Konferenssin aikana paneuduttiin pienviljelijöiden, sekä puuntuottajien riskienhallintakykyyn ja samalla nostettiin esiin sopeutumiskyvyn tärkeyttä niin ilmastonmuutoksen, kuin COVID-19 pandemiaan liittyen. Tulevaisuudessa tuottajajärjestöjen työ tulee olemaan entistä tärkeämpää, sillä yhdessä tuottajien kanssa on katsottava tulevaisuuteen, sekä mietittävä uusia innovaatioita ja tapoja, joiden avulla pystytään takaamaan ruokaturva maailmanlaajuisesti kaikissa tilanteissa.

Pienviljelijät tuottavat jopa 70% koko maailman ruoasta, käyttäen vain 25% kaikista panoksista. Tämän vuoksi pienviljelijöiden sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon ja maailmantilanteeseen on elintärkeää ruokaturvan kannalta ympäri maailman.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toi omassa puheenvuorossaan esiin kestävän tuotannon tärkeyttä nyt ja tulevaisuudessa. Viljelijät ja metsänomistajat ovat ensimmäisenä kohtaamassa ilmastonmuutoksen. He ovat ratkaisijoita ja tulevia ammattilaisia ilmastonmuutoksen torjunnassa omalla alallaan. Siksi heidän tekemälleen työlle tulee antaa arvostusta, sekä antaa heille kaikki tuki tulevaisuudessa.

On huomattu, että viljelijät eivät anna periksi ongelmien edessä, erityisesti pienten perhetilojen toiminta kriiseissä on ollut inspiroivaa. Ruoantuotanto on monelle selvästi sydämen asia. Myös ruoan arvostus on selvästi noussut viime kuukausien aikana, ihmisiä kiinnostaakin koko ajan enemmän mistä heidän ruokansa tulee.

Viljelijät ympäri maailman vastasivat kyselyyn, jossa heiltä tiedusteltiin, mikä tällä hetkellä huolestuttaa ilmastonmuutoksessa. Suurin osa oli huolissaan muutosten vaikutuksesta viljelyyn ja maaperään, mutta myös lisääntyneet sään ääri-ilmiöt aiheuttivat huolta. COVID-19 pandemia taas on nostanut huolta kannattavuudesta. Riskienhallintaa siis tarvitaan, sekä koulutusta omalla kielellä, joka on ollut haaste matalan tulotason maissa.

Ilmastoystävällisten toimintamallien integroiminen, sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien huomioiminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista sopeutumiskyvyn vahvistamisessa. COVID-19 ja ilmastonmuutos aiheuttavat monia haasteita kentällä, näitä ovat mm. ruokaturva, tulojen epävarmuus, sukupuolien epätasa-arvo ja häiriöt pienten toimijoiden toimitusketjuissa. Haasteena on, että pientuottajilla ei usein ole tasavertaisia mahdollisuuksia verkostoitua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Pientuottajien päätöksenteolla on kuitenkin suuri merkitys maankäytön ja tuotantojärjestelmien hallinnoinnissa, jolla voi hillitä mahdollisten riskien vaikutuksia. Ongelmia on myöskin tuotantopanosten hankinnassa, joka vaikuttaa suoraan tuotannon tasoihin.

Näihin ongelmiin on yritetty löytää ratkaisuja jo monen vuoden ajan, mutta nyt konkreettista työtä on saatu aikaan todella paljon. Niin pienviljelijöille, kuin puuntuottajille vaaditaan mahdollisuutta saada ajankohtaista tietoa omasta alastaan. Arvoketjun kehityksen tulee tukea kestävyyttä ja monimuotoisuutta. Markkinoiden tulee olla reiluja ja pystyä tarjoamaan kunnollinen korvaus kaikille tuottajille, erityisesti naisille, toisaalta sukupuolten väliset tuloerot ovat hiljalleen pienentyneet. Peltometsäviljelyn hyödyt tulee huomioida niin tuotannon, ruokaturvan kuin ekosysteemien monipuolistamisen kannalta.

Ilmastoystävällisten toimintamallien integroiminen sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien huomioiminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista sopeutumiskyvyn vahvistamisessa. Tuotantojärjestöt ympäri maailman ovatkin tehneet paljon työtä jo nyt COVID-19 aikana, jotta tuotanto pystytään turvaamaan kaikissa tilanteissa. Uusien innovaatioiden käyttöä tulisikin jatkaa ja kehittää. Järjestöjen työpanos on korostunut, sekä auttanut tuomaan esiin monipuolisesti viljelijöiden näkökulmaa.

Alalle tulee saada myös houkuteltua uusia nuoria tekijöitä. Ongelmana on maailmanlaajuinen kannattavuusongelma. Jos maatalous ei ole kannattavaa, eivät nuoret näe alalla mahdollisuuksia.

Sopeutuminen vaatii kokonaisuudessaan, koko maa- ja metsätalouskentän yhteistyötä kansainvälisesti. Valtioiden pitää tukea viljelijöitä ja metsänomistajia, sillä oman maan omavaraisuusasteen nosto, sekä ruokaturvasta huolehtiminen nousevat varmasti esiin tulevina vuosina. Valtioiden pitääkin ottaa päätöksen tekoon mukaan tuottajia. Myös tutkimusta tulee lisätä, sillä tutkimusten avulla voidaan monitoroida tilannetta, sekä kerätä tietoa hyödynnettäväksi päätöksenteossa. Tuottajajärjestöille toivotaan myös lisää rahaa, jota voidaan hyödyntää tilanteen parantamiseen, sekä pienviljelijöiden kouluttamiseen ja jatkuvaan kestävän maa- ja metsätalouden kehittämiseen. Tulevaisuuden ruokajärjestelmien toiminnan turvaaminen tulee olla kaikkein yhteinen asia.

Kolmipäiväisen webinaarisarjan järjestäjänä oli FFD (Food and Forest Development Finland), joka on MTK:n, SLC:n, Osuustoimintakeskus Pellervo ja ProAgria keskusten liiton perustana kehitysyhteistyöjärjestö. Seminaari toteutettiin EU/IFAD-rahoituksella yhteistyössä Suomen osaksi rahoittaman FAO:n Forest Farm Facilities -hankkeen ja AgriCordin sekä Asian Farmers’ Association (AFA) ja Pan-African Farmers’ Organization (PAFO) kanssa.

aiheet: ilmastonmuutos, metsätalous, ffd, maatalous, riskienhallinta, kestävyys, sopeutuminen, kansainvälinen