Täysjyväleivästä puhtia – Hyvää leipäviikkoa!

Takaisin Täysjyväleivästä puhtia – Hyvää leipäviikkoa!

Uutinen – Maatalous ja suomalainen ruoka

Täysjyväleivästä puhtia – Hyvää leipäviikkoa!

09.09.2024

Syksy on saapunut, ja on jälleen aika juhlia suomalaista leipää! Leipä on perusruokaa, arjen luotettava valinta ja yksi suomalaisten suosikkiruuista. Leipäviikkoa vietetään jo 60. kertaa, ja tämän vuoden teemana on täysjyvä.

Mutta mitä täysjyvä oikeastaan on? Pieni viljanjyvä on todellinen luonnonvoima – sen eri osissa on vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, proteiinia, antioksidantteja ja kuitua. Jyvän uloin osa, lese, suojaa jyvän kahta muuta osaa, jauhoydintä ja alkiota. Alkio puolestaan on jyvän kasvun alku, josta uusi kasvi saa alkunsa. Jauhoydin muodostaa jyvän suurimman osan ja toimii energianlähteenä sekä ravintovarastona.

Täysjyväviljassa säilyvät kaikki jyvän osat – ydin, alkio, väli- ja kuorikerrokset – jolloin saat kaiken ravintohyödyn. Täysjyvätuotteita valitessa voit varmistaa, että saat kaikki jyvän hyvät ominaisuudet. Tutkimukset osoittavat, että täysjyvän saanti voi alentaa riskiä moniin kroonisiin sairauksiin, ja täysjyväviljassa on runsaasti terveellisiä kuituja.

Ruisleipä on suomalaisten rakastama täysjyvän lähde, mutta myös muista viljatuotteista löytyy erinomaisia, täysjyväisiä vaihtoehtoja. Leipäostoksilla kannattaa tarkistaa pakkausseloste, josta näet täysjyvän ja kuidun määrän.

Suomi on maailman pohjoisin viljaa tuottava maa. Viljeltyä alaa Suomessa on yhteensä noin 2,3 miljoonaa hehtaaria, josta noin puolet on viljan sekä öljy- ja valkuaiskasvien viljelyssä. Tärkeimmät viljalajikkeet ovat vehnä, ohra, kaura ja ruis – näistä kaikista syntyy maistuvaa leipää!

Vaikka Suomen kasvukausi on lyhyt, se on intensiivinen, ja pitkät aurinkoiset päivät sekä sopiva määrä vettä tuottavat korkealaatuisen sadon. Viljelijöiden ammattitaito takaa maukkaat, laadukkaat ja turvalliset tuotteet. Suomalainen viljelytapa on myös kestävä – esimerkiksi kasvinsuojeluaineita käytetään maltillisesti ja aina vain tarpeeseen.

Leipä on aidosti paikallinen ja kotimainen tuote – esimerkiksi ruisleivän raaka-aineen osalta Suomi on lähes omavarainen. Leipähyllyiltä löydät laajan ja monipuolisen valikoiman kotimaisesta raaka-aineesta leivottua leipää, jonka tunnistat sinivalkoisesta Hyvää Suomesta -merkistä. Kotimaisuutta arvostavan kannattaa olla tarkkana myös kaupan paistopisteillä – leivän alkuperä saattaa vaihdella, vaikka se olisi paistettu Suomessa.

Leipäviikkoa vietetään viikolla 37, 9.–15.9.2024.

Leipäviikon pataleipä

Helppo pataleipä on kiireisen herkuttelijan valinta! Pitkään ja rauhassa kohoava taikina tarvitsee vain vähän hiivaa, eikä taikinaa vaivata. Jauhoiksi sopivat erinomaisen hyvin kotimaiset jauhot ja viljatuotteet, joista tällä kertaa pataan heitetään vehnän lisäksi hiivaleipäjauhoa, ruisjauhoa ja vehnäleseitä! Kokeile rohkeasti erilaisia jauhoja, tämä leipä onnistuu aina ja maistuu kaikille!

2 dl vehnäjauhoja
2 dl hiivaleipäjauhoja
2 dl ruisjauhoja
1 dl vehnäleseitä
1 ½ tl suolaa
1 tl kuivahiivaa
3 ½ dl vettä
1 rkl rypsiöljyä

• Yhdistä kulhossa kuivat aineet, lisää reilusti kädenlämmin vesi ja sekoita tasaiseksi, taikinaa ei vaivata.
• Peitä kulho kelmulla tai kannella, ja jätä huoneenlämpöön kohoamaan vähintään 12, mutta enintään 24 tunniksi. Mitä pidempi kohotusaika, sitä enemmän makua!
• Kumoa taikina reilusti jauhotetulle pöydälle, ja kääntele taikina palloksi. Leipurinlasta tai pitkä paistinlasta ovat tässä hyvä apu! Peitä taikinapallo liinalla ja anna kohota vielä 30 minuuttia.
• Laita kylmään uuniin 2–3 litran vetoinen uunipata, ja lämmitä uuni ja pata 225 asteeseen.
• Ota pata uunista, ja sivele sen reunat ja pohja rypsiöljyllä pullasutia apuna käyttäen. Nosta taikina pataan, taikinaa ei tarvitse silotella tai tasoittaa, rosoisesta pinnasta paistuu kaunis leipä.
• Peitä pata kannella, ja kypsennä uunissa noin 40 min. Ota sitten kansi pois, ja jatka paistamista vielä 15–20 min, tai kunnes leipä on herkullisen värinen ja kauniisti haljennut.
• Ota pata uunista ja kumoa leipä. Jäähdytä leipä ritilällä, liinan alla, jolloin pinnasta tulee herkullisen rapea.

Resepti: Heidi Siivonen