EU:n ennallistamisasetus kolmikantaneuvotteluissa – vaikuttamistyötä tarvitaan

Takaisin EU:n ennallistamisasetus kolmikantaneuvotteluissa – vaikuttamistyötä tarvitaan

Uutinen – Maaseudun edunvalvonta

EU:n ennallistamisasetus kolmikantaneuvotteluissa – vaikuttamistyötä tarvitaan

28.10.2023

Luonnon ennallistamista koskevan asetusehdotuksen käsittely on edennyt kolmikantaneuvotteluihin. Yhteisymmärrys pyrittäneen löytämään jo marraskuussa. Asetuksen voimaantulo edellyttää, että sekä parlamentti että neuvosto hyväksyvät lopputuloksen.

Neuvostossa hyväksyttiin kesäkuussa asetusehdotusta koskeva yleisnäkemys. Yleisnäkemykseen sisältyy useita komission ehdotusta parantavia muutoksia. Muutokset eivät kuitenkaan kokonaisuudessaan tarkasteltuna ja tärkeimpien artiklojen osalta ole riittäviä tasapainoisen ja hyväksyttävän lopputuloksen aikaansaamisen kannalta. Parlamentin täysistunnossa hyväksyttiin heinäkuussa parlamentin kanta, johon sisältyy useita merkittäviä muutoksia komission esitykseen. Parlamentin näkemys on monelta osin yhtenevä neuvoston yleisnäkemyksen kanssa, mutta siinä on myös useita maa- ja metsätalouden kannalta parempia kirjauksia.

Kolmesta lainsäädäntötekstin versiosta parlamentin kanta on paras, vaikka sekään ei ole ongelmaton. Kolmikantaneuvotteluissa on siksi tavoiteltava erityisesti parlamentin kantaan sisältyvien hyvien muutosten säilyttämistä sekä vielä jäljelle jääneiden epäkohtien korjaamista. Mikäli neuvottelujen tuloksena ei ole kokonaiskestävyyden, huoltovarmuuden, Suomelle aiheutuvien kustannusten ja maanomistajien oikeuksien näkökulmasta tyydyttävä lainsäädäntöteksti, asetusta ei tule neuvostossa ja parlamentissa hyväksyä.

MTK korostaa tarvetta kiinnittää huomiota etenkin 4 ja 9 artikloihin, sillä niiden merkitys on Suomelle aiheutuvien vaikutusten ja kustannusten kannalta keskeinen. Kyseisissä artikloissa parlamentin ja neuvoston kannat eroavat selkeästi toisistaan, mikä korostaa niiden merkitystä myös neuvottelutulokseen pääsemisen näkökulmasta.

Vaikka lopputuloksen aikaansaaminen edellyttää kompromisseja, 4 ja 9 artiklojen osalta on painotettava parlamentin näkemyksiä. Parlamentin mukaan 4 artiklan 1 kohdan tarkoittamat direktiiviluontotyyppien ennallistamistoimet tulee kohdistaa Natura 2000 -alueille. MTK pitää tämän tai ainakin vaikutuksiltaan vastaavan linjauksen sisällyttämistä lopulliseen asetukseen ratkaisevan tärkeänä, sillä se hillitsee asetuksesta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi MTK katsoo, että parlamentin näkemyksen mukaisesti 4 artiklan 7 kohta eli ns. heikentämiskielto tulee poistaa kokonaan.

Parlamentti edellyttää kannassaan myös maataloutta koskevan 9 artiklan poistamista. MTK on alusta pitäen katsonut, että kaikille jäsenmaille samat maatalousluonnon tilaa kuvaavat indikaattorit sekä maatalouskäytössä olevien turvemaiden ennallistamis- ja vettämisvelvoitteet eivät ole hyväksyttävissä.

Suomessa on muodostettu ennallistamisasetukseen kansallinen kanta, joka ilmenee kahdesta eduskunnan suuren valiokunnan lausunnosta. Suomi lähtee siitä, että neuvotteluissa tulee puolustaa Suomen kannalta hyviä muutoksia, mutta myös edellyttää korjaamaan ehdotukseen vielä sisältyviä ongelmakohtia. Suomi arvioi tekeillä olevaa lainsäädäntöä etenkin siitä aiheutuvien kustannusten ja jäsenmaiden liikkumavaran näkökulmasta. MTK katsoo, että parlamentin näkemykset vastaavat Suomen tavoitteisiin selvästi paremmin kuin neuvoston ja komission linjaukset. MTK painottaa, että tyydyttävän lopputuloksen aikaansaamiseksi Suomen on otettava tavoitteellinen ja aktiivinen rooli yhdessä samanmielisten jäsenmaiden kanssa. Ratkaisevan vaikuttamistyön hetki on juuri nyt.