Uusilla jalostustekniikoilla (NBT) voidaan nopeuttaa jalostuksen edistymistä, tuottaa parempaa käyttölaatua sekä parantaa sopeuttamista uusiin nopeasti muuttuviin tuotanto-olosuhteisiin. Myös kotieläinjalostuksessa voidaan hyödyntää uusia jalostustekniikoita mm. vahvistamaan eläinten vastustuskykyä ja terveyttä. Vuoteen 2050 mennessä meidän viljelijöiden odotetaan lisäävän elintarviketuotantoa jopa 50 %, jotta voimme tyydyttää 9,8 miljardin ihmisen tarpeet. 

Kasvava tuotanto on saatava aikaan nykyistä pienemmällä tuotantoalalla, kun rakentaminen, aavikoituminen ja maaperän saastuminen vähentävät käytössä olevaa tuotantoalaa. Taloudellinen hyvinvointi muuttaa kulutustottumuksia kehittyvissä talouksissa ja ostovoiman lisäys osaltaan kasvattaa elintarvikkeiden kulutusta. Samaan aikaan ruokaketjussa on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta ruokahävikki vähenisi.

Yhdistyneiden Kansakuntien hallitustenvälisen ilmastomuutospaneelin (IPCC) ja muidenkin tahojen esittämät tuoreet raportit arvioivat, että korkeammalla lämpötilalla, sateiden muutoksilla, tulvilla ja äärimmäisillä säätilanteilla on vakavat vaikutukset maataloustuotantoon. Tuholaiset ovat merkittävä haaste viljelijöille, ja kasvavat tuholais- ja tautipaineet rajoittavat entisestään tuotantomahdollisuuksiamme. Hyönteisten välityksellä leviävien eläintautien riskien ennustetaan kasvavan ilmaston lämpiämisen myötä. 

Euroopassa jalostajat eivät uskalla investoida uuteen tekniikkaan, kun uskottavaa tulevaisuuskuvaa ei ole pystytty luomaan jalostuksen piirissä toimiville. Erityisesti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio viime vuoden heinäkuulta tarkensi monen toimijan mielestä väärään suuntaa eurooppalaista tulkintaa. Sen mukaan kaikki genomia muokkaavat tekniikat kuuluvat Euroopan muuntogeenisiä organismeja koskevan lainsäädännön soveltamisalaan. Tämä päätös viimeistään herätti monet viljelijät ja metsänomistajat EU:n muuntogeenisiä organismeja koskevan lainsäädännön uudistamistarpeeseen. 

Perinteiset gmo:t eli varsinaiset muuntogeeniset tuotteet eivät tunnu saavan käyttölupaa eurooppalaisessa tuotannossa, vaikka näitä saakin tuoda EU:hun. Uusilla jalostustekniikoilla tehdään genomiin samoja asioita, joita luonnossakin tapahtuu, mutta täsmällisemmin ja nopeammin eikä lopputuotteesta ole erotettavissa muutoksen aiheuttajaa. Jalostajilla on nyt oiva tilaisuus tuoda esiin uusien tekniikoiden tuloksia, jotta kuluttajien olisi mahdollista paremmin ymmärtää tekniikoiden edut ja sivuvaikutukset. Tällaisissa tapauksissa lopputuotetta ei pitäisi suoraviivaisesti tulkita muuntogeeniseksi tuotteeksi.

MTK on aktiivisesti edistänyt keskustelua uusien jalostusmenetelmien tarpeesta ja riskeistä. Yhdessä maataloustutkijoiden kanssa järjestetyissä tilaisuuksissa Euroopan parlamentissa saatiin käynnistettyä hyvä keskustelu MEPpien ja sidosryhmien kanssa. Euroopassa äärialueilla niin pohjoisessa kuin etelässä korostuvat ilmastomuutoksesta seuraavat tuotantohaasteet, joihin tarvitsemme perinteistä jalostusta nopeampia välineitä keinovalikoimaan.

Juha Ruippo, johtaja
Leena Suojala, asiantuntija, eläinlääkäri
Mika Virtanen, kasvinviljelyasiamies