MTK keskustelussa kansainvälisen ruokajärjestelmän murroksesta

Takaisin MTK keskustelussa kansainvälisen ruokajärjestelmän murroksesta

Uutinen – Kansainvälinen toiminta

MTK keskustelussa kansainvälisen ruokajärjestelmän murroksesta

29.01.2021

Korona-pandemia on varmasti suurin syy, joka käynnisti keskustelun nykyisten ruokajärjestelmien kestävyydestä. Kansanvälisesti laajasti integroitunut ruuan arvoketju on altis logistiikkahäiriöille, mutta myös työvoimakysymykset ovat nousseet keskeisiksi kriisitekijöiksi luonnonkatastrofien rinnalle. Ruokahävikin pienentämisellä on saavutettavissa merkittäviä ilmastohyötyjä, mutta myös ruokaa riittäisi useampaan pöytään. Nälänhädästä ja aliravitsemuksesta kärsivien ihmisten määrä maailmassa kasvaa samaan aikaan kun ruuan aiheutuvat terveysongelmat lisääntyvät.

Monien yhtä aikaa ajankohtaisien muutostekijöiden keskellä YK:n pääsihteeri António Guterres kutsui koolle YK:n yleiskokouksen yhteyteen ensi syyskuulle Food Systems Summitin. Ruokajärjestelmä tarvitsee muutosta, joka ei voi perustua vain yksittäisten maiden tai alueiden lainsäädännöin muutokseen. Muutoksessa tarvitaan mukana kaikkia: valtioita, julkisia toimijoita ja yksityistä sektoria. Järjestelmämuutokseen tähdätään laajalla osallistavalla keskustelulla Food Systems Summit Dialogin kautta.

Suomessa vastuu keskustelutilaisuuksien järjestämisestä on yhdessä maa- ja metsätalousministeriöllä ja ulkoministeriöllä. Kokouksen ministeriryhmään ambassadoriksi on nimetty ministeri Ville Skinnari. Ministeriöiden välisen koordinaation ja tilaisuuksien järjestelyistä vastaavaksi on nimetty Jyri Ollila MMM:stä.

EU:n oma aloite ruokajärjestelmien muutokseen on Pellolta pöytään -strategia (Farm to Fork). Maatalouskomissaari Wojciechowski totesi Berliinissä etänä järjestetyn GFFA-kokouksen jälkeen esitelleensä mukana olleille 76 maan ministereille EU:n strategiaa ja saaneensa innostunutta palautetta tavoitteille metsäkadon pysäyttämiseen, luonnonmukaisen tuotannon laajentamiseen, lannoitteiden ja torjunta-aineiden samoin kuin eläinlääkkeiden käytön vähentämiseen. Saksan maatalousministeri Julia Klöckner korosti eläinlääkinnässä EU:n One Health lähestymistavan tärkeyttä ja uusien jalostustekniikoiden tarvetta mahdollistamaan tavoitteiden toteuttamisen.

Suomi on koko EU-jäsenyyden ajan tehnyt työtä Pellolta pöytää -strategian tavoitteiden toteuttamiseksi. Meillä on paljon annettavaa toimivina esimerkkeinä antimikrobiresistenssin vastustamistyössä, salmonellavapaudessa tai eläinten hyvinvointityön ja eläinlääkinnän vähäisen käytön malleiksi. Maatalouden ympäristöohjelman tukemana suomalaiset viljelijät ovat vähentäneet merkittävästi teollisten lannoitteiden käyttöä ja tarkentaneet torjunta-aineiden käyttöä.

Ruokajärjestelmämuutos edellyttää toteutuakseen yksityisten toimijoiden sitoumusten lisäksi politiikkajohdonmukaisuutta, kauppapoliittista standardityötä ja lisävälineitä mm. eläintautien tai resistenssien leviämisen ehkäisemiseksi. EU:n kauppapolitiikan uudistaminen Green Deal -aikaan on tärkeä keino järjestelmämuutoksen käytännön toteuttamiseen.

MTK, SLC, Osuustoimintakeskus Pellervo ja Proagria ovat aktiivisesti mukana Food Systems Summitiin valmistavassa ruokajärjestelmäkeskustelussa. FFD – Food and Forest Development Finland – on yhteisenä organisaationa tuomassa globaalin ruokaturvan näkökulmaa keskusteluumme. Kansallisen keskustelun lisäksi MTK on mukana Pohjoismaisten tuottajajärjestöjen kanssa NBC:nä ja kansainvälisesti Maailman tuottajajärjestö WFO:n kautta mukana Food Systems Summitin valmisteluissa.