Takaisin Suomi aikoo ottaa käyttöön komission maatalouspolitiikkaan mahdollistamat yksinkertaistamistoimet vuoden 2025 alusta

Uutinen – Maatalous ja suomalainen ruoka

Suomi aikoo ottaa käyttöön komission maatalouspolitiikkaan mahdollistamat yksinkertaistamistoimet vuoden 2025 alusta

27.06.2024

Suomen CAP-suunnitelmaan esitetään vuodelle 2025 muutoksia, jotka tulivat mahdollisiksi komission keväisen yksinkertaistamisesityksen jälkeen. Muutokset ovat pieniä huomioiden koko tukijärjestelmän monimutkaisuus, mutta tuovat konkreettisia helpotuksia monelle tilalle. Komission pitää vielä hyväksyä Suomen esittämät muutokset, joten niiden toteutuminen ei ole vielä varmaa.

Komissio mahdollisti helpotuksia ja yksinkertaistamista lähinnä ehdollisuuden hyviin viljelytapoihin (englanninkielinen lyhenne GAEC), joiden noudattaminen on perusedellytys EU:n rahoittamien tukien tai korvausten maksamiselle. Tämän perusteella tuottamattoman alan (GAEC 8) neljän prosentin vaatimuksesta on tarkoitus luopua ensi vuonna, mikä yksinkertaistaa tukijärjestelmää Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Konkreettisin muutos monelle viljelijälle on yksivuotisten kasvien aidon viljelykierron (CAEG 7) vaihtoehdoksi palaava viime ohjelmakauden viljelyn monipuolistaminen. Aiempaa metsäisyyspoikkeusta ei kuitenkaan enää ole, joten viljelyn monipuolistamisen ehdot ovat samat koko maassa. Viljelijä voisi jatkossa valita vuosittain aidon viljelykierron ja viljelyn monipuolistamisen välillä.

Vähimmäismaanpeitteen (CAEG 6) 33 prosentin osalta määräaika on muuttumassa 15.3. sijaan maan routaantumiseen tai viimeistään vuoden vaihteeseen päättyväksi. Tämä muutos helpottaa lähinnä valvontaa, mutta samalla poistuu keväältä yksi viljelijöitä sekoittava päivämäärä. Samaan yksinkertaistamiskokonaisuuteen kuuluu alle 10 hehtaarin tilojen vapauttaminen ehdollisuuden valvonnoista ja valvontaseuraamuksista. Syksystä 2025 lähtien vähimmäismaanpeite koskisi myös pysyviä nurmia. Kasvinviljelyyn liittyvää korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamista koskevan ehdot noudattamatta jättämisen valvontaseuraamuksia on tarkoitus kiristää. Tulevaisuudessa tukea voitaisiin vähentää aina 100 prosenttiin asti.

Muilta osin muutokset ovat kokonaisuuden hienosäätöä ja havaittujen asioiden pieniä parannuksia. Ekojärjestelmässä monimuotoisuuskasveilla sallitaan torjunta-aineiden käyttö pesäkekäsittelynä vaikeissa rikkakasvitilanteissa. Ympäristökorvauksessa puolestaan suojavyöhykkeitä voi perustaa aina vuoteen 2026 saakka, kun alun perin mahdollisuus oli vain vuoteen 2024 asti. Tuotantopalkkioihin tehdään myös pieniä muutoksia, sillä tärkkelysperunapalkkion määrärahaa korotetaan puolella miljoonalla eurolla ja AB-alueen lehmäpalkkion määrärahaa miljoonalla eurolla. Määrärahojen korotus onnistuu korottamalla sonnien pohjoista tukea, joilta siirretään vastaava summa edellä mainittuihin palkkiolajeihin.

Aloitustuen osalta hallitusohjelma sisälsi kirjauksen nuoren viljelijän aloitustuen vuotuisen yrittäjätulovaatimuksen kevennyksestä. Tämän pohjalta yrittäjätulovaatimusta esitetään alennettavaksi 22 000 euroon. Samalla esitetään yhteisömuotoisten maatilojen osalta aloitustuen ammattitaitovaatimuksen selkeyttämistä, jolloin riittää ehdon täyttyminen yhdellä määräysvallan omaavalla henkilöllä.

 



Juha Lappalainen

tutkimuspäällikkö, maatalous

maatalouden tulo- ja rakennepolitiikka, EU:n ja kansalliset tuet, tilastot ja tutkimukset, maatalouspoliittinen aineisto

+358 20 413 2415

+358 40 546 6675

aiheet: cap, cap-suunnitelma, mtk mobiili, yksinkertaistaminen