EU on uudistamassa nimisuojatuotteita koskevan lainsäädäntönsä

Takaisin EU on uudistamassa nimisuojatuotteita koskevan lainsäädäntönsä

Uutinen – Maaseudun edunvalvonta

EU on uudistamassa nimisuojatuotteita koskevan lainsäädäntönsä

04.05.2022

Komissio antoi 31.3.2022 asetusehdotuksen (COM (2022)134), jolla uudistetaan EU:n maantieteellisiä merkintöjä koskeva lainsäädäntö. Uudistuksen tavoitteina on vahvistaa maantieteellisten merkintöjen suojaa, jotta varmistetaan tuottajille laatutuotteesta saatava parempi lisätulo. Uudistuksella halutaan lisätä maantieteellisten merkintöjen käyttöä ja hyödyntämistä koko EU:n alueella maaseutualueiden talouden vahvistamiseksi. Järjestelmän toimivuutta halutaan parantaa, sitä halutaan yksinkertaistaa sekä torjua siihen liittyviä väärinkäytöksiä. Uudistuksella tähdätään myös elintarvikejärjestelmän kestävyyden parantamiseen sisällyttämällä järjestelmään erityisiä kestävyyskriteerejä. Komissio haluaa myös vahvistaa tuottajien ja tuottajaryhmien mahdollisuuksia hallinnoida ja edistää omia maantieteellisiä merkintöjään sekä lisätä kuluttajien tietoisuutta järjestelmästä.

Maantieteellinen merkintä, jonka nimitykseksi Suomessa on vakiintunut nimisuoja, on EU:ssa lainsäädännöllä vahvistettu immateriaalioikeus. Se on laatujärjestelmä, jolla suojataan sellaisen tuotteen nimi, jonka laatu, ominaispiirteet tai maine johtuvat sen maantieteellisestä alkuperästä. Järjestelmään kuuluu suojattuja alkuperänimityksiä (SAN), suojattuja maantieteellisiä merkintöjä (SMM) sekä aitoja perinteisiä tuotteita (APT).

Maantieteelliset merkinnät ovat kansainvälisessä kaupassa tunnustettu jo vanhastaan. EU:n lainsäädäntöön alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen suoja otettiin mukaan viinien osalta mukaan 1970. Tislatut alkoholijuomat otettiin järjestelmään 1989 ja vuonna 1992 mukaan tulivat maataloustuotteet ja elintarvikkeet. EU:n maantieteellisten merkintöjen rekisteri sisältää nykyisin lähes 3500 viinien, tislattujen alkoholijuomien, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimeä. Kaupallisesti tärkeitä nimityksiä ovat esimerkiksi Ranskan ’Champagne’, Italian ’Parmigiano Reggiano’, Irlannin ’Irish Whisky’ ja Alankomaiden ’Gouda Holland’. Suomalaisia nimityksiä on toistaiseksi rekisteröity vain 12, joista esimerkkeinä ’Lapin puikula’, ’Lapin poron liha’, ’Suomalainen vodka’ ja ’Puruveden muikku’.

Komission mukaan maantieteellisestä merkinnöistä voivat hyötyä kaikki kyseisen alueen tuottajat, jotka noudattavat tuotteen ominaisuuksista, valmistustavasta ja raaka-aineista hyväksyttyä tuotekuvausta. Vuonna 2021 maantieteellisen merkinnän omaavien EU-tuotteiden myyntiarvo oli noin 75 miljardia euroa, josta vienti kolmansiin maihin oli noin 15 miljardia euroa. Komission selvitysten mukaan rekisteröidyistä tuotteista on saatavissa keskimäärin merkittävästi korkeampi hinta kuin normituotteesta.

Maantieteellisiä merkintöjä koskeva lainsäädäntöesitys etenee nyt EU:n toimielimissä normaaliin tapaan. Ehdotus esiteltiin 7.4. maatalous- ja kalastusneuvostossa ja sen alaiset neuvoston työryhmät ovat aloittaneet asian käsittelyn. Euroopan parlamentissa mietinnön laatimisesta vastaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta (AGRI). Mietinnön laatijana toimii vaikutusvaltainen italialainen MEP Paolo De Castro. Myös Euroopan Talous- ja Sosiaalikomitea on aloittanut oman lausuntonsa laatimisen asiasta.

Suomessa valtioneuvosto on laatinut asiasta U-kirjelmän eduskunnalle. Suomi suhtautuu uudistusehdotukseen pääosin myönteisesti ja tukee tavoitetta vahvistaa maantieteellisten merkintöjen suojauksen tasoa ja lisätä merkintöjen käyttöönottoa koko EU:n alueella. Myös MTK:n kannattaa suhtautuu asiaan myönteisesti ja avoimesti. Vaikka EU:n nimisuojajärjestelmän hyödyntäminen on Suomessa varsin vaatimatonta Keski- ja Etelä-Euroopan maihin verrattuna, on muistettava, että järjestelmän tarkoituksena on luoda lisäarvoa maataloustuotteille. Näitä mahdollisuuksia kannattaa meilläkin aktiivisesti etsiä laatutuotteillemme.