Kesällä 2025 komissio esitteli virallisen ehdotuksensa FP10-ohjelmasta. Tässä yhteydessä määriteltiin ohjelman strategiset tavoitteet, painopistealueet sekä alustavat rahoituskehykset. Syksyllä 2025 jäsenvaltiot aloittivat neuvottelut ohjelman sisällöstä, ja tässä vaiheessa ratkaistiin, mihin tutkimuksen ja innovaatioiden teemoihin Euroopan unioni aikoi kohdistaa voimavaransa tulevina vuosina. 

Vuonna 2026 FP10-ohjelman valmistelu etenee Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. Kevään ja kesän aikana käynnistyvät trilogineuvottelut komission, parlamentin ja neuvoston välillä. Näissä neuvotteluissa sovitaan ohjelman lopullisesta rahoitustasosta, hallintorakenteesta ja sisällöllisistä painotuksista sekä siitä, miten FP10 kytkeytyy EU:n laajempiin strategioihin, kuten kilpailukyky-, ilmasto- ja huoltovarmuustavoitteisiin. Vuoden 2026 aikana täsmentyvät myös ohjelman käytännön toteutukseen liittyvät säännöt, rahoitusinstrumentit ja hakumenettelyt. 

Vuonna 2027 FP10-ohjelma saa lopullisen hyväksynnän osana EU:n monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamista. Tämän jälkeen ohjelman täytäntöönpano käynnistyy, ja komissio alkaa valmistella ensimmäisiä työohjelmia, hakuja ja rahoituskokonaisuuksia. Samalla jäsenvaltiot, tutkimuslaitokset, yritykset ja muut toimijat suuntaavat valmistautumisensa FP10:n mukaisiin rahoitusmahdollisuuksiin. Vuosi 2027 toimii siirtymävaiheena, jossa strategiset linjaukset muuttuvat konkreettisiksi rahoituspäätöksiksi ja hankkeiksi. 

FP10-ohjelman keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa Euroopan unionin kilpailukykyä, strategista autonomiaa ja kestävää kasvua. Ohjelmassa painotettiin ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä siirtymää kohti hiilineutraalia ja resurssitehokasta taloutta. Tutkimus- ja innovaatiorahoituksella pyrittiin edistämään uusiutuvien energiaratkaisujen käyttöönottoa sekä luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. 

Biotalous ja kiertotalous muodostivat FP10-ohjelmassa keskeisen kokonaisuuden, erityisesti maa- ja metsätalouden näkökulmasta. Tavoitteena oli kehittää uusia ratkaisuja, jotka tukivat luonnonvarojen tehokasta ja kestävää käyttöä sekä vahvistivat arvoketjujen toimivuutta. Samalla ohjelmassa korostettiin digitalisaation ja tekoälyn merkitystä talouden ja yhteiskunnan uudistamisessa. Tekoälyn, datan, kvanttilaskennan ja bioteknologian hyödyntäminen nähtiin keskeisenä keinona parantaa Euroopan tuottavuutta ja kilpailukykyä. 

Elintarviketurva ja maatalouden uudistaminen olivat FP10-ohjelman strategisia painopisteitä. Ohjelman kautta pyrittiin vahvistamaan Euroopan huoltovarmuutta ja omavaraisuutta sekä edistämään kestäviä tuotantoteknologioita ja uusia kasvinjalostusmenetelmiä. Näiden toimien tavoitteena oli turvata elintarviketuotannon jatkuvuus muuttuvissa ilmasto- ja markkinaolosuhteissa. 

Kilpailukyvyn vahvistamiseksi ohjelmassa valmisteltiin myös uusia rahoitusinstrumentteja. Yhtenä keskeisenä elementtinä oli Euroopan kilpailukykyrahaston perustaminen, jonka tarkoituksena oli yhdistää nykyisiä EU-rahoitusohjelmia ja selkeyttää rahoituksen hakemista. Samalla tavoitteena oli vahvistaa innovaatiorahoitusta ja parantaa sen kohdentumista yrityksille, tutkimuslaitoksille ja muille toimijoille. Ohjelman valmistelussa painotettiin lisäksi hallinnollista yksinkertaistamista, jotta rahoituksen hakuprosessit kevenisivät ja tutkimustulokset saataisiin nopeammin käytäntöön. 

Copa-Cogecan esittämät tutkimus- ja innovaatiopainopisteet olivat suurelta osin yhteneväisiä FP10-ohjelman tavoitteiden kanssa. Copa-Cogeca korosti kestävyyden merkitystä taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristöllisestä näkökulmasta sekä näki maatalouden ja elintarviketuotannon keskeisenä osana Euroopan huoltovarmuutta. Lisäksi se painotti alueellisesti räätälöityjen ratkaisujen kehittämistä sekä viljelijöiden ja osuuskuntien parempaa pääsyä tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen. Digitalisaation ja vihreän siirtymän edistäminen maataloudessa oli myös selkeä yhteinen tavoite. 

FP10-ohjelman onnistuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin strategiset EU-tason linjaukset pystytään yhdistämään käytännön toteutukseen. Vuosina 2026 ja 2027 vaikuttamistyön painopiste siirtyy ohjelman sisällön muotoilusta sen toimeenpanon varmistamiseen. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että rahoitusmekanismit ovat aidosti saavutettavia ja että tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulokset jalkautuvat tehokkaasti viljelijöiden, yritysten ja alueellisten toimijoiden käyttöön. Tässä Brysselin vaikuttamistyöllä on keskeinen rooli, jotta FP10-ohjelma tukee konkreettisesti Euroopan maatalouden, biotalouden ja luonnonvara-alan kehittämistä. 

Susanna Aro

johtaja, koulutus- ja tiedepolitiikka

+358 40 735 2138

aiheet: bryssel-agenda, eu-politiikka