Lausunto

E 49/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: Komission työohjelma 2018; alustavia näkemyksiä

29.11.2017

Maa- ja metsätalousvaliokunta

MTK kiittää mahdollisuudesta kommentoida kansallista valmistelua, jossa linjataan Suomen kannan-ottoja komission työohjelmaan vuodelle 2018. Valtioneuvoston kanslia on koonnut laajan listan asi-oita perusmuistioonsa. Työohjelmaan liittyen on kuitenkin hyvä katsoa laajemminkin komission työ-ohjelmaa koskevia tekstejä, jotta toiminnan laajuus hahmottuisi paremmin. MTK tukee lähtökohtai-sesti komission työtä ja vuoden 2018 työohjelmassa esiin nostettuja asioita.

Vuosi 2018 on nykyisen komission työn viimeistelyä, mutta pitää kuitenkin edelleen maa- ja metsä-talouden kannalta tärkeitä aloitteita sisällään. Eniten odotettu esitys on EU:n maatalouspolitiikan uudistusehdotus, josta lainsäädäntöversio on luvattu kesälle 2018. Maatalouspolitiikan ydin muo-dostuu pitkälle toukokuussa annettavan monivuotisen rahoituskehyksen (MFF), ilmasto- ja ympäris-töpolitiikan toimeenpanon ja kauppapolitiikan muodostamasta kehikosta. Elintarvikeketjun sisäisen työn kannalta tärkein EU-aloite on maaliskuulle luvattu ruokaketjun epäterveisiin menettelyihin puuttuva lainsäädäntöesitys.

Parlamentti ja neuvosto ovat käsitelleet tämän vuoden aikana ilmasto- ja energiapolitiikkaa , eri-tyisesti Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon liittyviä toimenpiteitä sekä LULUCF- ja REDII -eh-dotuksia, joilla on tärkeä merkitys suomalaisen biotalouden kehitysmahdollisuuksille. Osa tästä pa-ketista siirtyy vuodelle 2018 ja rinnalla tehtävä EU:n biotalousstrategian päivitys omalta osaltaan tar-kentaa Suomelle tärkeää EU:n metsästrategiaa, jossa EU:n elinkeinopoliittinen vastuu pitää selkeyt-tää paremmin osana strategiatyötä.

Komission on laajasti sitoutunut kiertotalouteen, jossa suomalainen lähestymiskulma kytkee biota-louden olennaiseksi osaksi kiertotaloutta. Pitkällä aikavälillä kiertotalous on välttämättömyys. Ravin-teet on saatava kiertoon ruokahuollon turvaamiseksi, mutta tuotantoresurssejamme ei voida riskee-rata kiertoravinteiden epäpuhtauksien takia. Orgaanisten lannoitteiden uudet säännöt ovat tässä avainasemassa.

Maa- ja metsätaloudelle on tärkeää, että rinnakkaiset lainsäädäntöhankkeet johtavat samaan suun-taan ja vältytään koherenssiongelmilta.

Aikaikkuna komission prioriteettien toteuttamiseen umpeutuu

Komission työohjelma 2018 esiteltiin lokakuussa sisältäen 14 kuukauden ajanjakson ensi vuoden lop-puun asti. Käytännössä nykyisen komission ja parlamentin aikana käsiteltävät asiat on tarkoitus esi-tellä ennen 18.5.2018. Jos esitykset jäävät myöhäisempään ajankohtaan, on niiden läpivienti laajasta lausuntokierroksesta ja yhteispäätösmenettelyn alaisista asioista hyvin epävarmaa, jopa mahdo-tonta.

Nykyinen komissio on keskittynyt aikaisempaan verrattuna vain muutamaan asiakohtaan. Tämä on helpottanut asioiden tuloksellista läpivientiä. Maa- ja metsätalouden osalta monet meneillään olevat asiat ovat erittäin tärkeitä. Biotalous ja digitalisaatio ovat maa- ja metsätalouden kannalta politiikka-valmistelun ydintä. Hyvin kuvaavaa maa- ja metsätalouden roolille on uusien hankkeiden lista, jossa on monta maa- ja metsätaloudelle oleellista asiaa heti ensimmäisen vuosipuoliskon työlistalla.

Maatalousuudistuksen sisältöehdotukset odottavat monivuotisen rahoituskehyksen linjauksia . Komission tiedotteessa viitataan monessa kohdassa vuoden 2025 jälkeiseen tilanteeseen. Tämän voi tulkita monella tavalla. Kun komission puheenjohtaja Juncker on puhunut vain 2020 jälkeisestä bud-jettikehyksestä, on hyvin mahdollista, että budjettikeskustelu on enemmän sillan rakentamista ny-kyisen budjettikehyksen ja 2025 jälkeisen ajan välille.

Suomi on tehnyt rahoituskeskusteluun maatalouspolitiikan kannalta erittäin vaikeasti ymmärrettä-vän linjauksen: ”Suomen lähtökohta on, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti rahoitus-kehyksen kokonaistasossa. Rahoituksen tulee vastata paremmin ajankohtaisia tarpeita, erityisesti muuttoliikettä ja puolustusyhteistyötä. On erittäin tärkeää, että komissio jatkaa sisäisen turvallisuu-den edistämistä. Sisäisen turvallisuuden rajat ylittävien uhkien, erityisesti terrorismin, torjumiseksi on oltava yhteisiä keinoja. EU:n ja jäsenmaiden on parannettava yhteistyötään.” Tällä tavalla on vaikea päästä EU:n vaikuttamisen ytimeen eikä nettosaajien asemaa voida kohtuuttomasti heikentää il-man seurannaisvaikutuksia vietäessä eteenpäin Suomelle tärkeitä asioita.

MTK:n mielestä yhteisen maatalouspolitiikan ydin on yhteinen rahoitus. Ilmasto-, ympäristö ja mark-kina-paineiden keskellä maatalous tarvitsee jatkossakin vahvan yhteisen maatalouspolitiikan, jossa on varattu riittävästi varoja suoriin tukiin, maatalouden ja maaseudun elinkeinojen kehittämiseen ja maaseudun elinvoimaisuuden kehittämiseen. MTK korostaa, ettei yhteisistä sisämarkkinoista voi viedä pohjaa, kun samalla vaikeutettaisiin EU:n mahdollisuuksia neuvotella keskitetysti kauppasopi-muksista.

MTK huomauttaa, että Suomen kannalta on tärkeää puolustaa maatalouden perusrahoitusta. Se on niin kuluttajien, maaseudun ja maatalouden yhteinen etu. Suorat tuet ovat merkittävää viljelijöiden perustuloa, jolla tuotetaan ekosysteemipalveluita, hoidetaan niin maata, ympäristöä kuin eläimiä tiu-koissa EU:n ja kansallisten vaatimuksien puitteissa. Eurooppalaiset tuotantostandardit nostavat tuo-tantokustannuksia ja tuontisuojan takanakin hintakilpailutilanne on vaikea. Maatalous ja aluepoli-tiikka ovat tärkeitä EU-jäsenmaksun vastapainoksi saatavaa jäsenmaksupalautusta, kuten Valtioneu-voston EU-vaikuttamisstrategiassa 2018 todetaan”Maaseudun kehittämisrahoituksella on suuri mer-kitys Suomen nettomaksuasemaan saantomme ylittäessä selvästi maksuosuutemme.” MTK esittää, että tulevan kauden rahoituskehyksen kokonaistaso voidaan nostaa 1,2 prosenttiin jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Elintarvikeketjun paremman toimivuuden takia EU on sitoutunut antamaan lainsäädäntöehdotuk-sen epäterveiden kauppatapojen torjumiseksi. Tämä on rinnakkainen lainsäädäntöhanke kansalli-selle valmistelullemme. Se on kuitenkin välttämätön, jotta EU-tasolla ongelmakohtiin voitaisiin puut-tua myös rajat ylittävissä arvoketjuissa. Lainsäädäntöaloite tukee myös omalta osaltaan tavoitetta markkinahintojen kohenemiselle, jotta viljelijöiden tulotaso voitaisiin turvata samaan aikaan kun tu-kijärjestelmien rahoitus on merkittävästi kaventunut

EU haluaa itselleen globaalin kaupan johtajuuden. Viime päivät ovat osoittaneet, että työohjelman mukaisesti EU yrittää edetä kaikilla rintamilla yhtä aikaa. USA antaa omalta osaltaan tähän hyvin tilaa,

mutta EU:n kauppaneuvotteluinto on kriittisillä rajoilla. WTO-neuvotteluissa EU on liittoutunut Bra-silian kanssa luodakseen sisäiselle tuelle rajoitteita ja samalla saavuttaakseen läpinäkyvyyttä mm. kehitysmaiden ruokaturvallisuusaloitteelle.

Kahdenvälisissä kauppaneuvotteluissa on siirrytty bilateraalineuvotteluihin perinteisten maatalous-viejämaiden kanssa. Komission omatkin selvitykset osoittavat, että erityisesti Mercosur-maissa neu-vottelukumppanit eivät ole valmiita täyttämään EU:n laatuvaatimuksia elintarviketurvallisuudessa. Tarkastuksissa on löydetty niin lääkeaineita, hormoneja kuin taudinaiheuttajia puhumattakaan kor-ruption aiheuttamista ongelmista. Tämä ei ole kuitenkaan ole estänyt EU:ta olemasta aloitteellinen ja tekemällä lisämyönnytyksiä maataloudessa.

Tällä hetkellä mitään kauppasopimusta ei saada sovittua ilman oleellisia myönnytyksiä maatalou-dessa . Eurooppalainen maatalous tarvitsee tasapuoliset mahdollisuudet kilpailuun sisämarkkinoilla, jolloin kuluttajien vaatimuksista johdetut eläinten hyvinvointi ja muut tuotantosäännökset eivät voi olla vain eurooppalaisten tuottajien noudattamia sääntöjä. Antimikrobiresistenssi on kaikilla kansain-välisillä foorumeille nyt puheenaiheena. Elintarvikkeiden vapaamman liikkuvuuden tavoitteissa on myös antimikrobiresistenssi nostettava kauppapolitiikan agendalle.

Kannatamme kaupankäynnin vapauttamista, mutta eurooppalaista kestävää ruuantuotantoa, ruo-katurvallisuutta eikä ruokaturvallisuusviranomaisten luotettavuutta EU ei voi uhrata kauppaneu-votteluissa.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Juha Ruippo
Johtaja
MTK Brysselin toimisto