Mercosur-sopimuksen toimeenpano: EU-parlamentin äänestyksen vaikutukset
Artikkeli – Kansainvälinen toiminta
Mercosur-sopimuksen toimeenpano: EU-parlamentin äänestyksen vaikutukset
06.02.2026
Mercosur-kauppasopimus on Euroopan unionin ja neljän eteläamerikkalaisen valtion – Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn – välinen laaja-alainen ja merkittävä kauppasopimus. Sopimus tähtää kaupan esteiden poistamiseen, taloudellisen yhteistyön syventämiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen molemmilla mantereilla. Sopimuksen allekirjoittivat EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sekä neuvoston puheenjohtaja Costa Mercosur-maiden edustajien kanssa tammikuun puolivälissä. Edelleen on kuitenkin epäselvää, milloin sopimus voisi tulla voimaan.
EU-parlamentti päätti äänestyksessä lähettää Mercosur-kauppasopimuksen Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Äänestystulos oli poikkeuksellisen tiukka: 334 puolesta, 324 vastaan ja 11 tyhjää ääntä. Äänien jakaantuminen herätti laajaa keskustelua, sillä vihreät ja vasemmisto saivat laajasti tukea äärioikeistolta. Tämä poliittinen rintamalinja osoittaa, että sopimus jakaa parlamentin sekä ideologisesti että strategisesti, eikä selkeää enemmistöä löydy perinteisten ryhmittymien tuella.
Äänestyksen jälkeen moni on ihmetellyt tulosta ja erityisesti sitä, miten poliittiset ryhmät jakautuivat tuloksen taakse. Tämä kertoo sopimuksen monimutkaisesta luonteesta ja siitä, että sen vaikutukset koetaan eri tavoin eri puolilla poliittista kenttää. Äänestys nosti esiin myös kysymyksen siitä, miten parlamentin sisäinen dynamiikka vaikuttaa sopimuksen etenemiseen ja mitä tuomioistuimen lausunnolta odotetaan.
Aiemmin EU-komissio on voinut saattaa kauppasopimuksen voimaan odottamaan ratifiointia, kuten CETA-sopimuksen kohdalla. Tämä käytäntö mahdollistaa sopimuksen väliaikaisen toimeenpanon ennen lopullista ratifiointia, mutta Mercosur-sopimuksen kohdalla oikeudellinen käsittely voi muuttaa prosessin kulkua. On kuitenkin epäselvää, käyttääkö komissio tätä menettelyä tällä kertaa ja jos ei, niin millä perusteella.
Toimeenpanon viivästys – mahdolliset aikataulut
Äänestystulos ja tuomioistuimen lausuntopyyntö voivat viivästyttää sopimuksen toimeenpanoa merkittävästi, puolestatoista kahteen vuoteen. Parlamentissa on ollut myös halukkuutta edistää sopimuksen voimaantuloa, ja komissaarien puheissa on viitattu nopeaan ratkaisuun. Tämä osoittaa poliittista painetta kompromissin löytämiseksi ja sopimuksen eteenpäin viemiseksi.
Mercosur-sopimuksen tekninen toimeenpano perustuu siihen, että Mercosur-maat käsitellään erikseen. Jokaisen maan ratifioinnin jälkeen EU-komission tulisi saattaa sopimus voimaan kuukauden sisällä. Tämä prosessi mahdollistaa asteittaisen toimeenpanon, mutta edellyttää, että jokainen osapuoli hyväksyy sopimuksen omissa instituutioissaan.
Ratifiointi voi kestää eri maissa eri pituisen ajan, mikä vaikuttaa kokonaistoteutukseen ja sopimuksen voimaantuloon. Nopeimmillaan ensimmäiset sopimusosat voivat olla käytössä jo huhtikuussa. Siihen mennessä myös parlamentissa ehditään käsitellä herkkien tuotteiden suojalausekkeet, joiden toimeenpanoon pitää ryhtyä valmistelemaan välittömästi.
Hyötyjiä ja lisäpaineita
EU:n elintarvikemarkkinoille pääsy on ollut tärkein kannuste Mercosur-maille neuvotteluihin. EU:n isoimmat intressit ovat olleet erityisesti autoteollisuudessa ja teollisuustuotteissa yleisesti sekä palveluissa. Maataloudenkin osalta odotetaan, että maitotuotteiden ja viinien sekä viinojen viejät hyötyvät merkittävästi avautuvista markkinoista. EU:lle herkkien tuotteiden lista on pitkä, kuten edellä on suojalausekkeiden osalta näkyvissä.
Aikataulullisesti haastava on myös kilpailutilanne. Heti kun EU ja Intia pääsivät kauppasopimukseen, julkaistiin Intian ja USA:n välinen diili. Sisällölliseen analyysiin ei ole vielä mahdollisuutta, kun tekstejä ei ole julkaistu. Tämä kuvaa karulla tavalla sitä, että kauppasopimusten hyödyt voivat vesittyä nopeasti, jos toimeenpano viivästyy merkittävästi.
Juha Ruippo
johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet
kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit
+358 20 413 2341
+358 40 55 33 232
aiheet: eu, mercosur, eu-parlamentti