Tutkimushaasteita maa- ja metsätalouden ympärillä riittää. Viljelykasvien kasvua, stressinsietokykyä ja maaperän kasvukuntoa tulisi parantaa ja samalla vähentää lannoitusta sekä kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Haasteet ja riskit tuotantoeläinten hyvinvoinnin, bioturvallisuuden sekä metsien kasvukunnon osalta ovat kasvaneet tilakoon kasvun myötä. Maatalous olisi saatava kannattavammaksi huolehtien samalla viljelijöiden henkisestä jaksamisesta. Ala tarvitsee myös jatkajia.

Tutkimuspanostukset maatalouden kehittämiseksi eivät yksin riitä, vaan uusin tieto uusista teknologioista ja parhaista käytännöistä tulisi saada mahdollisimman helposti ja nopeasti viljelijöiden, metsänomistajien ja neuvonnan käyttöön. Tähän tähtää EU:n Horizon-ohjelmasta rahoitustaan ammentava EU-FarmBook -hanke. Hanke järjesti heinäkuun alussa lehdistömatkan eurooppalaisille maataloustoimittajille otsikolla: ”Moving towards resilient farms”. Belgian Gentiin ja sen lähiympäristöön suuntautunut tapahtuma järjestettiin Gentin yliopiston ja EU:n maataloustoimittajien verkosto ENAJ:n yhteistyönä.


Ines Assuncao ja Aysegül Yasari esittelivät EU-FarmBook -palvelua Gentin yliopistolla. Tällä hetkellä palveluun kerätään tutkimustietoja. Viljelijöille se on tarkoitus lanseerata ensi vuonna.

Lehdistömatkalla käytiin asiantuntijakeskusteluita, verkostoiduttiin innovatiivisten teknologiayritysten kanssa, vierailtiin tutkimuslaitoksissa sekä tutkimustietoa tuottavilla ja sitä hyödyntävillä maatiloilla.

Kaikki maa- ja metsätalouteen liittyvät tutkimusalueet mukana

Seminaariosuuden paneelikeskusteluissa pohdittiin siirtymää kohti resilientimpiä, ts. paremmin erilaisiin häiriöihin ja muutoksiin sopeutuvia maatiloja. Tutkimustiedon hyödyntämisellä sekä uusilla teknologiolla on siinä tärkeä rooli.

EU-FarmBook -hankkeen koordinaattori ja Gentin yliopiston kasvitieteiden tutkija Pieter Spinoghe kertoi, että kaikki EU:n rahoittamat tutkimusalueet, jotka liittyvät maa- ja metsätalouteen, ovat mukana EU-FarmBookissa. Sivusto on jo auki, mutta palvelu lanseerataan viljelijöille ja metsänomistajille noin vuoden päästä.

-Tietoja alustalle tulee EU:n rahoittamasta tutkimuksesta, mutta ei kaupallisilta yrityksiltä. Kaikki ovat kuitenkin tervetulleita esittämään kysymyksiä ja lataamaan tietoa. Kyseessä on seitsenvuotinen projekti, mutta uskomme, että alusta jatkaa toimintaansa senkin jälkeen, Spinoghe sanoi.

EU-komission maatalouspääosaston politiikkanäkökulmien päällikkö Gijs Schilthuis:n mukaan EU:n strategisen agendan esille nostama resilienssi on uusi kompassi EU-politiikoille. Suuntaa on haettu jo nykyisellä ohjelmakaudella.

-Nykyiset työkalut CAP:ssa ovat käytössä vuosille 2023-2027. Tutkimusrahaa maatalouteen on tälle ohjelmakaudelle lisätty mm. ilmastonmuutoksen takia, hän sanoi.


Gijs Schilthus esitteli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan työkaluja

Maatilojen kannattavuuden parantamiseksi Schilthuis lähtisi hakemaan ratkaisuja tukien sijaan markkinoilta. Keskeistä on viljelijöiden aseman parantaminen elintarvikeketjussa.

Maatilojen digitaalisen toiminnanohjausjärjestelmä Agrivin toimitusjohtaja Matija Zulj nosti esille ruokajärjestelmän paradoksin: Maailmassa nähdään nälkää, mutta samaan aikaan ruokahävikki kasvaa, ilmasto lämpenee, ilmastopäästöt kasvavat. Myös veden puute ja kastelu ovat ongelma monessa osassa maailmaa. Viljelijää koettelevat ympäristöhaasteiden rinnalla tuotantopanosten nousu, työvoiman puute, regulaatio, hallinto ja viljan hintojen heilahtelu.

-Teknologialla pyritään auttamaan kaikilla osa-alueilla. Niillä ja maatilan toiminnanohjauksella on saatavissa aikaan merkittävää hyötyä tiloille, Zulj uskoi.

Zuljin mukaan maatalousteknologioiden käyttöönotto on turhan hidasta. Käyttöönottoa jarruttavat niiden hintataso ja investointien riippuvuus tuista. Viljelijät pelkäävät myös, että heidän digitaalisia tietojaan väärinkäytetään. Maatalousteknologian eteneminen on myös liian hidasta nopeaa tuottoa hamuavalle sijoittajille. Hän korosti, että eri toimijoiden täytyykin työskennellä enemmän yhdessä.

Maatalouskonekauppiaiden etujärjestö CEMA:n pääsihteeri Jelte Wiersma sanoi, että tilakoon kasvu on johtanut konekannan suurenemiseen.

-Maatalouteen ei tule juurikaan rahoitusta sektorin ulkopuolelta. Regulaatio ja erilaiset vaatimukset jäsenmaissa nostavat koneiden ja laitteiden hintoja, Wiersma sanoi.

Nuori viljelijä Justine Arkens, Groene Kringistä, Flandersin nuorten viljelijöiden järjestöstä toi esille, että nuorten näkökulma ja tarpeet tulee huomioida, jotta maataloudelle saadaan jatkajia. Arkens uskoi ja toivoi eurooppalaisen perheviljelijämallin pysyvän hengissä myös tilakoon kasvaessa.

Keskusteluissa nousi vahvasti esille mielikuvien merkitys. Kuluttajille ja päättäjille pitäisi yhä aktiivisemmin aktiivisesti kertoa nykyaikaisesta maataloudesta. Tilojen ovia tulisi avata entistä enemmän  ja kertoa tilojen arjesta sosiaalisessa mediassa.  

Seminaaripäivän teemoja yhteen vetäneen paneelin keskustelijat vasemmalta oikealle: Lieven Van Waes, Els Vanneste, Michiel Andel, Marion Picot, Pieter Spinogne ja keskustelun juontanut Damion O`Reilly.

Viestintäilmasto muuttunut

Innovaatioiden viestinnästä käytiin paneelikeskustelua maataloustoimittajien kesken. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että maatalouden asiat ovat usein monimutkaisia ja niitä on vaikea kertoa kovin lyhyesti, vaikka se olisikin vallitseva uutisoinnin trendi.


Panelistit vasemmalta: Konstantin Kockelov, Yanne Boloh, Vedrad Stapic, Melanie Epp ja moderaattori Katarina Seizinger
 

Melanie Epp sanoi haluavansa haastatella suoraan asiantuntijoita ja teknologioita käyttäviä viljelijöitä ilman PR- ja markkinointiosaston holhousta.

-Työssä pitää olla utelias ja uskallettava esittää kysymyksiä, hän sanoi.

Yanne Boloh muistutti, että innovaatioissa voi olla kyse muustakin kuin teknologioista mm. tavoista tehdä asioita uudella lailla. On tärkeää kertoa myös, mikäli jokin ei toimi.

Keskustelua moderoinut Katharina Seizinger taas totesi, että viljelijät luottavat eniten toisten viljelijöiden kokemuksiin.

Keskustelua käytiin siitä, miten sosiaalisen median alustat näyttelevät tärkeää roolia tiedon välittämisessä.

Konstatin Kockelov Top Agrarista kuitenkin muistutti, että tilaajat arvostavat itselleen hyödyllistä sisältöä, kun taas ei-tilaajat lukevat uutisia vaikkapa viljelijöiden mielenosoituksista. Sosiaalisen median kautta saadaan entistä vähemmän tilauksiin johtavia käyntejä uutissivuille.

Vedran Stapic korosti, että journalismin tehtävä on kertoa totuus. Lyhyet ja yksinkertaiset sosiaalisen median viestit eivät kykene tähän, kertomaan asioiden taustoja.
 

Innovatiivisia teknologiayrityksiä kasvinviljelyn ja kotieläintuotannon tukena

Gent on Euroopan johtavia maatalouden, eläinlääketieteen ja kasvibioteknologian keskittymiä, jossa alan tutkimus ja yritystoiminta ovat hyvin verkostoituneita.

Seminaarin yhteydessä pidetyssä tapaamisessa oli esillä useita teknologiayrityksiä, jotka ovat suuntautuneet kasvinjalostukseen, kestävän kasvun optimointiin tai kotieläintuotannon kehittämiseen. Esillä olevat yritykset pohjaavat liikeideansa tieteelliseen tutkimukseen.

Useamman esillä olleen yrityksen liikeidea on saanut alkunsa spin-offina yliopistotutkimuksesta, jota EU-komission Green Deal -ohjelma ja vihreä siirtymä ovat osaltaan olleet vauhdittamassa.

Alphea Bio kehittää innovatiivisia biotorjunta- ja biostimulanttituotteita hyödyntämällä mikro-organismien monimuotoisuutta – bakteereja, sieniä ja hiivoja.



Fyteko tähtää uusien biomolekyylien hyödyntämiseen. Tavoitteena on antaa viljelijöille mahdollisuus optimoida sadot turvallisemmilla, älykkäämmillä ja kestävämmillä maatalouskäytännöillä. Avuksi tähän yritys tarjoaa biostimulantteja, rikkakasvien torjunta-aineiden biotehostajia ja biotorjuntatuotteita. Kuvassa Fytekon toimitusjohtaja Guillaume Wégria.

Avecomin tavoitteena on luoda arvoketju, joka jalostaa bioteknologian avulla epäorgaaniset ravinteet turvallisista teollisuuden sivuvirroista korkealaatuiseksi orgaaniseksi lannoitteeksi.

Biotalys on kehittänyt uuden sukupolven biofungisidituotteen, joka auttaa viljelijöitä hallitsemaan keskeisiä sienipatogeenejä pellolla. Erityisiä kohdetauteja ovat botrytis ja härmäsieni, jotka vaikuttavat monenlaisiin hedelmiin ja vihanneksiin, kuten viiniköynnöksiin, marjoihin ja peitekasveihin. Yrityksen kehittämä biofungisidi tarjoaa uuden vaikutustavan, joka auttaa viljelijöitä voittamaan kasvavan sienitautien torjunta-aineresistenssin.



Protealis kehittää Euroopan maaperään ja ilmastoon optimoituja kasviproteiinin siemeniä. Yritys pyrkii tarjoamaan eurooppalaisille viljelijöille kestäviä ja joustavia vaihtoehtoja perinteisille proteiinilähteille kehittämällä palkokasvien siemenratkaisuja, joilla on parempi sato ja proteiinitaso, ja joiden avulla minimoidaan ekologinen jalanjälki. Yrityksellä on markkinoilla kuusi varhaiskypsää soijalajiketta. Kuvassa Protealiksen viestintä- ja markkinointipäällikkö Renate Degrave.



PathoSense on kehittänyt kattavan alustan näytteenottoon ja eläinlääketieteen tartuntatautien diagnostiseen tulkintaan. Nanohuokosten sekvensointiteknologiaa hyödyntävä alusta soveltuu kaikille eläinlajeille ja erityyppisille näytteille. Patentoidun vanupuikon avulla eläinlääkärit voivat kerätä näytteitä ja puhdistaa näytteessä olevat taudinaiheuttajat välittömästi. Analyysin rekisteröinti tapahtuu mobiilisovelluksen kautta. Kuvassa yrityksen kumppanuuspäällikkö Rosalie Swimberghe ja co-founder Sebastian Theuns.



Biocheck on kehittänyt riippumattoman riskiperusteisen pisteytysjärjestelmän kotieläintilojen bioturvan tason objektiivista mittaamista varten. Järjestelmä perustuu tieteelliseen tietoon ja maailmanlaajuiseen asiantuntijapanokseen. Biocheckillä on yli 80 000 merkintää käyttäjiltä yli 100 eri maasta, ja se perustuu maailman laajimpaan bioturvallisuustietokantaan. Käyttäjät vaihtelevat pienimmistä karjankasvatusyrityksistä valtion organisaatioihin. Useat maat (Belgia, Suomi, Irlanti, Italia, Tšekki) ovat sisällyttäneet Biocheck-menetelmän kansallisiin seurantakampanjoihinsa, Suomessa sen käyttö on organisoitu ETT:n toimesta. Biocheck-tutkimuksia on saatavilla sikojen, nautojen, siipikarjan ja pienmärehtijöiden tuotannolle. Toimitusjohtaja Nele Caekebeke ja Gentin yliopiston eläinlääketieteen professori Jeroen Dewulff esittelivät palvelun toimintaa.

Marcus Holtkötter ja Lilian Schmalenstroer esittelivät GEA:n palveluja.

GEA AutoDry on kehitetty muuttamaan tapaa, jolla lehmät lypsetään viimeisessä imetysvaiheessa ennen kuivumisjaksoa eli 6–8 viikkoa ennen odotettua poikimispäivää. Ohjelmisto valvoo maidon absoluuttista määrää maidon virtausnopeuden sijaan. Kyseessä on ensimmäinen laatuaan oleva ohjelmisto, jonka avulla viljelijät voivat automatisoida involuution aloittamisen. Se valmistaa lehmät optimaalisesti kuivumiseen ja sitä seuraavaan kuivaan jaksoon imetyksen lopussa. GEA AutoDry aloitetaan eläinkohtaisesti noin kymmenen päivää ennen kuivumista.

GEA Cattle Eye on tekoälyjärjestelmä, joka on suunniteltu havaitsemaan ja ennustamaan nopeasti lehmien ontumista ja tarjoamaan kriittistä tietoa kehon kunnon arvioimiseksi. Järjestelmä antaa tietoa siitä, ovatko eläimet asianmukaisesti ruokittu ja hyvässä fyysisessä kunnossa. Ohjelmiston avulla viljelijät voivat ryhtyä välittömiin toimiin eläinten hyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseksi. Järjestelmä yhdistää 2D-kameran erikoistuneeseen ohjelmistoon, joka analysoi lehmän liikkeitä ja kehon pisteytysmalleja. Viljelijät saavat vertaansa vailla olevan käsityksen karjansa terveydestä. Järjestelmä voidaan integroida sekä uusiin että olemassa oleviin tiloihin lypsyjärjestelmän tyypistä riippumatta.

N2 applied on kehittänyt lannan rikastusyksikön maatilan tai biokaasulaitoksen käyttöön. Yksikkö muuttaa lietelannan tai biokaasumädätteen kestäväksi lannoitteeksi käyttämällä vain ilmaa ja sähköä. Innovatiivisen plasmateknologian avulla lantaan lisätään ilmasta peräisin olevaa typpeä. Samaan aikaan lannan rikastustekniikka hyödyntää kaikki tilalla saatavilla olevat ravinteet vähentämällä ammoniakkihäviöitä, joita tyypillisesti esiintyy varastoinnin ja pellon levityksen aikana. Kaikki ravinteet, mukaan lukien lisääntynyt typpi, ovat kasvien saatavilla kohdennetusti ja välittömästi. Siten kasvien kasvua tuetaan, ja satoa voidaan lisätä merkittävästi käsittelemättömään lantaan verrattuna. Lisäksi lannan varastoinnin metaanipäästöt eliminoidaan prosessin aikana, mikä pienentää tilan hiilijalanjälkeä. Palvelua markkinoi GEA.
 

Inalca, Italian suurin ja yksi Euroopan johtavista naudanlihan jalostajista on luonut yhdessä Corteva Agrisciencen ja Milanon yliopiston kanssa pilottihankkeen, jonka tavoitteena on parantaa lihatuotteiden tuotantovaiheen ympäristönsuojelun tasoa, erityisesti eläinten ruokinnan ympäristövaikutuksia pienentämällä. Tavoitteena on myös kehittää ympäristövastuullisuuden merkintä ja viestintää kuluttajille. Hanketta esitteli laatu- ja valvontapäällikkö Clara Maffei.



2Grow tuottaa anturilaitteistoja ja konsultointia kasvien reaaliaikaisen tilan seuraamiseksi kasvihuonetuotannossa. Yrityksen agronomitiimi tulkitsee dataa ja antaa yksityiskohtaisia neuvoja viljelijälle tuotannon tehokkuuden parantamiseksi. Agronomi Maxime Dedecker kertoi yrityksen toiminnasta.

Tila- ja tutkimuslaitosvierailut valottivat tietä kohti parempaa resilienssiä

Hof te Kattem
 

Hof te Kattem -tilalla viidennen polven viljelijä Pieter Van Wilderode (kuvassa 2. vasemmalta) tuottaa luomuviljaa ja perunaa sekä kasvattaa vuosittain 1 000 luomusikaa. Tila on mukana energiaprojektissa, jossa aurinkoenergiasta saatavalla sähköllä valmistetaan varastoitavaa vetyä tilan omaan käyttöön.


Gentin yliopiston koetila
 

Gentin yliopiston koetila Bottelaressa tekee monitieteistä ja innovatiivista maatalouden perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimus keskittyy kasvinjalostukseen ja kasvinsuojeluun. Tilalla tehdään erilaisia kenttäkokeita, joissa keskitytään pienviljojen, palkokasvien ja rapsin kestävään tuotantoon. Kuvassa biotieteiden tekniikan tiedekunnan professori Geer Haesaert kertoo tilan toiminnasta.


Flemish Institute for Biotechnology (VIB)
 

Flemish Institute for Biotechnology (VIB) on riippumaton tutkimuslaitos, jossa on 19 tutkimusryhmää ja 271 työntekijää. Yhteistyössä viiden flaamilaisen yliopiston kanssa se tekee tutkimusta mm. kasvibiologian, syövän, neurotieden, mikrobiologian, tulehdussairauksien ja tekoälyn parissa. Vuonna 1996 perustettu instituutti on perustanut yli 30 riskipääomalla tuettua startup-yritystä.

Kasvibiologi ja ryhmänjohtaja Hilde Nelissen (kuvassa ylhäällä) kollegoineen tutkii peltokasvien kuivuusstressiä ja sen vaikutusta kasvuun ja satoon. Laitoksessa käytetään kasvatuskammioita, jotka mahdollistavat valaistuksen, lämpötilan, veden ja ravinteiden täydellisen hallinnan. Kasveja testataan myös kasvihuoneissa ja pellolla. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä tärkeistä viljelykasveista, kuten maissista, kestävämpiä kuivuutta ja ilmastonmuutosta vastaan. Instituutin tutkijat tutkivat myös maaperän ja maaperän bakteerien vaikutusta eri soijalajikkeiden kasvuun. 


Flanders Research Institute for Agriculture, Fisheries and Food (ILVO)
 

Flanderin maatalouden, kalastuksen ja elintarvikkeiden tutkimuslaitos (ILVO) on Flanderin hallituksen riippumaton tieteellinen tutkimuslaitos. ILVOn tehtävänä on tuottaa tietoa kestävämmästä kehityksestä maatalous-, kalastus- ja elintarvikesektoreilla. Instituutti tekee tutkimusta mm. maidontuotannon ilmasto- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi.

Tietoa EU FarmBook -hankkeesta

EU-FarmBook on Horizon Europe -ohjelman rahoittama hanke, joka toimii alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Hankkeen tavoite on rakentaa verkkoalustan maatalous- ja metsätalousalan tiedon keräämiseksi ja jakamiseksi. Alustan tavoitteena on tulla vuorovaikutteiseksi ja monikieliseksi kohtaamispaikaksi maatalous- ja metsätalousyhteisöille. Tiedon tulisi olla helposti löydettävissä, saavutettavissa, yhteentoimivaa ja uudelleenkäytettävää FAIR-periaatteiden mukaisesti. 29 kumppania 18 maasta osallistuu hankkeeseen, jota EU rahoittaa ja joka kestää vuodesta 2022 vuoteen 2029. Suomessa toimiva European Forest Institute (EFI) on yksi hankkeen yhteistyökumppaneista.

Alusta on auki, mutta yhä rakenteilla. Viljelijöille palvelu on tarkoitus lanseerata ensi vuonna.

Lisätietoja:
EU-FarmBook -alusta
LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/eu-farmbook/  
X: https://twitter.com/EUFarmBook
YouTube: https://www.youtube.com/@EU-FarmBook

Teksti ja kuvat: Klaus Hartikainen

aiheet: maataloustutkimus, eu-komissio, eu-farmbook, eu-hankkeet