null MTK:n metsäwebinaari vei kestävän metsätaloutemme viestiä EU-vaikuttajille

Uutinen – Metsäpolitiikka

MTK:n metsäwebinaari vei kestävän metsätaloutemme viestiä EU-vaikuttajille

27.5.2021

MTK järjesti englanninkielisen EU-vaikuttajawebinaarin kestävän pohjoismaisen metsätalouden merkityksestä yhteistyössä pohjoismaisten metsänomistajien ja metsäteollisuuden järjestöjen kanssa torstaina 27.5. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila korosti webinaarin yhteenvedossaan, että metsäluonnon monimuotoisuuden parantaminen ja aktiivinen metsänhoito on mahdollista yhdistää. Metsäsektori on sitoutunut tähän tavoitteeseen. MTK odottaa, että EU kunnioittaa kansallista tietotaitoa ja huomioi eri maiden toisistaan poikkeavat olosuhteet ja ratkaisumallit.

EU:n ympäristökomissaarin kansliapäällikkö Marius Vaščega
EU:n ympäristökomissaarin kansliapäällikkö Marius Vaščega

Vaikuttajawebinaarin tavoite on saada aikaan avointa keskustelua siitä, miten kestävä pohjoismainen metsänhoito huolehtii luontoarvoista osana kokonaiskestävyyttä. Metsätalouden toimijat haluavat, että kestävän eurooppalaisen metsätalouden viesti kantautuu metsiin kohdistuvan EU-lainsäädännön valmisteluun, ja että metsiin kohdistuva poliittinen sääntely on ennustettavaa ja reilua. Puheenvuoroissa kuultiin, että metsätalous ja metsäpohjainen biotalous tuovat paljon hyötyjä EU:n taloudelle, elämänlaadulle, kestävälle kehitykselle ja työllisyydelle. 

Webinaarissa esiintyivät ympäristökomissaarin kansliapäällikkö Marius Vaščega, Euroopan metsäinstituutti EFI:n johtaja Marc Palahí, MEP, EU:n metsästrtategian raportööri EU-parlamentissa Petri Sarvamaa, Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky sekä MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Komission puheenvuorossa nousi esiin, että metsillä merkittävä rooli EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. EU:n metsäala on kasvussa, mutta metsien laatu ja terveys ovat vaakalaudalla.

- Ilmastonmuutos ja luontokato haastavat metsiämme. Kaikkien metsien on oltava hyvässä kunnossa, ja on otettava käyttöön biodiversiteettiä lisääviä käytänteitä. Green Deal haluaa uudelleenajatella talousmalliamme huomioimaan paremmin ilmaston ja biodiversiteetin, sanoi Marius Vaščega.

Hän vakuutti, että komissio haluaa varmistaa metsien monipuolisen käytön, joka mahdollistaa ilmasto- ja biodiversiteettinäkökulman sekä metsien talouskäytön.

Marc Palahi korosti, että biokiertotalous on keino ajatella kokonaisvaltaisesti biologisten resurssien hyödyntämistä ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi.
 

Biokiertotalous on ratkaisu ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin
 

- Puupohjaiset tuotteet voivat korvata fossiilipohjaisia. Nanosellupohjaisilla kuiduilla voidaan korvata synteettisiä kuituja ja puuvillaa tekstiiliteollisuudessa. Niillä on 3-6 kertaa vähemmän ilmastopäästöjä kuin öljypohjaisilla kuiduilla, Palahi sanoi.

Toinen esimerkki on rakennusteollisuus. Rakennusteollisuus aiheuttaa EU:ssa 35 % kasvihuonekaasupäästöistä. Uusiutuva puu korvaa rakennusaineena ilmastovaikutuksiltaan huonompia materiaaleja kuten betonia ja terästä, mutta mahdollistaa myös sen, että kaupungeistamme tulee hiilivarastoja.

EU:n metsäsektori tuottaa 40 % metsäteollisuustuotteiden viennin arvosta globaalisti. Ala työllistää EU:ssa neljä miljoonaa ihmistä ja alalla toimii 400 000 pk-yritystä

Metsätalouden on sopeuduttava ympäristöhaasteisiin ja metsien terveydestä on huolehdittava, samoin kuin metsäalan innovaatiopotentiaalin hyödyntämisestä uusiin investointeihin.

Palahi korosti, että EU tarvitsee läpinäkyvämmän tiedeplatformin. Metsät ovat poikkisektoriaalinen teema, jossa keskustelu on nyt polarisoitunutta voimakkaiden ilmasto- ja biodiversiteettinäkökohtien takia. Yhteistä, tiedepohjaista ja kokonaisvaltaista näkemystä tarvittaisiin.
 

Komission versio EU-metsästrategia ei riittävän lähellä parlamentin ja neuvoston kantoja

 

MEP Petri Sarvamaa (EPP) korosti, että emme voi koskaan hiilineutraaleja ilman metsiä. Parlamentin raportöörinä EU:n metsästrtategiassa hän kertoi toistaneensa eri yhteyksissä lukuisia kertoja, että metsästrategian on huomioitava kokonaisvaltaisesti metsien taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristönäkökulma.


- Pitää ottaa arvoketju kokonaisuudessaan huomioon ja mahdollistaa luotettava ja ennustettava toimintaympäristö alan investoinnille, Sarvamaa korosti.

Sarvamaa haluaa maalata metsistä ison kuvan. Metsiä ei pidä nähdä vain hiilinieluina. Metsätaloutta ei pidä nähdä uhkana vaan vihreän talouden ja kasvun moottorina, joka auttaa ilmastotavoitteissa ja biodiversiteetin parantamisessa.

Komission versio EU-metsästrategiasta ei ole Sarvamaan mukaan vieläkään lähellä parlamentin tai neuvoston kantoja. 

- Eri näkökulmat ja data pitäisi huomioida eri puolilta maaosaamme. EU:ssa ei ole vain yhtä biodiversiteettejä vaan useita. On erilaisia olosuhteita ja ratkaisuja, hän korosti.


Metsissämme on paljon sielua ja sydäntä


Metsänhoito on osa ilmastonmuutoksen ja luontokadon vastaista taistelua. Metsien tulee myös sopeutua muutoksiin, sanoi Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky.


Yritys innovoi uusia tuotteita myös tuotannon sivuvirroista.  Stora Enso on kokonaisilmastovaikutuksiltaan nettopositiivinen jos mukaan luetaan myös tuotteiden substituutiovaikus. Yrityksen hyödyntämät metsät sitovat enemmän kuin niitä hakataan.

-Tarvitsemme terveitä ja resilienttejä metsiä, koska sieltä kaikki lähtee. Työskentelemme yhteistyössä useiden tutkimuslaitosten kanssa, jotta saavutetaan paras mahdollinen biodiversiteetti, Bresky sanoi.

97 % Stora Enson hyödyntämistä metysistä on sertifioitua. Breskyn mukaan sertifikaatit ovat tärkeitä, niiden pitää huolehtia biodiversiteetista ja ne kehittyvät kaiken aikaa.

Paikalliset olosuhteet ratkaisevat, mitkä toimet ovat hyviä. Metsätalous pitää huomioida osana biodiversiteetti- ja ilmastoratkaisuja. Pohjoismaissa perhemetsätaloudella on myös merkittävä rooli.

- Metsät ovat kulttuuriamme. Niissä on paljon sydäntä ja sielua, hän muistutti.
 

Metsäntutkimustiedon käyttöä, avointa politiikkaa ja vuoropuhelua tarvitaan

 


MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila korosti webinaarin yhteenvedossaan, että metsäluonnon monimuotoisuuden parantaminen ja aktiivinen metsänhoito on mahdollista yhdistää. Metsäsektori on sitoutunut tähän tavoitteeseen. MTK odottaa, että EU kunnioittaa kansallista tietotaitoa ja huomioi eri maiden toisistaan poikkeavat olosuhteet ja ratkaisumallit.

- Pohjoismaissa sekä metsänomistajat että metsäteollisuus ovat miettineet, miten Euroopan komissio lähestyy kestävää metsätaloutta. Epäluottamus lisääntyy. Tarvitaan metsätutkimustiedon käyttöä, avointa politiikkaa ja vuoropuhelua, Marttila sanoi.

Maissa, joissa metsät kattavat 80 tai jopa 90 prosenttia maan pinta-alasta ja joissa metsien taloudellinen ja sosiaalinen rooli on ratkaiseva, meidän on todellakin puhuttava metsän monitoiminnallisesta roolista. Tämä on metsäpolitiikan ydin.

- Metsäpolitiikka on yhdistelmä erilaisia ​​tavoitteita ja toimenpiteitä parhaan kestävyyden saavuttamiseksi. Metsäpolitiikan jakaminen erillisiksi politiikan alueiksi voi pahimmillaan tuhota koko ajatuksen monitoiminnallisuudesta ja kestävyydestä, Marttila summasi.
 
Webinaariin on kutsuttu päättäjiä Brysselistä ja jäsenmaista, metsäalan sidosryhmiä sekä eurooppalaista mediaa. Linjoilla oli 250 etukäteen ilmoittautunutta vaikuttajaa eri puolilta Eurooppaa. Lähetystä oli mahdollista seurata myös Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivujen kautta.
 
Webinaarin juonsi Maaseudun Tulevaisuuden uutispäällikkö Niklas Holmberg. 
 
Webinaarin voi katsoa tallenteena täältä.



Marko Mäki-Hakola

metsäjohtaja

linjan yleisjohto

+35820 413 3701

+35840 502 6810

Klaus Hartikainen

viestintäjohtaja

+35820 413 2316

+35840 169 2060

aiheet: metsätalous, eu, ilmastopolitiikka, biodiversiteetti