Euroopan talous- ja sosiaalikomitean seminaarissa haettiin lääkkeitä EU:n kilpailukyvyn kehittämiseen
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean seminaarissa haettiin lääkkeitä EU:n kilpailukyvyn kehittämiseen
Uutinen
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean seminaarissa haettiin lääkkeitä EU:n kilpailukyvyn kehittämiseen
17.09.2019
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kokoontui maanantaina 16.9. Helsingissä seminaariin, jossa keskustelunaiheena oli EU:n kilpailukyvyn parantaminen kolmen toimialueen kestävän kehityksen avulla. Teemoina olivat biotalous ja hiilineutraalius, digitalisaatio ja infrastruktuurin kehittäminen. Suomalaista näkemystä ja tietotaitoa teemaan toivat MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, Valion hiilineutraali maitoketju -hankkeen vetäjä Juha Nousiainen sekä Nesteen vastuullisuusjohtaja Salla Ahonen. Biotalouskeskustelua johti MTK:n johtaja Simo Tiainen, joka toimii edustajanamme ETSK:ssa.
ETSK:n puheenjohtaja Arno Metzler korosti avauspuheenvuorossaan, että valtaosa talouskasvusta tulee pienistä- ja keskisuurista yrityksistä. Suomella on kokemusta myös siitä, miten suuret yritykset sopeutuvat muutoksiin. Visio kilpailukyvystä ei riitä vaan pitää olla keinot parantaa sitä. Kansalaisyhteiskunta on tärkeä toimija kilpailukyvyn kehittämisessä.
Valtiosihteeri Jari Partanen toi Suomen hallituksen ja EU-puheenjohtajamaan tervehdyksen. Suomessa ja EU-alueella on tavoitteena muutos hiilineutraalia taloutta kohti. Partasen mukaan tarvitaan vahvaa EU-yhteismarkkinaa, etenkin digitaalisen talouden vahdittamisessa. Partanen nosti esille tavoitteen, että EU:sta tulisi globaali johtaja digitaalisessa taloudessa. EU:n tulee lisätä koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta sekä pyrkiä edelleen avoimeen ja sääntöpohjaiseen kauppapolitiikkaan.
-Meidän tulee pyrkiä luomaan vahvaa EU:ta. Rahoituskehyksestä tulee saada aikaan poliittinen sopimus tämän vuoden loppuun mennessä. EU:n pitää myös vastata kansalaistensa tarpeisiin, Partanen sanoi.
Suomen eduskunnan talouskomitean puheenjohtaja Johannes Koskinen kävi läpi tilastoja talouskasvun kilpailukyvyn taustalla. Hän nosti niin ikään esille erityisesti tutkimus- ja tuotekehityspanostuksen tärkeyden.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila korosti, että Suomen hallitus asettanut tavoitteen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035. Viljelijät ja metsänomistajat ovat biotalouden ilmastosankareita. Fossiilisille polttoaineille on löydettävä vaihtoehtoja. Marttilan mukaan biomassan tuotanto ja kulutus tulevat olemaan huomattavasti nykyistä suurempia tulevaisuudessa.
-Ilmastonmuutoksen vaikutus näkyy ilmastossa ja ekosysteemissä. Maa- ja metsätalouden kyettävä tuottamaan ruokaa ja samalla huolehdittava hiilinielujen säilyttämisestä ja kasvattamisesta, Marttila korosti.
Suomen Yrittäjien Jyrki Mäkynen toi esille huolensa EU:n kehityksestä. Europarlamentti aloittaa työnsä uusiutuneena ja monimuotoisena. Kilpailukyvyn kohentaminen ja kestävä kasvu ovat tärkeitä tavoitteita.
- Yrittäjät ovat hyvinvoinnin, taloudellisen toimeliaisuuden ja kasvun vetureita. EU:ssa uudet innovaatiot ja työpaikat lepäävät pitkälti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, Mäkynen korosti.
Mäkynen kertoi, että yrittäjien huolena on erityisesti Brexit.
-Toivomme, että rakentavassa hengessä löytyy sopimus senkin jälkeen kun UK lähtenyt EU:sta. Maailmantalouden kasvun heikkeneminen on nyt yrittäjien huolena ja on tärkeää, että yritystoiminnan edellytykset pystytään turvaamaan kaikissa talouden tilanteissa, Mäkynen korosti.
Biotalousseminaari toi esimerkkejä ilmastonmuutoksen hillintään ja lisäarvon saamiseen
Juha Nousiainen esitteli Valion Hiilineutraali maito 2035 -tavoitetta. Nousiainen korosti, että toimissa on satsattava erityisesti alkutuotantoon, koska kaksi kolmannesta tuotantoprosessin päästöistä on sieltä peräisin.
Tehokas maankäyttö, hiilinieluina toimivien nurmien käytön tehostaminen, uudet teknologiat päästöjen vähentämiseksi (uudet ruokintamenetelmät ja maatalousteknologian kehittäminen) sekä lannan tehokas käyttö ja biokaasuntuotanto fossiilipolttoaineiden sijaan ovat keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi.
Tärkeässä roolissa ovat myös energiatehokkuus ja uusiutuva energia, logistiikka ja pakkaukset sekä ruokahävikin vähentäminen.
-Ohjelma antaa uusia mahdollisuuksia maidontuottajille. Tuottavuuden kehittäminen tehostaa myös ilmastotavoitetta, Nousiainen korosti.
Salla Ahonen, Nesteeltä kertoi, että yhtiön tavoitteena on olla maailman suurin uusiutuvan dieselin valmistaja. Tavoitteena on vähentää tulevaisuuden tuotannon hiilijalanjälkeä nopeammin kuin EU:n ilmastotavoitteet sitä edellyttävät.
- Tarvitaan sekä perinteisten polttoaineiden kehittämistä että sähköautoja. Uusiutuva lentokonepolttoaine yhtiöllä on jo tarjolla, Ahonen kertoi.
Ahonen korosti tiukkoja kriteereitään raaka-aineidensa kestävyyden suhteen. Esille nousi palmuöljyn käyttö, joka on vähenemässä.
Mindaugas Matsulievis Latvian tuottajaliitosta korosti, että vastuullisuus ei ole vain ympäristövastuuta vaan myös taloudellinen ja sosiaalinen vastuullisuus huomioitava. Kestävä biotalous on hyvä viestintästrategia maaseudulle, koska se kattaa kaiken toiminnan ja eri näkökulmista.
- Valio hyvä esimerkki siitä, miten viljelijöille saadaan tuotettua lisäarvoa korkean teknologian kautta ja samalla luotua työpaikkoja. Edelleen paljon työvoimaa tarvitaan. Biokaasuteknologia on vanha, mutta se pitäisi saada laajaan käyttöön koko Euroopassa. Samalla otetaan lannasta typpi ja fosfori lannoitteeksi. Meidän viljelijöiden pitää olla aktiivisempia ja levittää tätä viestiä niin, että se toistetaan ympäri Eurooppaa.
Matsulievis korosti, että biotaloudessa on paljon lisäarvoa innovatiivisille ajatuksille. Pitää varmistaa tutkimusrahoitus ja monistettavuus, jotta maaseutualueet saavat taloudellista hyötyä.
-Tarvitaan lisää intohimoa oman tuotantomme puolustamiseen. Kuluttajat haluavat ruokaa pientiloilta, mutta paine suurten yritysten suunnalta kasvaa. Ratkaisuja on, mutta niitä ei oteta käyttöön riittävästi, hän sanoi.
Infraverkostoa koskien nousi keskustelussa esille maaseudun tieverkon heikko kunto. LVM:n verkko-osaston osastopäällikkö Sabina Lindström totesi, että huonokuntoiset tiet haja-asutusalueilla ovat valitettavan tuttuja.
-Onneksi tähän suureen ongelmaan on herätty. Nostamme haja-asutusalueiden alemman tieverkon kunnossapidon rahoitusta nykytasosta 300 miljoonaa euroa vuodessa, Lindström sanoi.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on EU:n neuvoa-antava toimielin, joka muodostuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden eturyhmien edustajista. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöesityksistä ja muista EU-asioista Euroopan komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle. ETSK toimii yhdyssiteenä unionin toimielinten ja kansalaisten välillä. ETSK:ssa on yhteensä 350 jäsentä. Suomesta komiteassa ovat edustettuina MTK:n lisäksi EK, Keskuskauppakamari, SAK, STTK, Akava, Suomen yrittäjät sekä kotitalous- ja kuluttajaneuvottelukunta. MTK:n edustajana ETSK:ssa on johtaja Simo Tiainen
Simo Tiainen
johtaja, maaseutu- ja aluepolitiikka, talous- ja sos.komitea
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen
+358 20 413 2811
+358 40 553 3131