Karttunen on syvällinen metsäosaaja, mutta myös datapalveluita kehittävä visionääri, joka ei kaihda jakaa osaamistaan ja näkemyksiään myös oman siilon ulkopuolelle. Osaamista hänelle on karttunut vuosien varrella montaa kautta.

Takataskussa ovat AMK-metsätalousinsinöörin, maa- ja metsätaloustieteiden maisterin ja viimeisimpänä tohtorin paperit.

MTK:a edeltävää työkokemusta Karttuselta löytyy LUT-yliopiston metsäbioenergian tutkimusprojektien sekä Fingridin puuston käsittelyyn liittyvien asiantuntijatehtävien parista. Metsänhoitotyöt ovat tuttuja myös käytännössä, onhan Karttunen itsekin metsänomistaja.

Karttunen aloitti MTK:lla vuonna 2019. Kiinnostus järjestöä kohtaan syttyi jo opiskeluaikoina, sillä hänen mentorinaan oli silloinen MTK:n metsälinjan osastopäällikkö Pekka Airaksinen. Karttunen toimi myös pääkaupunkiseudun metsänomistajien seurassa.

- Järkeilin asian niin, että MTK:ssa ollaan vastuussa metsänomistajien etujen ajamisesta. Ja koska suvussamme on merkittävää talonpoikaistaustaa, koin aihepiirin omakseni, hän sanoo.

Puumarkkinat ja metsätutkimus fokuksessa
 

Karttusen vastuulla MTK:ssa on puumarkkinoiden analysointi, muut metsänomistajien ja metsän tutkimukseen liittyvät aihepiirit sekä dataa hyödyntävien palveluiden kehitys. Työ tukee vahvasti sekä järjestön markkinaedunvalvontaa että jäsenpitoa.

- Seuraamme puumarkkinoiden liikkeitä ja kerromme, miten puun kysyntä ja tarjonta ovat kehittyneet ja miten muutokset ovat vaikuttaneet markkinoihin aiemmin, hän sanoo.

Karttusen työhön kuuluu maailmanmarkkinoiden, metsäteollisuuden lopputuotemarkkinoiden ja kotimaan puumarkkinoiden jatkuva seuranta ja analysointi. Tärkeitä tutkimus- ja tilastotyön yhteistyökumppaneita ovat Suomessa tutkimuslaitokset Luke ja PTT ja kansainvälisesti UNECE, datapalveluiden rakentamisessa taas QuickBI ja Sitowise.

MTK ei saa ennustaa puumarkkinoiden tulevaa hintakehitystä, vaan kertoa ja analysoida, miten markkinat ovat aiemmin kehittyneet, mitä ennustelaitokset ovat ennustaneet tulevasta kehityksestä ja miten paljon teollisuus puuta tarvitsee kulloinkin.

- Pyrimme seuraamaan, että markkinat ovat yleisesti tasapainoisessa tilassa, hän toteaa.

Yhä tärkeämpi osa Karttusen työtä on dataa hyödyntävien työkaluja ja toimintamallien kehittäminen metsänomistajien ja toimihenkilöiden hyödyksi.

- Olemme kehittäneet paljon datapalveluita, joita on saatavilla MTK:n nettisivuilla ja uutena myös MTK Jäsenet mobiiliapista.

Datapalvelut ovat mahdollistaneet esimerkiksi OmaMetsä palvelun uudistuksen. OmaMetsä yhdistää kunkin oman metsävaratiedon puumarkkinatietoon.

- Olemme erittäin ylpeitä kokonaisuuden toimivuudesta metsänomistajalle ja yhteistyö onkin ollut saumatonta konsernin eri tahojen kanssa. Hyvä pöhinä tulee jatkumaan edelleen ja tekoälyäkin hyödynnetään, Karttunen lupaa.

Puun hintapiikkejä nähty aiemminkin
 

Karttunen haluaa kehittää puumarkkinaedunvalvontaa siten, että yksittäisen metsänomistajan kannattavuus parantuu tämän tehdessä parempia päätöksiä metsäomaisuutensa hoidosta.

Metsänomistajat ovat viime vuosina saaneet parempaa tuottoa metsistään puuta myymällä kuin pitkään aikaan. Karttunen kuitenkin toppuuttelee puheita ennätyskorkeista puun hinnoista.

- Inflaatio huomioiden puutavaralajeista vain koivukuitu on korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin. Syynä on se, että puun tuonti Venäjältä loppui Ukrainan sodan alettua.

Inflaatiokorjattuna eli reaalihinnoin tarkasteltuna puun hintapiikkejä on nähty aiemminkin, etenkin tukkipuilla. Lisäksi havukuitupuun hinnat olivat aiemmin pitkään korkeampia.

-Koivutukin hinta on ollut huomattavasti korkeammallakin tasolla aiemmin ja laskenut trendinomaisesti, Karttunen jatkaa.

Piirtämällä reaalisista inflaatiokorjatuista hintatilastoista trendikäyrää pitkältä aikaväliltä voidaan nähdä, että kaikki muutkin puutavaralajit ovat itse asiassa laskeneet, ainoa poikkeus on kuusitukki.

Karttunen painottaa, että metsänomistajien pitää saada kulloinkin heille kuuluva korvaus vuosikymmeniä tuottamastaan puusta.

-Puun hinnan pitää olla kuitenkin oikeassa suhteessa siitä jalostettavien tuotteiden hintaan ja yhtiöiden pitkän aikavälin tuloksentekokykyyn, jotta kyetään pysymään kilpailukykyisinä ja kilpailemaan vientimarkkinoillakin muita materiaaleja ja tuotteita vastaan, Karttunen muistuttaa.

Karttunen näkee metsäalan tulevaisuuden valoisana

Karttunen näkee metsäalan tulevaisuuden erittäin hyvänä, eikä hän optimistina ole ikinä uskonutkaan pahimpia pelotteluja. Kaikupohjaa tulevaisuudenuskoon tuo muutaman vuoden takainen skenaariotyö yhdessä yliopistojen tutkijoiden kanssa.

- Totesimme, että olkoon maailma minkälainen tahansa, niin suomalaisen metsänomistajan tuottamille palveluille on aina kysyntää, olkoon sitten puuta, hiiltä, luontoarvoja, tuulta, aurinkoa, vettä tai muuta. Niistä pitää vain saada markkinoilta kohtuullinen korvaus, Karttunen toteaa.

Uusille metsänomistajille Karttunen suosittelee metsäänsä tutustumiseen siellä kävellen ja virtuaalisesti OmaMetsä -palveluun tutustuen. Metsänomistamiseen liittyvät kuitit kannattaa laittaa talteen.

Apua metsänomistamisen kiemuroihin löytyy MTK:sta ja metsänhoitoyhdistyksistä, jossa oma metsäneuvoja on paras apu metsätilan hoitotarpeisiin.

Metsänhoitoyhdistysten tehtävä on tukea yksittäistä metsänomistajaa päätöksenteossaan liittyen metsänhoitoon ja puumarkkinoihin. Metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi kannattaakin ehdottomasti liittyä.

Karttunen neuvoo hyödyntämään metsänhoitoyhdistyksen asiantuntemusta puukaupassa, jolloin puukauppaa kilpailuttamalla löytyy markkinoiden sen hetken paras paikallinen tarjous tarjousvertailuista. Lisäksi korjuun valvonta ja muu edunvalvonta on näin mukana puukaupassa.

- Suosittelen myös osallistumaan metsänhoidon koulutuksiimme ja lisäämään sitä kautta omaa osaamista, hän sanoo.

-Hyvää kesää kaikille metsänomistajille ja muistakaahan rentoutua. Metsät kasvavat kesällä kohisten, noin miljoona kuutiota joka päivä, joka vastaa noin 60 miljoonaa euroa puukauppatuloina, Karttunen summaa.
 

Teksti: Klaus Hartikainen
Kuva: MTK

aiheet: mtk, puumarkkinat, edunvalvonnan tekijät, mtk mobiili, kalle karttunen