Blogi – Kansainvälinen toiminta

EU:n budjettivalmistelu tiivistymässä

20.03.2018

EU:n monivuotinen rahoituskehys luo pohjan unionin eri politiikkalohkojen rahoitukselle ja jäsenmaiden maksuasetelmille seitsemäksi vuodeksi eteenpäin. Päätös asiasta tehdään yksimielisesti jäsenmaiden välillä ja Euroopan parlamentin on myös hyväksyttävä sopimus. On ymmärrettävää, että asiaan liittyvä neuvotteluprosessi on vaikea. Tällä kertaa tilannetta muuttaa suuren nettomaksajan Britannian lähtö unionista, joka tarkoittaa vuosittain noin 11 miljardin euron nettomääräistä vähennystä EU:n budjetissa. Samaan aikaan EU:n pitäisi pystyä sopimaan siitä, kuinka unioni rahoittaa uudet haasteensa, joiden tarpeellisuutta on vaikea kyseenalaistaa. Uhkakuvana on, että supistuva rahoitus ja toisaalta uudet rahoitustarpeet leikkaavat EU:n perinteisten politiikkojen rahoitusta. Tällöin myös suomalainen talonpoika ja maaseutu joutuisivat maksumiehiksi.

MTK tekee vaikuttamistyötään tulevaan rahoituskehykseen liittyen omien käytettävissä olevien kanaviensa kautta Brysselissä. Ensisijainen vaikuttamisen kohde asiassa on kuitenkin maamme oma hallitus. Sipilän hallituksen linjaukset asiasta ovat toistaiseksi jääneet hieman epäselviksi. Huolta herättää mm. hallituksen tiukka linja siitä, että Britannian erosta aiheutuva aukko huomioidaan täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Pääministeri Sipilä kirjoitti myös äskettäin Helsingin Sanomissa, että ”Suomen kanta tarkoittaa, että EU:n budjetin taso asetettaisiin hieman yli yhteen prosenttiin bruttokansantulosta”.

EU:n tulevan budjetin maksusitoumusten kokonaistaso onkin eräs keskeisimmistä päätöksistä. EU ei kykene löytämään uusia rahoituslähteitä menojensa kattamiseksi, vaan jatkossakin unionin tulot koostuvat valtaosin jäsenmailta perittävistä jäsenmaksuista. EU:n on varauduttava tulevassa budjetissaan rahoittamaan uudet haasteensa. EU:n on oltava myös vahva globaali toimija tai muutoin meitä koskevat päätökset sanellaan muualla. Yhteistyöllä uusilla ja myös perinteisillä alueilla on mahdollista saavuttaa EU-lisäarvoa, josta myös Suomi pienenä ja avoimena maana hyötyisi. Myös Sipilän hallituksen pitäisi reilusti tunnustaa, että tulevaisuuden EU tarvitsee nykyistä suuremman budjetin. MTK on esittänyt EU:n budjetin maksusitoumusten ylärajaksi 1,2 prosenttia. EU:n parlamentin kanta asiassa on 1,3 prosenttia.

Yhteisen maatalouspolitiikan osuus EU:n budjetista on nyt noin 38 prosenttia. Jäsenmaiden bruttokansantulosta EU:n maatalouspolitiikan osuus on siten alle 0,4 %. Suomen maatalouden EU:n budjetista saamat CAP-tuet olivat vuonna 2016 yhteensä 527 milj. € ja maaseudun kehittämisvarat noin 340 milj. €. Maataloutemme tulevien toimintaedellytysten kannalta edessä olevilla EU:n budjettipäätöksillä on ratkaisevan suuri merkitys. Maaseudun kehittämisvarat ovat perinteisesti olleet Suomelle tärkeä erilliskysymys EU:n rahoituskehyspäätöksissä ja ne ovat sitä varmasti myös tulevassa ratkaisussa.

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on myös suurten haasteiden edessä. Kyetäkseen vastaamaan sille asetettaviin uusiin ja myös entisiin tavoitteisiin EU:n maatalouspolitiikka tarvitsee vahvan budjetin myös jatkossa. Leikkausvaraa nykyisestä ei ole.

aiheet: eu, maatalouspolitiikka, budjetti, rahoituskehys, euroopasta ja eusta