Takaisin Ovatko kestävän rahoituksen ehdot käyttökelpoisia?

Uutinen – Kansainvälinen toiminta

Ovatko kestävän rahoituksen ehdot käyttökelpoisia?

31.03.2022

Kestävän rahoituksen kuudesta ympäristökriteeristä ilmastokriteerit (komission delegoitu asetus) valmistuivat viime vuonna juuri ennen joulua. Ilmastokriteereistä puuttuvat maataloudelle asetettavat vaatimukset. Kestävän rahoituksen foorumi on työryhmissään valmistellut puolitoista vuotta ehdotustaan seuraavaksi kriteeristöpaketiksi. Uudesta paketista uupuvat edelleen luonnon monimuotoisuuden metsävaatimukset ja maataloudestakin puuttuu olennainen osa. Samaan aikaan komission muut lainsäädäntöehdotukset ja Venäjän toimet ovat muuttaneet toimintaympäristöä. Moni kysyy jo, onko kriteerien valmistelu enää ajassa. 

Pitkän valmistelun jälkeen komissio esitteli vuosi sitten ns. huhtikuun paketissaan ilmastokriteereiltä hiilen sidontaan ja ilmastomuutokseen sopeutumiseen. Paketissa oli mukana metsiä koskevia kriteereitä, mutta ei maatalouskriteeristöä. Maatalous jäi odottamaan maatalouspolitiikan (CAP) uudistusta. Varsinainen jäsenmaiden käsittely alkoi kesäkuussa ja jatkoajan jälkeen ilmastokriteeristöä koskeva komission delegoitu säädös hyväksyttiin viime vuoden joulukuussa.  

Samaan aikaan komissio on esitellyt muita lainsääntöesityksiä, joissa viitataan suoraan tai epäsuorasti taksonomiaan eli investointien kestävyyskriteereihin. Jo oikeuden mukaisen siirtymän ehdotuksissa oli näkyvissä taksonomian esittelemä Do No Significant Harm – DNSH – ei merkittävää haittaa -periaate. Erityisesti yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi (CSRD) kytkee selkeästi taksonomia-raportoinnin yritysten pakollisiin tilinpäätöstietoihin. Aikataulullisesti ollaan myös haasteessa, kun jo vuotta 2023 koskien yritysten pitäisi raportoida, mikä osuus toiminnasta on taksonomian piirissä, vaikka kriteerien valmistelu on kesken.   

Taksonomian tavoite on tarjota yrityksille mahdollisuus valita yksi kriteeristö, jonka perusteella yritys voi todentaa oman toimintansa kestävyyden. Foorumin esitys kakkosvaiheen kriteeristöksi julkaistiin 30.3.2022 komission sivuilla.

 

Maatalouden kriteeristö oli syksyllä lausuntokierroksella 


Vaikka syksyn lausuntokierroksesta on aikaa ja palavereja on ollut runsaasti, maataloudelle (kotieläintuotanto ja kasvintuotanto) esitetyt kriteerit eivät ole juuri muuttuneet. On ollut mielenkiintoista seurata, miten valmistelussa on pystytty ohittamaan erilaisten tiedeyhteisöjenkin lausunnot olan kohautuksilla tai kommentilla kuten ei tiedeperusteinen, liian kriittinen, ei tarjota todellisia vaihtoehtoja...

Maatalouden osalta puuttuu vielä kotieläintilojen lannoitetaseeseen perustuvat arviointikriteerit. Käytännössä lannoitetase olisi ollut monelle tilalle ainoa vaihtoehto täyttää luonnon monimuotoisuutta koskevat kriteerit. Suomalaisen tuotannon kannalta merkittävin ongelma kriteereissä on turpeen käytön kytkeminen DNSH-vaatimuksiin. Tämä sulkee toteutuessaan kokonaan turvetta käyttävät tilat kestävän rahoituksen ulkopuolelle.  

Työryhmän esittämät kasvintuotannon kriteerit ovat myös hyvin korkean tavoitetason paketti, joka sulkee käytännössä kaikki suomalaiset taloudellisena toimintana harjoittavat kasvintuotantotilat kestävän rahoituksen ulkopuolelle. Valmistelu on selkeästi markkinatalouden ulkopuolella miettiessään viljelykiertoja, viiden viljelykasvin minimimäärää viljelykierrossa, ojituksen kunnostamisen rajoituksia tai esim. hanhien karkottamisen tai ampumisen kielto.  

 

Metsäkriteerien valmistelu on edelleen jäähyllä 


Metsän luonnon monimuotoisuutta koskevat kriteerit olivat syyskuun kuulemisessa mukana. Pikaisen yhteenvedon jälkeen ryhmää ei ole kutsuttu enää jatkovalmisteluun. Osasyy tähän on varmasti se, että kuulemisessa olleen pohjatekstin puolustajat asettuivat siilipuolustukseen torppaamaan kaikki tieteellisesti perustellut muutosehdotukset ja ehdotuksia koskevat kysymykset sekä kritiikin. 

Vielä tämän kevään aikana työryhmän pitäisi saada valmiiksi kestävän rahoituksen foorumin esitykseen oma osuutensa. Valmisteluryhmää ollaan täydentämässä, mutta mitään konkreettista ehdotusta työskentelystä ei ole ollut tarjolla. 

MTK ja METRY ovat miettineet vaihtoehtoa, miten paikallisiin oloihin soveltuva kriteeristö voitaisiin saada aikaiseksi. Viime kesänä meillä oli myös vaihtoehtoinen malli, mutta se ei kelvannut kestävän rahoituksen sihteeristölle. Syynä oli silloin se, että jäsenmaiden viranomaisille annettiin mahdollisuus määritellä kriteereihin minimivaatimukset paikallisiin oloihin sopiviksi. Metsäkriteereissä se ei käynyt, mutta sama paikallisten viranomaisten tehtävä on monien muiden sektorien kriteeristöjen osalta käytössä.   

 

Komission jatkovalmistelu 


Kestävän rahoituksen foorumin esitys on pohjapaperina, kun komissio valmistelee omaa ehdotustaan kestävän rahoituksen toiseksi delegoiduksi säädökseksi. Foorumi täydentää vielä esitystään mm. maatalouden, metsän ja bioenergian osalta. On vielä epäselvää, järjestääkö komissio julkisen kuulemisen oman valmistelunsa jälkeen. Viimeksi jatkovalmisteluun meni puoli vuotta julkisesta kuulemisesta. 

Foorumin monet kärkihahmot olivat viimeksi turhautuneita komissioon, kun foorumin esitys ei mennyt sellaisenaan läpi. Ympäristö-ngo:t pidättäytyivät työryhmätyöstä muutamaksi viikoksi ja saivat komissiolta suullisia lupauksia tulevista valmisteluprosesseista ennen kuin palasivat takaisin työryhmiin. Missä määrin foorumin teksti jää delegoituun säädökseen on edelleen hyvin epävarmaa.  

Pöydällä on edelleen ennen Venäjän hyökkäyssodan aloittamista komission esittämät ydinvoiman ja maakaasun kestävyyskriteerit. Jollain tasolla maakaasun ilmastokestävyyteen on huomioitava myös kaasun alkuperä. Asia nousee varmasti vielä niin neuvoston kuin parlamentin keskusteluihin, kunhan seuraavia kestävän rahoituksen asioita on esillä. 

Komissio on viimeaikaisissa kommenteissaan tuonut esiin, että taksonomian luonne on muuttunut siitä, mitä se oli työn alkaessa. Vapaaehtoisuuteen pohjautuvien kriteerien maailmaan on Green Dealin myötä tullut uusia yrityksille pakollisia velvoitteita. Niiden yhteensovittaminen korkean ambitiotason taksonomiakriteerien kanssa on vaikeaa. Komission mielestä pitää löytää keinoja, joilla käytettävyys ei jää vain teoreettiselle tasolle, vaan yritykset ovat myös kiinnostuneita kriteeristön lisäarvosta markkinoilla.     

MTK on koko valmistelun ajan korostanut luonnon monimuotoisuuden paikallisuutta ja kriteerien soveltuvuutta käyttäjien arkeen. Olemme korostaneet, että on tärkeää saada mahdollisimman moni viljelijä ja metsänomistaja tekemään luonnon monimuotoisuuden edistäviä toimia tiloilla. Yhdessä mahdollisimman monen toimijan työ saa aikaa ison muutoksen. Kriteerit, joihin kukaan ei pääse, on turhaa EU-lainsäädäntöä.     



Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö, EU-asioiden koordinaatio Suomessa: EU:n budjetti, kestävä rahoitus, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), World Farmers' Organisation (WFO), FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: mtk, eu, eu-komissio, kestävä rahoitus, taksonomia