Sisältöjulkaisija

null EU:n ja Britannian tuleva suhde

Blogi - Kansainvälinen toiminta

EU:n ja Britannian tuleva suhde

13.2.2020

Jo vuosia jatkuneessa Brexit-kohkaamisessa siirryttiin uudelle tasolle Britannian erottua EU:sta tammikuun lopussa. Tähän saakka näkökulmana asiassa on ollut lähinnä se, millä ehdoilla ja milloin Britannia eroaa EU:sta.  Nyt ollaan siirtymässä neuvotteluvaiheeseen, jossa on tarkoitus sopia EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta.  

Britannian erottua EU:sta käynnistyi vuoden loppuun saakka kestävä siirtymäkausi. Tänä aikana Britannia säilyy osana EU:n sisämarkkinoita ja on mukana tulliunionissa. Britannia myös noudattaa EU:n kansainvälisten sopimusten velvoitteita. EU:n päätöksentekoon maa ei kuitenkaan enää osallistu.

MTK:ssa paneuduttiin tällä viikolla EU:n ja Britannian tulevaan suhteeseen erityisessä asiantuntijaseminaarissa. Myös MTK:n johtokunta sai asiasta tilannekatsauksen ulkoministeriön asiantuntijoilta.

EU valmistautuu parhaillaan omiin neuvotteluihinsa. Euroopan parlamentti ja jäsenmaat hyväksynevät kuluvan kuun lopussa komission neuvottelumandaatin asiaan liittyen. Käytännössä EU on valmis aloittamaan neuvottelut ensi kuun alussa. EU:n lähtökohtana tulevalle sopimukselle on se, että kaupankäyntiin Britannian kanssa ei tule kiintiöitä eikä tulleja.

Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan EU korostaa erityisesti myös tasapuolisten kilpailuedellytysten toteutumista Britannian välisessä kaupankäynnissä. EU haluaa estää mahdollisen polkumyynnin sisämarkkinoillaan. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi valtiontukiin, työoloihin, sosiaalisiin oikeuksiin, kuluttajansuojaan, ympäristöön ja moniin muihin asioihin liittyvillä normeilla on suuri merkitys tulevassa kauppasopimuksessa. Maataloustuotantoon ja elintarvikkeisiin kohdistuu EU:ssa perinteisesti paljon sääntelyä. 

Komission puheenjohtaja Ursula Van der Leyen totesi äskettäin, että Britannian pääsy EU:n sisämarkkinoille on sitä helpompaa mitä lähempänä Britannian standardit ovat EU:n standardeja. Van der Leyen on myös todennut, että EU ei tule sallimaan yritystensä altistumista kilpailun vääristymiselle brittiyritysten kanssa. Pääministeri Jonhson puolestaan totesi viime viikolla puheessaan, että Britannia ei jatkossa aio noudattaa EU:n standardeja. Toisaalta Jonhsson korosti sitä, että Britannia ei ole aikeissa alentaa EU:n normeja ja että standardit Britanniassa ovat yleisesti EU:ta korkeammalla tasolla.

Lähtöasetelmat tuleville neuvotteluille eivät retoriikan valossa näytä kovin helpoilta. Suurin haaste lienee kuitenkin aikataulu. Neuvottelut pitäisi saada valmiiksi hyvissä ajoin ennen vuoden loppua, jotta sopimus olisi toimeenpantavissa siirtymäkauden päätyttyä. Monien mielestä näin kireä aikataulu on käytännössä mahdoton. EU:n pääneuvottelija Michel Barnier ehdotti jo aiemmin siirtymäkauden jatkamista vuodella tai kahdella, mutta Britannia ei tähän suostunut.

Arvioiden mukaan ensi juhannuksena pidettävä Eurooppa-neuvoston kokous on se hetki, jolloin EU:n on tehtävä tilannearvioita neuvotteluista. Mikäli sopimus Britannian kanssa määräajassa ei näytä mahdolliselta, on EU:n alettava valmistautumaan sopimuksettomaan eron tilanteeseen. Sopimukseton ero eli kova Brexit on edelleen mahdollinen. Epävarmuus tämän osalta ei ole poistunut.

Sopimuksettoman eron tilanteessa perälautana EU:n ja Britannian kauppasuhteissa olisivat WTO:n puitteissa sovitut säännöt. WTO-tullit ovat korkeita erityisesti monilla maito- ja lihatuotteilla. Jos näitä jouduttaisiin soveltamaan, olisi tällä huomattavia vaikutuksia EU:n maito- ja lihamarkkinoihin. EU:n sisämarkkinoilla vaikutukset ulottuisivat hyvin pian myös Suomeen. Jos Britannia haluaisi soveltaa WTO-tasoa alempia tulleja, olisi sen sovellettava näitä EU:n lisäksi myös kaikkien muidenkin maiden kohdalla. Kilpailutilanne Britannian markkinoilla kiristyisi.

Samanaikaisesti kun EU valmistelee tulevaa suhdettaan Britannian kanssa, tehdään vastaavaa työtä monissa järjestöissä ja myös muilla tahoilla. Esimerkiksi Euroopan maataloustuottajien kattojärjestö COPA pohtii parhaillaan sitä, millä tavalla se järjestää tulevaisuudessa yhteistyönsä brittiviljelijöitä edustavan NFU:n kanssa. Myös edustamassani Euroopan Talous- ja Sosiaalikomiteassa perustettiin äskettäin erillinen työryhmä valmistelemaan tulevaa yhteistyötä EU:n ja Britannian järjestökentän välillä.
 

EUROOPASTA JA EU:STA

Simo Tiainen, johtaja, MTK