Sisältöjulkaisija

null Brysselissä harjoittelemassa talonpojan äänitorvena olemista

Blogi – Viljely ja muut kasvit

Brysselissä harjoittelemassa talonpojan äänitorvena olemista

26.5.2015

Brysselissä on töissä kaikkien EU-instituutioiden väen lisäksi hurja määrä etujärjestöjä, jotka kaikki yrittävät saada äänensä ja asiansa kuuluviin. Etujärjestössä työskentelevälle tilanne voi välillä vaikuttaa toivottomalta. Olen kuitenkin huomannut, että jyräämisen sijaan luottamusta voi saada aktiivisella ja asiantuntevalla toiminnalla sekä solidaarisuudella. Silloin ääntäsi kuunnellaan. Verkostoituminen, oikeiden ihmisten tunteminen ja asiantuntevuus ovat täällä avainasemassa. Suomalaisia on Brysselissä töissä suuri joukko, noin 5000. Sanoisin, että pieneksi maaksi Suomi on todella aktiivinen ja näkyvä. MTK on toiminut aktiivisesti Brysselissä vuodesta 1991 lähtien, jolloin MTK, SLC ja Pellervo perustivat yhteisen toimiston tänne. Työskentely Copa ja Cogecassa eli Euroopan maanviljelijä- ja osuuskuntajärjestössä on osoittanut, että yhteistyö ja erilaisuus ovat voimaa. On jännä huomata, kuinka hyvin erilaiset maat saavuttavat konsensuksen. Maatalous on hyvin erilaista ympäri Eurooppaa. Yhteinen tahto kehittää ja tukea maataloutta on kuitenkin merkittävin tekijä.

Jaan asunnon Brysselissä rahoitusalalla työskentelevän ihmisen kanssa. Viettäessään aikaa eri tavoin ajattelevassa seurassa kehittyy. Maailmaakin oppii ymmärtämään uusien näkökulmien kautta. Olemme päätyneet keskustelemaan rahoituskriisistä, ihmisten ja ruoantuotannon eriytymisestä ja maataloustuotteiden johdannaiskaupasta. Maatalous- ja metsätieteellisessä opintojen keskiössä ei ole rahoitusmarkkinat ja niiden toiminnasta syntyvä hyvinvointi. Pohjana on luonto ja sen mahdollistama maa- ja metsätalous, mistä saamme ruokaa. Näitä asioita pitää miettiä myös rahoitusmarkkinoiden realiteetit huomioon ottaen. Myös maa- ja metsätalouden ekosysteemipalveluita tulisi tarkastella tällä tavalla. Eli kuinka paljon härkäpapupelto sitoo typpeä? Mikä on pohjoissuomalaisen 80-vuotiaan mäntymetsän hiilensitomiskapasiteetti? Mikä on lantakuoriaisten arvo ravinteiden kierrättäjinä ja tuhohyönteisten luonnollisina vihollisina ruispellolla? Tulevaisuudessa näille ehkä osataan osoittaa arvo rahassa, mikä seurauksena ympäristön ja ihmistenkin hyvinvointi lisääntyisi.

Välillä Brysselissä ollessa voi tulla epätoivon hetkiä. Lainsäädäntöprosessi tuntuu monimutkaiselta. On huomioitava monia lausuntoja ja osapuolia. Silti päätös ei välttämättä aina ota huomioon maamme erityispiirteitä, kuten pysyvien nurmien tapauksessa. Usein suomalaisen talonpojan mielestä hän on aina EU:n ja tarkastajien silmien alla syyllinen ennen kuin toisin todistetaan. Keppiä tuntuu tulevan enemmän kuin porkkanaa, ja kaupanpäälle paljon byrokratiaa. Kehitystä parempaan on kuitenkin havaittavissa. Yksi maatalouskomissaari Phil Hoganin kauden päätavoitteita on maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen. Jean-Claude Junckerin komissio on juuri tehnyt merkittävän esityksen, jonka mukaan EU:ssa tarvitaan vähemmän ja parempaa sääntelyä. Muutenkin uusi komissio on ottanut paljon lakialoitteita pois tarkoituksenaan vähentää turhaa lainsäädäntöä.

Maaseutu ja talonpoika pysyvät, mutta maatalous tulee muuttumaan. Se voi tarkoittaa esim. ruokapiirien ja tilamyynnin kehittämistä, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin tuotteistamista, osuuskuntia, kyläyhteistyön kehittymistä, palveluiden tuottamista ja vaikkapa tulevaisuudessa ötökkä- tai sienifarmin perustamista. Kaikessa monimutkaisuudessaan EU on toimiva ja onnistunut asia maatalouden kannalta. Monet maatalouden investoinnit ja vienti eivät olisi onnistuneet. Myös ympäristön ja monimuotoisuuden tila olisi huonompi ilman EU:ta. Pienenä maana Suomen tulee tehdä yhteistyötä ja katsoa tulevaisuuteen. Perustana on, että maaseutu on elinvoimainen, maanviljelyn on oltava kannattavaa ja sitä harjoitetaan kestävästi. Brysselin äänitorvet tulevat pitämään siitä huolen.

Iida Viholainen

EUROOPAN YTIMESTÄ

MTK:n Brysselin toimisto