Ruokajärjestelmälle haettiin uutta suuntaa FFD:n webinaarissa

Takaisin Ruokajärjestelmälle haettiin uutta suuntaa FFD:n webinaarissa

Uutinen

Ruokajärjestelmälle haettiin uutta suuntaa FFD:n webinaarissa

11.05.2021

Maailman ruokajärjestelmä natisee liitoksissaan. Väestö kasvaa, viljelymaan hedelmällisyys hiipuu ja ilmastomuutos kasaa haasteita. YK nostaa aiheen esille maailmanlaajuisen kuulemisen kautta, ja järjestää loppuvuodesta huippukokouksen aiheesta. Myös marraskuun ilmastokokous keskittyy luontopohjaisiin ratkaisuihin eli maatalouteen, maankäyttöön ja metsiin. Metsäkato on tapetilla myös EU:ssa, missä laaditaan lainsäädäntöä trooppisen metsäkadon hillitsemiseksi. Food and Forest Development Finland (FFD) järjesti Ruokajärjestelmän uudet suunnat webinaarin 21.04.2021.

FFD:n tilaisuudessa keskittyi pohtimaan, miten suomalaiset toimijat voisivat tukea etelän tuottajia ja muita ruokajärjestelmän toimijoita.

Webinaari seurasi YK-dialogin teemoja: i) kaikille pääsy turvalliseen ja ravitsevaan ruokaan; ii) kestävät kulutustottumukset; iii) luontoystävälliset tuotantotavat; iv) oikeudenmukainen toimeentulo ja v) resilienssi eli shokki- ja stressisietokyky.

Keskustelun potkaisivat alkuun MTK:n ja FFD:n puheenjohtaja Juha Marttila ja UM:n keshityspoliittisen osaston osastopäällikkö Satu Santala.

Juha Marttila avasi tilaisuuden huomauttaen, että pienviljelijät saavat vain 1.7 % globaalista ilmastorahoituksesta vaikka he kantavat suurimman vastuun maailman ruokaturvasta ja kärsivät eniten ilmastonmuutoksen haitallisista vaikutuksista.

- Pienviljelijät perheineen edustavat neljäsosaa maailman väestöstä, joten heidän tukemisella on suuri vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja kestävän kehityksen kannalta, Marttila korosti.

Satu Santala ulkoministeriöstä jatkoi ja mainitsi, että jos ruokajärjestelmät toimivat heikosti, ne ovat merkittävä este kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Ruokajärjestelmiä kohentavat toimet ovat kaikkein vaikuttavimpia globaalien haasteiden ratkaisemisessa.

- Ruokajärjestelmät vaikuttavat köyhyyden vähentämiseen, ilmaston muutokseen, luonnon monimuotoisuuteen ja naisten asemaan, Santala sanoi.

Santala ehdotti, että Suomi voi edistää kehittyvien maiden ruokajärjestelmiä edistämällä kauppaa, osallistumalla kehitystutkimukseen, ilmastorahoitukseen ja kansainvälisiin dialogeihin. Yhteistyötä tarvitaan maiden ja eri tahojen väillä, jotta muutoksia saadaan aikaan.

Varsinaisen unilukkarin roolin hoiti emeritusprofessori Markku Kanninen, joka kuvasi maatalouden, maaperän, metsäkadon ja köyhyyden välisiä suhteita. Yli 70 osallistujaa edustivat kansalaisjärjestöjä, kauppaa ja elintarvikesektoria, tutkijoita ja alan järjestöjä, ja keskustelua veivät eteenpäin asiantuntijat Ruraliasta, THL:stä, FIDA:sta, Solidaarisuudesta ja Pellervosta. S-ryhmän vastuullisuusjohtaja, Nina Elomaa, sulki tilaisuuden puhumalla kaupan roolista ruokajärjestelmässä.

Teemakeskusteluissa todettiin, että ruokajärjestelmän resilienssiä tulee vahvistaa eri tavoin. Ylijäämä eli huoltovarmuus on tärkeä, mutta sen rinnalle tarvitaan taloudellisia ratkaisuja, kuten vakuutuksia, infrastruktuurin vahvistamista, koulutusta ja sosiaalisten turvaverkostojen parantamista sekä luonnonvarojen turvaamista.

Kotieläimet ovat tärkeä osa kotitaloustason resilienssiä, joka voidaan myydä, jos esimerkiksi viljasato menetetään. Kanat, lampaat ja vuohet tarjoavat naisille mahdollisuuden hankkia tuloja, jos he eivät ehdi pellolle kotitaloustöiden rinnalla. Joillekin paimentolaisille lehmät ovat kuin perheenjäseniä, joten keskustelu karjan määrän vähentämisestä voidaan kokea kotirauhanhäirintänä. Kaikki teemaryhmät alleviivasivat kuitenkin, että globaalitasolla kasvisten määrää ruokavaliossa on lisättävä.

Suomen kuten monen kehittyneen maan kulutustaso on kestämättömällä tasolla ja joudumme miettimään, kuinka paljon siirrämme kestävyysongelmia maamme rajojen ulkopuolelle tuontiruoan kautta.

Pitkäjänteinen koulutus, neuvonta ja osallistava tutkimus ovat tärkeitä tekijöitä tukemaan järjestelmän murrosta. Osuustoiminta nousi esille monessa ryhmässä toimivana yrittäjyysmallina.

FFD on suomalainen kehitysjärjestö, jota myös Agronomiliitto tukee. Vuonna 2020 FFD tuki noin 280.000 hengen toimeentuloa kehittyvissä maissa. (www.ffd.fi)