MTK:n Bryssel Agendassa syksyn ajankohtaiset maa- ja metsätalouden EU-asiat

Takaisin MTK:n Bryssel Agendassa syksyn ajankohtaiset maa- ja metsätalouden EU-asiat

Uutinen – Kansainvälinen toiminta

MTK:n Bryssel Agendassa syksyn ajankohtaiset maa- ja metsätalouden EU-asiat

15.09.2022

MTK:n syksyn 2022 Bryssel Agenda on ilmestynyt. Lue, mitkä ovat maa- ja metsätalouden syksyn polttavimmat EU-asiat ja mitkä ovat MTK:n kannat niihin.

MTK:n pj. Juha Marttila kirjoittaa esipuheessaan, että maataloutta on viimeisen puolentoista vuoden aikana koetellut ennennäkemättömän nopea muuttuvien kustannusten nousu, johon tuottajahinnat ovat reagoineet viiveellä ja hintojen nousu kattaa vuoden 2022 kustannusten noususta vain noin puolet. Valitettavasti Suomessa ja Euroopassa nähtävä ruoka- ja energiamarkkinoiden epävakaus tulee olemaan pitkäkestoinen ilmiö. Siksi tarvitaankin mahdollisuuksia joustaa politiikan osalta poikkeuksellisen tilanteen jatkuessa.

Vuosien valmistelutyön jälkeen Suomen CAP-ohjelman hyväksyntä saatiin komissiolta elokuun viimeisenä päivänä. Maatalouspolitiikan isot linjaukset tiedetään nyt seuraavaksi 5 vuodeksi. Viljelijöillä on tukalan taloustilanteen ohessa kovasti opiskeltavaa uuden ohjelman vaateista ja mahdollisuuksista. Seuraavaksi ryhdymme valmistelemaan vuoden 2027 jälkeisen ajan linjauksia. Tästä pohdintoja kuulette lisää Brysselin toimiston 30-vuotisjuhlien seminaarissa 26.10.2022.

Metsäasioissa vyörytys Brysselistä jatkuu. Syksyn aikana Fit for 55-ilmastopaketin osana tiukennetaan uusiutuvan energian kestävyysvaatimuksia. Euroopan parlamentti ehdottaa, että metsäenergiaa ei jatkossa lueta mukaan uusiutuvaan energiaan. Ehdotus on aivan käsittämätön, kun ottaa huomioon nykyisen energiamarkkinoiden tilanteen sekä EU:n tavoitteet uusiutuvan energiatuotannon kasvattamisesta. Lisäksi se osoittaa, ettei Brysselissä ymmärretä, miten kestävällä metsänhoidolla saadaan aikaan sekä ympäristö- että taloudellista hyötyä.

Komission ennallistamisesityksen käsittely alkaa parlamentissa ja neuvostossa. Päättäjiltä tarvitaan uskallusta katsoa pidemmälle ja ymmärtää kokonaiskestävyyden tasapainoa. Lisäksi on tunnustettava, että jäsenmailla on suuria eroja ennallistamistarpeissa ja tarkoituksenmukaisissa toimenpiteissä. Ennallistamisesityksen vaatimat pinta-alat ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat valtavia. Ei ole taloudellisesti kestävää, että Suomen maksettavaksi tulee 10 % koko EU:n ennallistamiskustannuksista. Lisäksi ennallistamisvaatimusten erityiskohteena olevat turvemaat tarvitaan jatkossakin aktiivisessa ruuan- ja puuntuotannossa.

Metsätalouden ymmärrys Brysselissä on vähäistä. Komissio on valinnut linjakseen metsien käytön vähentämisen, erityisesti uudistushakkuut ovat sen silmätikkuna. Esityksiä perustellaan ilmasto- ja ympäristöhyödyillä, mutta todelliset vaikutukset voivat olla päinvastaisia. Sen sijaan aktiivisella metsänhoidolla on monipuolisia hyötyjä.

Marttila uskoo, että talous-, luonto- ja ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa samanaikaisesti, kunhan eri EU-maille annetaan mahdollisuus käyttää alueelleen sopivia keinoja.

Lue lisää Bryssel Agendasta tai kysy MTK:n asiantuntijoilta.