MTK pitää tärkeänä, että kansallisen suunnitelman valmistelussa huomioidaan Suomen erityisolosuhteet. Vaikka asetuksessa asetetut tavoitteet ovat kaikille jäsenmaille samat, eivät samat ratkaisut välttämättä sovellu eri puolille Eurooppaa. Metsien rakenne, maanomistusolot ja luonnonolosuhteet poikkeavat Suomessa monin tavoin monista muista jäsenmaista, ja tämän tulee näkyä myös toimeenpanossa.

Yksityismailla toimien tulee perustua vapaaehtoisuuteen

Eduskunnan käsittelemän kansallisen suunnitelman toimivaltasäännöksen mukaan kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelusta vastaa ympäristöministeriö ja suunnitelman hyväksyy valtioneuvosto. Metsänomistajien kannalta merkittävä linjaus on se, että suunnitelmalla ei ole vaikutusta yksityisten maanomistajien oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Yksityismailla mahdollisten ennallistamistoimien tulee siis perustua vapaaehtoisuuteen.

MTK pitää tätä linjausta erittäin tärkeänä omaisuudensuojan kannalta. Vaikka lausunnoilla olevan suunnitelmaluonnoksen alussa korostetaan vapaaehtoisuutta sekä esimerkiksi METSO- ja Helmi-ohjelmien merkitystä, luonnos sisältää myös useita kirjauksia lainsäädäntömuutoksista ja niiden selvittämisestä. MTK:n näkemyksen mukaan eduskunnan selkeä linjaus vapaaehtoisuudesta tulee kirjata suunnitelmaan näkyvästi ja johdonmukaisesti niin, ettei ennallistamissuunnitelmasta muodostu väylää uusille käyttörajoituksille yksityisillä mailla.
 

Luontotyyppien määrittely vaikuttaa toimien laajuuteen ja kustannuksiin

Suunnitelman arviointia vaikeuttaa tällä hetkellä myös se, että siitä puuttuu edelleen keskeisiä metsäluontotyyppien määritelmiä sekä niihin liittyviä pinta-alatavoitteita. Luontotyyppien määrittely ei ole pelkkä tekninen yksityiskohta, sillä ne vaikuttavat suoraan siihen, kuinka laajaksi ennallistamistoimien tarve arvioidaan ja millaisiksi niiden kustannukset muodostuvat.

Luontotyyppien määrittelyyn liittyy myös tärkeä periaatteellinen kysymys. Eduskunnan ympäristövaliokunta on linjannut, että ennallistamissuunnitelmassa tulee hyödyntää EU:n luontodirektiivin tulkintoja siten, että kansalliset joustot käytetään täysimääräisesti taloudellisten vaikutusten minimoimiseksi ja määritelmät pidetään mahdollisimman selkeärajaisina. MTK korostaa, että suunnitelmassa tulee nojata EU:n habitaattimanuaalin määritelmiin eikä myöhemmin syntyneisiin hyvin väljiin kansallisiin tulkintoihin. Muutoin vaarana on, että metsänomistajien epävarmuus lisääntyy ja halukkuus vapaaehtoisiin luonnonhoitotoimiin heikkenee.

Heikentämättömyysvelvoitteen toimeenpano ratkaistaan Suomen kansallisessa suunnitelmassa

Yksi suunnitelman keskeisistä ja vielä avoimista kysymyksistä liittyy niin sanotun heikentämättömyysvelvoitteen toimeenpanoon. Ennallistamisasetuksen mukaan jäsenvaltioiden on pyrittävä estämään sellaisten luontotyyppien merkittävä heikentyminen, jotka ovat jo hyvässä tilassa tai joita tarvitaan ennallistamistavoitteiden saavuttamiseen. Se, miten velvoite käytännössä toteutetaan Suomessa, ratkaistaan kansallisessa suunnitelmassa.

Lausunnoilla olevan luonnoksen mukaan heikentämättömyyttä tavoiteltaisiin muun muassa luonnonsuojelulakiin lisättävän uuden yleissäännöksen avulla, jonka perusteella heikentämättömyyttä arvioitaisiin osana erilaisia lupa- ja suunnittelumenettelyjä. Lisäksi keinoiksi esitetään ekologista kompensaatiota ja neuvontaa. MTK:n näkemyksen mukaan ehdotukset jättävät kuitenkin vielä paljon avoimia kysymyksiä erityisesti sen suhteen, millaisia vaikutuksia niillä voisi tulevaisuudessa olla metsien käyttöön.
 

Suunnitelman rahoituspohja on varmistettava

Myös rahoitus on yksi suunnitelman keskeisistä haasteista. Suomi vastusti aikanaan ennallistamisasetuksen hyväksymistä muun muassa sen korkeiksi arvioitujen kustannusten vuoksi. Nyt lausunnoilla olevan suunnitelmaluonnoksen mukaan ennallistamisen kokonaiskustannukset olisivat noin 1,2 miljardia euroa vuodessa, ja rahoitusvaje noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Kaikille suunnitelmassa esitetyille toimille ei siis tällä hetkellä ole osoitettavissa rahoitusta.

MTK:n näkemyksen mukaan suunnitelmaan ei tule sisällyttää toimenpiteitä, joille ei ole realistista rahoituspohjaa. Riittävä rahoitus on myös vapaaehtoisuuden edellytys. Jos maanomistajille suunnattuja toimia ei kyetä rahoittamaan asianmukaisesti, eivät ne ole aidosti vapaaehtoisia eivätkä käytännössä toteuttamiskelpoisia.

MTK ajaa maanomistajan asiaa sekä kansallisesti että EU:ssa

MTK jatkaa vaikuttamistyötään sekä kansallisen suunnitelman valmistelussa että EU-tasolla. Järjestön tavoitteena on, että ennallistamisasetusta yksinkertaistetaan edelleen ja että Suomen erityispiirteet ja maanomistajien oikeudet huomioidaan toimeenpanossa nykyistä paremmin. MTK:n mukaan asetuksen mahdollinen yksinkertaistaminen ja kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu eivät voi olla toisistaan irrallisia prosesseja. Suomen on pystyttävä edistämään molempia rinnakkain. Näin voidaan turvata maanomistajien oikeudet, säilyttää vapaaehtoisuus toimeenpanon lähtökohtana ja edistää luonnon monimuotoisuutta käytännössä toimivilla ja kustannustehokkailla ratkaisuilla.

Vilma Holkko

juristi, luonnonsuojelu

luonnonsuojelun lakiasiat

+358 20 413 2091

+358 50 354 2827

aiheet: ennallistaminen, vaikuttaminen