Lakiin tehtyjen muutosten tavoitteena on

• edistää elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvata elintarvikeketjussa heikoimmassa asemassa olevien toimijoiden asemaa

• selkeyttää elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtäviä ja toimintaa sekä

• selkeyttää laissa tarkoitetun viranomaisen käsitettä.

Muutoksilla pyritään myös helpottamaan elintarvikeketjun heikompien osapuolten kustannuskriisiä ja vahvistamaan heikommassa asemassa olevien tavarantoimittajien neuvotteluasemaa. Viljelijän näkökulmasta keskeisimmät muutokset koskevat maksuaikojen lyhentymistä sekä palautusten kieltoa. Laki mahdollistaa kuitenkin joustamisen näistä säännöksistä viljelijän aloitteesta.

Ostajien on otettava lain muutokset huomioon sopimuksissaan. Muutokset eivät siis edellytä viljelijältä toimia, ellei viljelijä toimi itse lain tarkoittamana ostajana.

Lain 2a –2 g pykälien kieltoja sovelletaan entiseen tapaan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kauppaa koskeviin sopimuksiin ja käytäntöihin

• kun tavarantoimittaja on liikevaihdoltaan ostajaa pienempi ja ostajan liikevaihto on vähintään 2 miljoonaa euroa ja ainakin toinen osapuolista on sijoittautunut Euroopan unioniin sekä

• kun maataloustuotteiden tai elintarvikkeiden ostajana on viranomainen.

Maksuaikojen muutos, 2 a pykälä

Sallittu maksuaika pilaantuvien tuotteiden osalta on jatkossa 14 päivää. Laissa tarkoitettujen muiden kuin pilaantuvien tuotteiden osalta osapuolet voivat sopia enintään 30 päivän maksuajasta. Tavarantoimittajan aloitteesta voidaan sopimuksissa noudattaa myös nykyisen lain maksuaikoja eli pilaantuvien tuotteiden osalta 30 päivää ja ei-pilaantuvien tuotteiden osalta enintään 60 päivää.

Jatkossa viljelijät saavat siis maksun toimittamistaan tuotteista aiempaa nopeammassa ajassa, elleivät sovi toisin. Entistä lyhyemmän myyntilaskujen maksuajan on katsottu helpottavan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusasemaa.

Maksuttomia palautuksia koskeva muutos, 2 f pykälä

Pääsäännön mukaan ostaja ei jatkossa saa palauttaa myymättä jääneitä maataloustuotteita tai elintarvikkeita ilman maksua. Poikkeuksena tästä ovat tilanteet, joissa toimitussopimuksessa on tavarantoimittajan aloitteesta sovittu selkeästi ja yksiselitteisesti sellaisten tuotteiden palautuksesta, jotka eivät ole aiemmin olleet tavarantoimittajan valikoimassa. Tällaisia tuotteita voivat olla esimerkiksi uutuus- ja sesonkituotteet. Tällaisten uusien tuotteiden palautusta koskeva sopimus voi olla voimassa enintään kolme kuukautta.

Palautuksia koskevalla muutoksella nähdään olevan positiivisia vaikutuksia viljelijöiden maksukykyyn, jos heidän osaltaan poistuu mahdollinen kustannustekijä eli velvollisuus järjestää omaan lukuun myymättä jääneiden tuotteiden palauttaminen tai hävittäminen. Muutoksella pyritään estämään myös lain 2 b pykälän, eli tilausten viime hetken peruutusten, kiertäminen. Lain nykymuodon nojalla ostajalla on huomatessaan alle 30 päivää ennen sovittua toimitusta mahdollisuus palauttaa myymättä jäävät tuotteet tavarantoimittajalle, jollei tuotteiden menekki tule olemaan tilauksen suuruinen, mikäli tavarantoimittajan ja ostajan välillä on sovittu tuotteiden palauttamiseen liittyvistä käytännöistä. Tämä mahdollisuus ei ole ollut omiaan luomaan kannusteita tuotteiden myymiseksi tai markkinoimiseksi. Myymättä jääneiden tuotteiden palautukset on kielletty myös viidessä muussa EU:n jäsenmaassa.

Muut muutokset

Muista lakiin tehdyistä muutoksista ovat viljelijöiden näkökulmasta merkittävimpiä 9 pykälän ja viranomaisen määritelmää koskevat muutokset. Viranomaisen määritelmä vastaa jatkossa julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 5 pykälän hankintayksikön määritelmää. Tämä määritelmien yhtenäistäminen selkeyttää lain tulkintaa.

Lakiin lisättiin elintarvikemarkkinavaltuutetulle mahdollisuus avustaa osapuolia selvittämään asiaa ja edistämään asian sovinnollista ratkaisua myös tilanteissa, jossa sopimuksen noudattamisesta aiheutuu kohtuuttomia seurauksia tavarantoimittajalle. Tällainen tilanne voisi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun sopimus muuttuu elinkeinonharjoittajan kannalta kohtuuttomaksi ilman epäilyä lainvastaisesta menettelystä. Laissa viitataan tämän osalta kauppalain 23 pykälän 1 momenttiin.

Lakimuutos mahdollistaisi siis sopimuksen osapuolille keinon saattaa asia valtuutetun käsiteltäväksi myös tilanteissa, joissa sopimuksen kohtuuttomuus johtuu osapuolten vaikutusvallan ulkopuolella olevista seikoista. Valtuutetun avustama neuvottelu voisi tapahtua esimerkiksi

• jos osapuolten sopimus on pitkäaikainen määräaikainen sopimus tai

• jos sopimuksen solmimisen ja sopimuksessa tarkoitetun toimituksen välinen aika on esimerkiksi yli kolme kuukautta ja sopimuksen täyttäminen edellyttäisi tavarantoimittajan osalta uhrauksia, jotka ovat kohtuuttomia verrattuna ostajalle siitä koituvaan etuun, että myyjä täyttää sopimuksen.

Muutoksella pyritään helpottamaan elintarvikeketjun heikompien osapuolien asemaa erityisesti kustannuskriisin kaltaisissa tilanteissa.

Muut lakiin tehdyt muutokset ovat viljelijöiden näkökulmasta vaikutuksiltaan vähäisempiä.

Muuta ajankohtaista elintarvikemarkkinoiden sääntelystä

Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto järjesti 21.3.2023 Säätytalolla seminaarin Näkökulmia elintarvikemarkkinoiden sääntelyyn ja valvontaan. Seminaarissa kuultiin elintarvikemarkkinavaltuutetun lisäksi useita muita elintarvikeketjun valvontaan liittyviä tahoja sekä eri alojen asiantuntijoita elintarvikeketjun sääntelystä.

Seminaarissa kuultiin elintarvikeketjun valvonnasta Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtajaa sekä kolmea Keskuskauppakamarin yhteydessä toimivan itsesääntelyelimen puheenjohtajaa. Uusin, vuoden vaihteessa toimintansa aloittanut elintarvikeketjun asioihin erikoistunut itsesääntelyelin, Elintarvikemarkkinointilautakunta, antaa lausuntoja siitä, onko tietty elintarvikkeen markkinointi Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) markkinointisääntöjen, ICC:n elintarvikkeiden markkinointia koskevan tulkintaohjeen tai Elintarviketeollisuusliitto ry:n elintarvikkeiden markkinointiohjeen vastaista.

Tapahtuman asiantuntijat toivoivat lähes yhdenmukaisesti entistä selkeämpää viestintää elintarvikeketjun sääntelystä. Muutoin asiantuntijoiden puheenvuoroissa korostuivat tuottajaorganisaatioiden mahdollisuudet, elintarvikevienti, päivittäistavarakauppasektoria koskevan tutkimuksen tärkeys, säännösten selkeyden tärkeys sekä toive lojaliteettivelvollisuuden korostuneesta huomioimisesta elintarvikeketjussa, jossa neuvotteluvoima on epätasaisesti jakautunut.

Tapahtumasta ei valitettavasti ole saatavilla tallennetta, mutta tilaisuuden esitykset tulevat myöhemmin saataville.

EU-komission kyselyn hyvien kauppatapojen vastaisten käytäntöjen esiintymisestä maatalous- ja elintarvikeketjussa vastausaika päättyi 15.3. Kyselyn tuloksiin voit perehtyä täällä: Questionnaire to suppliers in the agricultural and food supply chain on unfair trading practices (UTPs) - 3rd wave.

Kimmo Tammi

juristi, maatalous ja elintarvikemarkkina

+358 20 413 2141

aiheet: elintarvikemarkkinalaki