FAO:n analyysin kiteytys

• Suurin kuukausittainen nousu oli sokerissa, jonka hinta kohosi 7,2 % helmikuusta ja oli korkeimmillaan sitten marraskuun, mutta silti 21,0 % alempana kuin maaliskuussa 2025. Pääsyy nousuun oli raakaöljyn hintojen nousu. Markkinamuutoksen odotetaan muuttavan Brasilian (maailman suurin sokerin viejä) tulevalla kaudella velvoitteita sokeriruo’on käytöstä etanolin tuotantoon. Lähi-idän konfliktin odotetaan myös vaikuttavan sokerin kauppavirtoihin.
• Kasviöljyjen hinnat nousivat 5,1 %. Tämä oli kolmas peräkkäinen kuukausittainen nousu, jota vauhdittivat korkeammat hinnat palmu-, soija-, auringonkukka- ja rypsiöljyissä. Palmuöljyn hinnat olivat korkeimmillaan sitten vuoden 2022 puolivälin. Auringonkukkaöljyn hintaa nosti edelleen Mustanmeren alueen tarjonnan niukkuus. Rypsiöljyn hintaa tukevat kohonneet energian hinnat.
• Viljojen hinnat nousivat 1,5 % helmikuusta ja 0,6 % maaliskuusta 2025, ja kaikkien pääviljojen hinnat nousivat lukuun ottamatta riisiä. Vehnän hinta nousi 4,3 %. Tähän vaikuttavat heikentyneet sato-odotukset Yhdysvalloissa kuivuuden vuoksi sekä vähentyneet kylvöodotukset Australiassa lannoitteiden hinnannousun takia.
• Maitosektorilla nähtiin ensimmäinen hinnannousu sitten heinäkuun 2025, +1,2 %. Nousu johtui pääasiassa rasvattoman maitojauheen (SMP), voin ja täysmaitojauheen (WMP) korkeammista hinnoista. FAO:n mukaan maitojauheiden (SMP ja WMP) hinnat jatkoivat tammikuusta alkanutta nousua vahvan maailmanlaajuisen tuontikysynnän ja kausiluonteisen maidon tarjonnan laskun Oseaniassa vuoksi. Voin hinnat nousivat maltillisesti.
• Lihan hinnat nousivat maaliskuussa 1,0 %, ollen 8,0 % korkeammalla kuin vuosi sitten. FAO:n mukaan nousu johtuu pääasiassa sianlihan hintojen noususta sekä maltillisesta naudanlihan hintojen noususta. Lampaan- ja siipikarjanlihan hinnat laskivat. Sianlihan hinnat nousivat voimakkaasti Euroopan unionissa vahvistuvan kausikysynnän edellä.

Miten me tässä tilanteessa pärjäämme?

Elintarvikkeiden hintakehitys on nyt monitasoinen ilmiö.

1. Vahva kotimainen kysyntä tarjoaa suojaa ulkoisille shokeille. Kotimarkkinoilla menestyminen edellyttää joustavuutta ja nopeaa reagointia markkinamuutoksiin; hintojen nousu haastaa tuotantoketjut kyvyn jakaa markkinatuottoja arvoketjuun.

2. EU:n sisämarkkinoilla eurooppalaisen tuotannon menestys riippuu kuluttajien kokemasta EU:n tuotantostandardien lisäarvosta, kauppasopimusten avaamista uusista tuontimahdollisuuksista sisämarkkinoille ja tuotantokustannusten hallinnasta – etenkin energia- ja raaka-ainehintojen nousu korostaa kilpailukykyä.

3. Eurooppalaisten toimijoiden vientimenestys on puolestaan kytköksissä globaalien kauppavirtojen muutoksiin: Lähi-idän konfliktit ja USA:n tullipolitiikka voivat avata uusia mahdollisuuksia, mutta samalla tuovat epävarmuutta, joka vaatii strategista sopeutumista. Jos eurooppalaiset toimijat eivät kykene lisäämään vientiä kauppasopimusten myötä, niin Suomessa kuin koko sisämarkkinoilla tilanne heikkenee.

4. Globaali markkinatilanne on nyt kuin kevään vaihteleva sää – kauppavirtojen muutokset ja geopoliittiset jännitteet vaikuttavat hintakehitykseen. USA:n ulkopuolella olevan maailman laajempi ja syvempi yhteistyö muuttaa nopeasti kauppavirtoja. FAO:n analyysin perusteella ennakoiva toiminta ja monipuolinen markkinaosaaminen ovat menestyksen avain.

Osana kauppasopimusten hyväksyntää EU on rakentanut suojalausekkeita herkkien tuotteiden ja tuotantoalojen turvaksi. Tällaisia aloja on mm. naudanliha, siipikarjan liha, sokeri ja etanoli. EU-Mercosur-sopimuksessa keskustelutti ns. automaattinen tuontietuuksien poisto markkinahäiriötilanteessa. Tämä edellyttää meiltä toimia ja osaamista. Meidän on pystyttävä osoittamaan häiriön syy-yhteydet. Se luo meille pohjan supistaa vapaakauppasopimuksen tuontietuuksia ja samalla käyttää EU:n markkinahäiriövaroja. Uudessa monivuotisen rahoituskehyksen esityksessä nämä varat ovat CAP:sta erillisessä Unity Safety Net -varauksessa. Myös uudessa EU–Australia-sopimuksessa ollaan rakentamassa vastaavaa järjestelmää.

Muuttunut kauppapoliittinen ympäristö edellyttää komissiolta parempaa analyysiä kauppasopimusten yhteisvaikutuksesta. Kun keskustellaan yksittäisen sopimusten hyväksynnästä, on huomioitava koko toimintaympäristö, MTK ja COPA-COGECA ovat vaatineet komissiolta laajennettua analyysiä toimintaympäristön muutoksista. EU:lla on jo nyt maailman laajin vapaakauppasopimusverkosto.

Sopimuksia on yli 70 maan kanssa eikä tässä geopoliittisessa tilanteessa pysähdy tähän. Listalla on jo nyt monta Kaukoidän maata, joiden kanssa sopimusten odotetaan valmistuvan nopeasti. Tilannetta kuvaa hyvin se, että EU on tiivistänyt suhdettaan Tyynenmeren alueen CPTTP-ryhmän kanssa. Monen CPTTP-maan kanssa EU:lla on jo kahdenvälinen sopimus.

Laajemmin FAO:n analyysiin voi perehtyä linkistä. https://www.fao.org/worldfoodsituation/foodpricesindex/en/

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: maatalous, fao, hintaindeksi