Maatalousyrittäjät keräävät valtavasti tietoa, mutta sen hyödyt jäävät monesti saavuttamatta

Takaisin Maatalousyrittäjät keräävät valtavasti tietoa, mutta sen hyödyt jäävät monesti saavuttamatta

Uutinen – Maatalous ja suomalainen ruoka

Maatalousyrittäjät keräävät valtavasti tietoa, mutta sen hyödyt jäävät monesti saavuttamatta

21.08.2026

Suomalaisilla maatiloilla syntyy jatkuvasti tietoa eläimistä, pelloista, tuotannosta, ympäristöstä ja viranomaisille tehtävästä raportoinnista. Samaa tietoa joudutaan kuitenkin usein syöttämään useisiin eri järjestelmiin, jotka eivät keskustele keskenään. Tämä vie aikaa varsinaiselta työltä ja lisää byrokratiaa.

Ruokaketjun toimijat ETL, MTK ja PTY vaativat keskiviikkona 21. elokuuta julkaistussa yhteistiedotteessaan ruokaketjun datan parempaa hyödyntämistä ja tiedonsiirron helpottamista. Järjestöt viittaavat kannanotossaan maa- ja metsätalousministeriön tilaamaan selvitykseen.

Selvityksen mukaan ruokaketjussa syntyy paljon arvokasta dataa, mutta sen hyödyntämistä hidastavat järjestelmien heikko yhteensovitus, päällekkäinen tiedonkeruu ja epäselvät pelisäännöt tiedon jakamisessa.

Tietoa siis on, mutta se ei liiku sujuvasti ketjun osapuolilta toisille.

– Maatalousyrittäjät tuottavat suuren osan ruokaketjun perustiedoista. Jos tieto jää järjestelmiin tai kulkee vain yhteen suuntaan, sen arvo jää vajaaksi. Tuottajien pitää saada nykyistä enemmän hyötyä keräämästään tiedosta esimerkiksi tuotannon suunnitteluun, markkinatilanteen arviointiin ja oman yrityksen kehittämiseen, MTK:n asiantuntija Heikki Aro sanoo.

Aron mukaan kyse on myös viljelijöiden ajankäytöstä. Jokainen ylimääräinen raportointi- tai kirjauskerta tarkoittaa pois aikaa varsinaisesta tuotannosta.

– Jos sama tieto täytyy syöttää kolmeen tai neljään eri paikkaan, järjestelmä ei palvele käyttäjäänsä. Tavoitteena pitäisi olla, että tieto annetaan kerran ja sitä voidaan hyödyntää luvan perusteella siellä, missä sitä tarvitaan. Se vähentäisi byrokratiaa ja säästäisi aikaa tilojen arjessa.

MTK:n mukaan toimivampi datan liikkuvuus voisi auttaa myös koko ruokaketjua reagoimaan markkinoiden muutoksiin nopeammin. Parempi tiedon saatavuus tukisi päätöksentekoa tiloilla ja vahvistaisi samalla koko suomalaisen ruokajärjestelmän kilpailukykyä.

Järjestöjen yhteinen viesti on, että ruokaketjussa pitäisi siirtyä niin sanottuun "raportoi vain kerran" -malliin. Tällöin tuottajan, yrityksen tai muun toimijan ei tarvitsisi toimittaa samaa tietoa yhä uudelleen eri viranomaisille, järjestelmille tai yhteistyökumppaneille. Samalla olisi kehitettävä järjestelmien välisiä yhteyksiä ja yhteisiä pelisääntöjä tiedon käytölle.

Aro muistuttaa, että luottamus on datatalouden kehittämisen perusedellytys myös alkutuotannossa.

– Viljelijöiden on tiedettävä, missä heidän tuottamaansa tietoa käytetään, kuka sitä käyttää ja mitä hyötyä siitä syntyy. Kun pelisäännöt ovat selvät myös hyödyt näkyvät tehokkaammin käytännössä.