Ennallistamisasetuksella tavoitellaan luonnon tilan parantamista monin erilaisin toimenpitein. Jotta asetuksen tavoitteet myönteisestä kehityksestä voidaan saavuttaa, on saatava aikaan luonnon kannalta positiivista tekemistä ja vähennettävä negatiivista. Kansallisen ennallistamissuunnitelman yhteydessä päätetään, mitä toimenpiteitä ja ohjauskeinoja Suomessa käytetään. Siksi kansallinen ennallistamissuunnitelma on asetuksen tarkempien käytännön vaikutusten kannalta ratkaiseva.

Maa- ja metsätalouteen ennallistamisasetus tulee vaikuttamaan sekä suoraan että välillisesti. Asetuksessa on suoraan metsiä ja maatalousympäristöjä koskevia tavoitteita, mutta myös esimerkiksi vesiympäristöjen tilan kannalta maa- ja metsätaloustoiminnalla on merkitystä.

Suunnittelu etenee ministeriöiden valmisteluryhmissä
 

Jo nykyisin käytössä olevien konstien tehostaminen saattaa monen tavoitteen kohdalla viedä melko pitkälle. Talousmetsien luonnonhoito ja eläinten laiduntaminen perinnebiotoopeilla ovat jo monille tuttuja toimia, jotka vaikuttavat luonnon tilaan myönteisesti. Nämäkin ovat siis asetuksen tarkoittamaa ennallistamista. Soiden vapaaehtoista suojelua voidaan jatkaa Helmi-ohjelmassa ja metsien vapaaehtoista suojelua edistää METSO-ohjelmassa. Valmistelun edetessä tullaan tosin varmasti kuulemaan erilaisia ehdotuksia myös lainsäädännön muutostarpeista.

Ennallistamissuunnitelmaa laaditaan ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön vetämissä valmisteluryhmissä. Tähän mennessä ryhmissä on selvitetty esimerkiksi sitä, mitä tietolähteitä Suomessa on käytettävissä ja missä tilanteessa luonnon tilaa kuvaavien indikaattoreiden osalta tällä hetkellä ollaan. Syksyllä paneudutaan toimenpiteisiin ja ohjauskeinoihin. On esimerkiksi miettivä, millä toimenpiteillä lahopuun määrää metsissä saadaan lisättyä ja miten toimenpiteet saadaan toteutumaan käytännössä. On valittava, käytetäänkö keppiä vai porkkanaa.

Ennallistamissuunnitelman valmistelun ohjausryhmä päätti maaliskuussa 2025 suunnitelman laatimisen reunaehdoista. Ohjausryhmä painottaa muun ohella vapaaehtoisuutta keskeisenä osana keinovalikoimaa, vaikutustenarviointien tarvetta, perusoikeuksien toteutumisesta huolehtimista ja julkisen rahoituksen käytön kustannustehokkuutta.

Lisärahoitus tarpeen
 

Luontotyöhön tarvittavan rahoituksen järjestäminen tulee olemaan iso haaste. Luonnon tilan ylläpitämiseen ja parantamiseen käytetään resursseja toki jo nyt, mutta lisäpanostukset ovat välttämättömiä. Alustavien ja vielä epävarmojen ympäristöministeriön arvioiden mukaan lisärahoituksen tarve voi olla Suomessa vuosittain noin 400–600 miljoonaa euroa. Suunnitelman laatimisen edetessä tämäkin tieto tarkentuu, mutta mittaluokka kertoo asian merkittävyydestä myös taloudelliselta kannalta. Sisällöltään laajan ennallistamissuunnitelman kokoamiseksi tarvitaan laadukasta vaikutustenarviointia auttamaan luonnon kannalta vaikuttavien, resurssien kannalta realististen sekä maa- ja metsätalouden kannalta hyväksyttävien päätösten tekemisessä.

Kansallisen ennallistamissuunnitelman osalta MTK:n edunvalvonnan yhtenä avainsanana on järkevyys. Eri tavoitteiden yhteensovittaminen, joustojen hyödyntäminen, toimien vaikuttava ja kustannustehokas kohdentaminen, hyväksyttävyys, vapaaehtoisuus, omaisuuden suoja ja toimien rahoituksen järjestäminen ovat näkökulmia, joiden kautta MTK tekee omia ja arvioi muiden esille tuomia ehdotuksia.

Lisätietoja:
5.6.2025 pidetyn ennallistamissuunnitelman valmistelua käsitelleen tilannekatsauswebinaarin esitysmateriaalit ovat tutustuttavissa täällä.

Anna-Rosa Asikainen

juristi, luonnonsuojelu

luonnonsuojelun lakiasiat

+358 20 413 2454

+358 40 920 9858

aiheet: ennallistaminen, mtk mobiili