille neuvoa-antaville komiteoille, alueiden komitealla ja talous- ja sosiaalikomitealle? Ovatko ne menettäneet kosketuspintansa kansalaisiin, mikäli komitea lausuntojen lisäksi tarvitaan vielä suorempia kuulemiskanavia niiden rinnalle. Resurssitehokkaalta kannalta ajateltuna luodessa jotakin uutta tulisiko vanhojen rakennelmien tarpeellisuutta tai tehtäviä kenties arvioida uudelleen, ovat ne sitten kirjattu perustamiskirjaan tai ei. Siellä täällä olevien kansalaisfoorumien tosiasiallinen vaikutus jää kenties hieman hataraksi, mikäli niitä vain luodaan vanhojen rinnalle.

Kysymys kuuluukin; kuka kuuntelee ja ketä ja missä vaiheessa?

Elisa Vornanen

aiheet: eu, ymp, euroopan ytimestä

EUROOPAN YTIMESTÄ

MTK:n Brysselin toimisto


Brysselin toimiston tehtävänä on ajaa jäsentemme etuja sekä varmistaa, että Suomen maatalouden erityispiirteet otetaan huomioon mahdollisimman hyvin EU:n lainsäädännössä ja kansainvälisessä kauppapolitiikassa. Brysselin toimisto seuraa EU:n maatalouspolitiikkaa ja toimii aktiivisesti Euroopan maataloustuottajien ja maatalousosuuskuntien järjestö Copa-Cogecassa.
Euroopan ytimestä -blogia on kirjoittanut Brysselin toimistolla harjoittelijana työskennelleet Tiina Paajanen, Elin Sundblad, Terhi Korpi, Kaius Oljemark, Joanna Asumus, Elisa Vornanen, Pentti Linnamaa, Linnea Nordling, Milla Anttila sekä Iida Viholainen.